Lue keskustelun säännöt.
Tuntevatko aspergerit häpeää?
05.06.2021 |
Tai tuntevat, mutteivat osaa sanottaa sitä tunnetta? Vaikuttaako ikä ja sukupuoli?
Kommentit (31)
Riippuu henkilöstä mutta kuvittelisin että tuntevat mutta yrittävät peittää sen, koska eivät halua menettää kasvojaan. Joskus se häpeän tunne voi olla niin paha että siitä passivoituu ja masentuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanottaminen on vaikeaa, e!!ei ole Toivo Kärki, Juice tai Vexi Salmi.
Ja edrllämainitutkin ovat varsin paskoja.
Vierailija kirjoitti:
Sanottaminen on vaikeaa, e!!ei ole Toivo Kärki, Juice tai Vexi Salmi.
Juice ainakin taisi olla assi
Vierailija kirjoitti:
Riippuu henkilöstä mutta kuvittelisin että tuntevat mutta yrittävät peittää sen, koska eivät halua menettää kasvojaan. Joskus se häpeän tunne voi olla niin paha että siitä passivoituu ja masentuu.
Näkyykö häpeä muka aina naamasta ja miksi pitää hävetä häpeää?
Miten tämä on nuorilla tavisnaisilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sitten PITÄISI hävetä??
Sitä, ettei pukeudu/"kaunistaudu(?!)" trendikkäästi?
Sitä, että kodissa/arjessa on tärkeää eri asiat, kun muilla keskiverto tallaajilla?
Sitä, että viihtyy itsekseen?
Sitä, että mahdollisesti tarvitsee apua/ohjausta "muille" tavallisiin/ itsestäänselviin arkisiin asioihin?
Sitä, että on erityismielenkiinnon kohteita/ lahjakkuuksia?
Häpeävätkö koska käyttäytyvät eri tavalla ja eri kasvojen ilmeet kuin neurotyypillisillä? Etenkin jos niistä kiusataan tai mainitaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on aspergerin oireyhtymä. Itse ainakin tunnen ja osaan nimetä kaikki tunteeni. Harvoin niitä kuitenkaan myönnän tai niistä puhun ääneen.
Häpeä perustuu menneisyyteen jota ei ole olemassa. Häpeälle ei ole loogista pohjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aspergerin oireyhtymä. Itse ainakin tunnen ja osaan nimetä kaikki tunteeni. Harvoin niitä kuitenkaan myönnän tai niistä puhun ääneen.
Eli suorasanaisuus ei päde tunteiden ilmaisuun heillä?
Häpeääkö aspergerit diagnoosian ja ymmärtävät olevansa erilaisia ja haluaisivat etteivät pistä silmään, muttei voi sille mitään? Yritän vaan päästä heidän ajatusmaailmaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aspergerin oireyhtymä. Itse ainakin tunnen ja osaan nimetä kaikki tunteeni. Harvoin niitä kuitenkaan myönnän tai niistä puhun ääneen.
Olen myös herkkä aistimaan toisten tunteita ja hyvä tunnistamaan. Siksi ihmettelenkin, että miksi minulla se on?
Olen kyllä aika erakkoluonteinen ja sosiaalista pelkoa on. Samoin rakastan rutiineja ja silmiin katsominen on kiusallista.
Kai tämä sitten riittää siihen?
T. Sama
Ei aspergerilta kysytä miltä joku asia tuntuu. Niiltä kysytään mitä ajattelet siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aspergerin oireyhtymä. Itse ainakin tunnen ja osaan nimetä kaikki tunteeni. Harvoin niitä kuitenkaan myönnän tai niistä puhun ääneen.
Olen myös herkkä aistimaan toisten tunteita ja hyvä tunnistamaan. Siksi ihmettelenkin, että miksi minulla se on?
Olen kyllä aika erakkoluonteinen ja sosiaalista pelkoa on. Samoin rakastan rutiineja ja silmiin katsominen on kiusallista.Kai tämä sitten riittää siihen?
T. Sama
En oikeastaan ole suorasanainen juuri missään asiassa pikemminkin päinvastoin.
Kai siihen vaikuttaa niin oma luonne.
T. Sama taas
Ainakaan miespuoliset eivät vaikuta tuntevan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aspergerin oireyhtymä. Itse ainakin tunnen ja osaan nimetä kaikki tunteeni. Harvoin niitä kuitenkaan myönnän tai niistä puhun ääneen.
Olen myös herkkä aistimaan toisten tunteita ja hyvä tunnistamaan. Siksi ihmettelenkin, että miksi minulla se on?
Olen kyllä aika erakkoluonteinen ja sosiaalista pelkoa on. Samoin rakastan rutiineja ja silmiin katsominen on kiusallista.Kai tämä sitten riittää siihen?
T. Sama
Oletko mies vai nainen? Minkä ikäinen? Miksi silmiin katsominen on kiusallista vai ahdistaako se?
Vierailija kirjoitti:
Ei aspergerilta kysytä miltä joku asia tuntuu. Niiltä kysytään mitä ajattelet siitä.
Miksi? Ei ne kuitenkaan mitään tunnevammasia ole?
Häpeän, kun yritän olla normaali enkä onnistu siinä. Vielä enemmän häpeän, kun yritän olla normaali ja LUULEN onnistuneeni siinä ja kuulen jälkikäteen puhuttavan siitä, että olen sanonut/tehnyt jotain väärää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aspergerin oireyhtymä. Itse ainakin tunnen ja osaan nimetä kaikki tunteeni. Harvoin niitä kuitenkaan myönnän tai niistä puhun ääneen.
Olen myös herkkä aistimaan toisten tunteita ja hyvä tunnistamaan. Siksi ihmettelenkin, että miksi minulla se on?
Olen kyllä aika erakkoluonteinen ja sosiaalista pelkoa on. Samoin rakastan rutiineja ja silmiin katsominen on kiusallista.Kai tämä sitten riittää siihen?
T. SamaEn oikeastaan ole suorasanainen juuri missään asiassa pikemminkin päinvastoin.
Kai siihen vaikuttaa niin oma luonne.T. Sama taas
En minäkään ole, kun sellainen ei saa olla.
Sanottaminen on vaikeaa, e!!ei ole Toivo Kärki, Juice tai Vexi Salmi.