Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Muut ssri-lääkkeiden käyttäjät, tuntuuko teistä että olette paljon vähemmän ns. yhteydessä omiin tunteisiinne?
06.06.2021 |
Olen aikaisemmin käyttänyt pienellä annoksella myös citalopramia ja sitten voxraa, mutta nyt olen käyttänyt noin 6 viikkoa isommalla annoksella fluvosolia ja olo on todella erilainen. Pahat asiat eivät todellakaan tunnu niin pahoilta enkä enää putoa pohjalle, ja mieli oikeastaan estää sitä pohjatonta masennusta tulemasta. Itkemään en pysty ja mikään ei kiinnosta niin paljon kuin ennen, hyvällä tavalla
Kommentit (14)
Itse en ole enään niin vihainen kun viimeksi, joten on kyllä positiivinen muutos minulle että tunteet ovat vähentyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole enään niin vihainen kun viimeksi, joten on kyllä positiivinen muutos minulle että tunteet ovat vähentyneet.
Oot poikkeus, monella SSRI-aineet aiheuttaa juurikin akatisiaa, joka valitettavasti johtaa joidenkin kohdalla väkivaltaisiin tekoihin. Onneksi sulla eri tilanne.
Minulla se johti siihen että annoin vuosia pahoinpidellä itseäni enkä pystynyt lähtemään suhteesta. Ne vain kemiallisesti sitoi paikoilleen. Kärsin hirveitä henkisiä tuskia mutta en kyennyt lähtemään mihinkään. Vasta kun keskeytin lääkityksen olostani tuli niin sietämätön että pelastin itseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole enään niin vihainen kun viimeksi, joten on kyllä positiivinen muutos minulle että tunteet ovat vähentyneet.
Oot poikkeus, monella SSRI-aineet aiheuttaa juurikin akatisiaa, joka valitettavasti johtaa joidenkin kohdalla väkivaltaisiin tekoihin. Onneksi sulla eri tilanne.
Mihin tämä väite perustuu?
Lääkkeet turruttavat mielialani niin ettei mikään hetkauta. Minulle on nykyään aivan sama mitä tapahtuu ja mitä minulle tapahtuu. Pelottavaa miten lääkitys tekee minut näin tylsäksi ihmiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun ahdistukseni ja paniikkini ovat poissa ja pystyn normaalielämään. Hyvä vain kun kaikenlaiset päässäpyörivät hulluudet ovat poissa.
Juuri näin minullakin. En ahdistu ja syyllisty kaikesta. Tasaavat toki myös surua, onnea j ilis, mutta sille ei vou mitään. Pääasia, että poistavat paniikin ja ahdistuksen. Pystyn nyg myös puolustamaan itseäni syyllistymättä, aivan mahtavaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohis: tekevätkö nämä lääkkeet ihmiseen sellaisen omintakeisen tuoksun/hajun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole enään niin vihainen kun viimeksi, joten on kyllä positiivinen muutos minulle että tunteet ovat vähentyneet.
Oot poikkeus, monella SSRI-aineet aiheuttaa juurikin akatisiaa, joka valitettavasti johtaa joidenkin kohdalla väkivaltaisiin tekoihin. Onneksi sulla eri tilanne.
Mihin tämä väite perustuu?
Tutkimuksiin, kannattaa googlettaa. Akatisia on hirveä tila kokijalleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Citalopram on tasoittanut minua positiivisella tavalla. En enää ahdistu niin helposti enkä itkeskele. Olen kokenut enemmän positiivisa tunteita.
Juu, tajusin lääkityksen aikana miten hulluja ne aikaisemmat tunneryöpyt olivatkaan olleet. Pystyin tarkastelemaan omaa elämääni objektiivisemmin kun kaikkeen ei liittynyt lamauttavaa surun tai ahdistuksen aaltoa. Eri tahojen kanssa varhaisteinistä asti käydyt keskustelut, terapiat sun muut eivät ikinä auttaneet ollenkaan vaan vasta lääkkeet katkaisivat sen pahan olon pysyvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole enään niin vihainen kun viimeksi, joten on kyllä positiivinen muutos minulle että tunteet ovat vähentyneet.
Oot poikkeus, monella SSRI-aineet aiheuttaa juurikin akatisiaa, joka valitettavasti johtaa joidenkin kohdalla väkivaltaisiin tekoihin. Onneksi sulla eri tilanne.
Mihin tämä väite perustuu?
Tutkimuksiin, kannattaa googlettaa. Akatisia on hirveä tila kokijalleen.
Just joo....
Hajusta en tiedä, mutta tasaavat niin negatiivisia kuin positiivisia tunteita. En tuntenut negatiivisia tunteita kovin voimakkaasti. Sama juttu positiivisille tunteille. En saanut mitään mielihyvää muiden myötätunnosta ja tsemppaamisista. Kaikki oli surullisen yhdentekevää.
Missään nimessä en kokenut lääkehoitoa hyväksi ratkaisuksi lievimmissä tapauksissa, vaikka lääkärit ovat hanakoita pakottamaan lääkehoitoihin. Lopetin lääkkeet ja pystyn nyt jopa tuntemaan itseni rakastetuksi. Vaikeissa tapauksissa lääkkeistä saatava hyöty voi tietysti olla suurempi.
Niin ne lääkkeet toimii, tasaa tunne-elämän. Mikään ei tunnu enää miltään.