Saamattomat miehet, huh! Mikä tekemätön työ teillä odottaa tekijäänsä?
Meillä 2,5 vuotta tehty remppaa, edelleen on esim. niitä hiton listoja laittamatta! Lapsen huoneessa ei ole verhoja, kun se verhotanko on niin vaikea laittaa, keittiössä sokkeli edelleen tekemättä.
Ja hohhoijaa, älkää nyt vaan vastatko että mikset tee itse...koska en HALUA tehdä kaikkea itse, asuuhan meillä toinenkin aikuinen!
En voi ymmärtää miks se tekemättömiin töihin tarttuminen voi olla niin vaikeaa!
Kommentit (10)
Itse odottelen 3kk sitten tehdyn suursiivouksen jäljiltä, että milloinkohan vessan lamppukupu löytää tiensä paikalleen. Pari kertaa olen sanonut asiasta, kommentti ollut " laitan sen kohta" . Itse en sitä jostain syystä saa paikalleen, yritetty on.
Muutettiin tähän asuntoon maaliskuussa. Tauluja ei ole seinillä ensimmäistäkään, muutamia hyllyjä pitäis tehdä ja kiinnittää, maalata muutama seinä, vaihtaa pari vesihanaa ja monta muuta pikku askaretta.
Mutta tosiaan tuo yks kokonainen huone. On jo ostettu lattialaminaatit ja tapetit, verhoja ja lamppuja funtsailen ja mittailen kaappisyvennystä korihyllyjä varten. Ei sillä sen puoleen kiire ole kun siitä tulee miehen työhuone, mutta olishan se kiva saada joskus muuhunkin käyttöön kuin roinan ja työkalujen säilytykseen. Toisaalta sellainenkin huone on tarpeellinen että kaiken saa vain heittää sisään mitä haluaa pois jaloista...
Mä en tajua mikä siihen saamattomuteen sit auttaa! Välillä nalkutan, sit oon mainitsematta mistään vaikka kuinka pitkät ajat, ja SILTI ei tapahdu yhtään mitään! Niin että en vaan tajua miten munkin mies viittii olla tekemättä noita pikkujuttuja, mun naputtaminen ainakin loppuis siihen!
joillekin se tietysti voi olla yllätys, että lapsiperheessä on aina tekemistä. Jos aletaan remonttia vielä siihen päälle tekemään, hommat senkun lisääntyy. Sellaista se aikuisen elämä on. Meillä ei onneksi kummankaan tarvitse olla toisen muistuttaja tekemättömistä töistä, kun kumpikin huomaamme ne itse ja hoidamme pois alta.
Vierailija:
Mä en tajua mikä siihen saamattomuteen sit auttaa! Välillä nalkutan, sit oon mainitsematta mistään vaikka kuinka pitkät ajat, ja SILTI ei tapahdu yhtään mitään! Niin että en vaan tajua miten munkin mies viittii olla tekemättä noita pikkujuttuja, mun naputtaminen ainakin loppuis siihen!
Mutta koska tunnen mieheni, hän menee lukkoon jos alkaisin jäkättämään. (jäkätys tosin mielestäni on vain miesten keksimä juttu, koska asiasta sanominen ja silti tekemättä jättäminen aiheuttaa kierteen)
Siksi olen tehnyt niin, että jos minua ärsyttää joku tekemätön juttu, ensin kysyn että koskas laitettais valmiiksi? Jos saan ympäripyöreän vastauksen, kysyn uudestaan. Jos mitään ei tapahdu, alan tekemään itse. Haen sahan kellarista ja rupean sahaamaan listoja jiiriin.
Parin listan jälkeen mies hermostuu ja tekee listat loppuun. Helppoa!
Silloin en pakota enkä kiristä tekemään vaan hän HALUAA tehdä itse :)
Mies tekee kaikki heti työt pois kun vihjaisenkin
Pakko oli itse ryhtyä kun alkoi pyykkivuori odottaa raivaajaansa pyykkikorissa...
Lisäksi odotan sitä 9 kk sitten luvattua vaunulenkkiä, jota ei koskaan ole tehty... että saisin vähän omaa aikaa ja nukuttua päikkärit.
Itse ainakin mieluummin lähden muualle, enkä jaksa tehdä välillä kotihommia lainkaan, koska kommenttia tulee jatkuvalla syötöllä.
Ne pikkuhommat eivät nimittän tule KOSKAAN loppumaan, aina joku paikka vaatii korjausta, ja on aivan vitun ikävää tajuta että sitä MARINAA joutuu siten myös kuulemaan lopun ikänsä.
Niinpä minustakin käsin tekemisestä pitävästä ihmisestä on tullut Al Bundy.