Lue keskustelun säännöt.
Haluan kertoa miten maagisia tietokonepelit olivat 80-luvulla ja vielä osin 90-luvulla
06.06.2021 |
Boulder Dashit, Pitfallit, Zoids, Sanxion, Enigma Force, Forbidden Forest, Defender of Crown, Bard's talet, Ultimat, jopa tasohyppelypelit, kuten Trollie Wallie. Nämä pelit siis C64:lle. Jokaisessa pelissä oli oma peli-ideansa ja myös toteutuksensa. Oli karttanäkymää, pseudo3d:tä, sivuttaisvieritystä, ikoniohjausta, jne. Hyvissä peleissä oli myös hyvä musiikki. Jossain oli se musiikki tai grafiikka niin hyvää että peli käynnistettiin vain niiden takia. Simulaattorit/3D-pelit eivät taas toimineet C64:lla, koska grafiikka liian hidasta, mutta ei niitä tarvinnut pelata.
Sitten tuli Amiga, jossa oli niin paljon paremmat grafiikat ja äänet. Parhaimmat pelit oikeita taideteoksia grafiikan ja äänien suhteen. Vielä jaksoi myös innostua uusista peleistä, ne vaan olivat jotkut upeita C64:sen tapaan. 3D-grafiikka myös paljon nopeampaa, mutta ei vielä riittävän nopeaa että useimmat pelit olisivat tarpeeksi pelattavia nykymittapuun mukaan.
Mutta sitten kun 3D grafiikkakortit tulivat PC:lle joskus 90-luvun lopussa, niin kaikki rupesivat tekemäån 3D-pelejä. Nopea 3D grafiikka sopii simulaattoreihin, mutta ei esimerkiksi Boulder Dash - peleihin. 3D:tä ruvettiin käyttämään kaikissa peleissä, myös niissä, joihin se ei tuo juuri lisäarvoa. Ei joku Giana Sisters 3D ollut sen parempi kuin C64:n alkuperäinen giana sisters, tai NES:in Mario Bros. Vielä tuli kuitenkin hyviä pelejä, jotka ei ollut pilattu 3D:llä, esim. Red Alert 1, C&C, Master of Orion 2, UFO, Diablo 1, jne.
3D grafiikka on nykyään tietysti hienoa, mutta samanlaiset 3D-ammuskelupelit eivät jaksa enää kiinnostaa, koska peli-ideat samoja kuin muinaisessa ID softwaren Doomissa. Ja grafiikat eivät välttämättä ole niin hienoja esim. älypuhelinpeleissä, tusinatavaraa, myös grafiikka tahmaa luvattoman paljon, ja pelit on tehty huonosti. Musiikit ovat mitä ovat, ei ainakaan niin hienoja kuin mitä joissakin muinaisissa peleissä. Pelimekaniikat ja säännöt usein huonoja Civilization-tyyppisissä peleissä.
Toinen asia on laatu - laatua saadaan aikaiseksi koodaamalla kaikki käsin assemblerilla, ja antamalla kenkää käyttöjärjestelmälle rajapinnoille. Nykyisissä järjestelmissä se ei ole mahdollista, kuten C64:lla ja Amigalla. Mutta nyt ollaan kehitetty uusia FPGA-Amigoita, jotka todella voidaan ohjelmoida alusta loppuun hardwarerajapintaa vastaan, mutta on silti olemassa 24-bit grafiikka, 16-bit äänet, ja 3D-nopeutta, mitä ei ollut saatavilla 90-luvulla. Koko hardware on täysin omaa, ei emulointia. Jään odottamaan mitä uusia innovaatioita tällä saadaan aikaiseksi.
Kommentit (10)
Pitkälti samaa mieltä kuin aloittaja paitsi tuosta viimeisestä kappaleesta. Siihen aikaan assemblerilla vääntäminen oli osin pakko kun piti saada mahtumaan mahdollisimman paljon pieneen tilaan ja monesti optimointia tarvittiin suoritustehonkin vuoksi. Nykyisellään en toivoisi pelien käyttävän hardista suoraan ilman rajapintaa. Siihen liittyy ihan liikaa ongelmia, eikä se ole enää edes mikään kynnyskysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myös varttunut noihin aikoihin ja muistan monen mainitsemasi pelin. Hyviä pelejä ja nykypelit ei itseäni kiinnosta enää lainkaan. Mutta lopulta uskon sen johtuvan vain siitä että olen itse kasvanut ulos tuosta touhusta.
Nykyajan lapset jotka aloittavat noista uusista 3D-peleistä, eivät kaipaa noita vanhan ajan alkeellisia pelejä.
Ja hyvä aloituspostaus, kiitos siitä. Myös viimeisen kappaleen asiat oli uutta tietoa minulle mutta tämä palsta tuskin on paras näille asioille
Vierailija kirjoitti:
Olen myös varttunut noihin aikoihin ja muistan monen mainitsemasi pelin. Hyviä pelejä ja nykypelit ei itseäni kiinnosta enää lainkaan. Mutta lopulta uskon sen johtuvan vain siitä että olen itse kasvanut ulos tuosta touhusta.
Nykyajan lapset jotka aloittavat noista uusista 3D-peleistä, eivät kaipaa noita vanhan ajan alkeellisia pelejä.
Kehitys on kehittynyt, mutta olihan se pelien pelattavuus videopelaamisen "kulta-aikoina" eri luokkaa kuin nykyisin; toisaalta niin se vaan on nykysukupolvilla makukin kehittynyt nykyteknologian sallimien konstien myötä.
Nykyään peleiltä vaaditaan enemmän. Kai se on vääjäämätöntä kehityksen tulosta...tai sitten keinotekoisesti luotua halua kuluttajakunnan osalta.
Nykyisin noi kääntäjät ovat parempia optimoimaan kuin ihmiset. Sen takia ei kannata tehdä assemblyllä. Joskus harvoin kannattaa laittaa kääntäjä suoltamaan assemblya ja twiikata sitä jälkeenpäin jos nopeus on tärkeää. Jos koodi vaatii paljon tehoa niin se kannataa tehdä näytönohjaimelle (cuda, opencl). Näytönohjain on hyvä tekemään rinnakkaisesti samaa asiaa. Esim rtx 3090 näytönohjaimessa on 10496 ydintä kun taas prossussa on yleensä vain 4-16.
Se on kyllä totta että nykyisin pelit ovat täyttä kuraa. Uuden ajan koodarit ovat myös roskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen myös varttunut noihin aikoihin ja muistan monen mainitsemasi pelin. Hyviä pelejä ja nykypelit ei itseäni kiinnosta enää lainkaan. Mutta lopulta uskon sen johtuvan vain siitä että olen itse kasvanut ulos tuosta touhusta.
Nykyajan lapset jotka aloittavat noista uusista 3D-peleistä, eivät kaipaa noita vanhan ajan alkeellisia pelejä.
Kyllä se pelimaailma on lapsilla paljon laajempi kuin pelkät 3D pelit. Ainakin PC:llä, konsoleista en tiedä. Kun olen sivusta seurannut niin esimerkiksi undertale, roblox tai minecraft eivät grafiikalla loista vaan se on enemmänkin se pelattavuus tai muu idea mikä niissä kiehtoo.
Vierailija kirjoitti:
Olipas pitkä ja kuiva teksti. En jaksanut lukea loppuun saakka.
Joo. Liikaa detaljeja jolloin ydinajatus hukkuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä intro ja olet jossain toisessa ulottuvuudessa:
Vierailija kirjoitti:
Pitkälti samaa mieltä kuin aloittaja paitsi tuosta viimeisestä kappaleesta. Siihen aikaan assemblerilla vääntäminen oli osin pakko kun piti saada mahtumaan mahdollisimman paljon pieneen tilaan ja monesti optimointia tarvittiin suoritustehonkin vuoksi. Nykyisellään en toivoisi pelien käyttävän hardista suoraan ilman rajapintaa. Siihen liittyy ihan liikaa ongelmia, eikä se ole enää edes mikään kynnyskysymys.
Se tarkoittaa kuitenkin sitä että softakerroksien määrä häviää, jolloin laitteesta saa paljon enemmän irti ja reaaliaikaisuus on parasta mahdollista. Laitteessa siis pyörii vain yksi ohjelma, vähän kuin vanhoissa kolikkopeleissä. Amigassa on esimerkiksi custom chip osoiteavaruus alkaen osoitteesta $dff000, jossa löytyy suunnilleen kaikki tarvittava, grafiikka, äänet, joystickin luku, spritet, blitteri, rasteriprosessori, keskeytyksien hallinta, jne. Uusia piiristöjä voi tehdä, mutta niiden täytyy olla yhteensopivia vanhojen piiristöjen kanssa.
Yksi hienous näissä uusissa Amiga FPGA-toteutuksissa (Vampire/Apollocore) on että jonkun USB-näppäimistön/hiiren saa toimimaan kuten vanhat Amigan näppäimistöt ja hiiret, vaikka ne ovat hardwaretasolla täysin erilaisia. Ratkaisu on että hardwarella ei ole omia drivereitä, vaan ne pakotetaan hardwaretasolla toimimaan kuten vanhat laitteet mahdollisesti laajennetuilla ominaisuuksilla. Nämä voidaan sitten lukea $dff000 alueelta, kuten vanha Amigan hardwarekin. Eli käyttöjärjestelmän apua ei tarvitse lainkaan. Tämä helpottaa softamiesten työtä, ja tekee järjestelmästä todella nopean.
Olipas pitkä ja kuiva teksti. En jaksanut lukea loppuun saakka.