Lue keskustelun säännöt.
Miksi boomer- sukupolvelle perheen kulissit ovat niin äärimmäisen tärkeät?
02.06.2021 |
Esimerkkejä omasta nuoruudesta, äitini ei ikinä antanut minun pitää huoneen verhoja kiinni, vaikka aurinko häikäisisi ikävästi. Selityksenä oli, että muuten naapurit ajattelee että ollaan outoja kun verhot on kiinni päivällä. Vaatteet eivät saanut olla mitenkään vaikka värikkäitä tai erityylisiä kuin muilla, ettei kukaan vaan ajattelisi että tuo on outo. Koulussakaan ei saanut menestyä liian hyvin tai liian huonosti, vaan kehotettiin keskiverton. Kaiken a ja o oli olla mahdollisiman normaali, keskiverto ja sellainen kenestä kukaan ei puhu tai juorua. Tiesin että vanhemmilla meni pitkään huonosti, mutta ero ei olisi ikinä tullut kuuloonkaan koska siitä, jos jostain ne kulissit kärsii! Ennemmin vaikka itketään joka ilta ja nukutaan eri huoneissa. Kaikesta tekemisestä ja sanomisesta paistoi se "Mitä muut minusta ajattelevat?" tyyppinen asenne. Kilpailu naapurinrouvien ja ystävättärien kanssa oli kovaa, että kenellä oli asiat parhaiten perheessä. Onko muilla ollut tällaista boomer-ikäluokan vanhempien kanssa?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan ap: n kuvaaman ilmiön omisssa 40-luvun lopulla syntyneissä vanhemmissani. "Älä siinä itke, ettei naapurit kuule!" tiuski äitini aina, kun olin peloissani tai suruissani. Sälekaihtimet tosiaankin auki, ettei ulkopuoliset vaan ajattele, että maataan laiskoina tai nukutaan pitkään aamulla. Mielenterveydelliset ongelmat olivat täysin tabu ja "hulluus" jotain erittäin häpeällistä. Jos joku suvussa oli sellainen, tai vaikka vammainen, siitä oli visusti vaiettava. Vaatetuksen piti olla aina siistiä, puhdasta, hillittyä ja hallittua. Naisellisuuden korostaminen oli paheksuttavaa. Alusvaatteiden oki tärkeää olla asialliset ja ehdottomasti ehjät, koska "jos vaikka sattuu onnettomuus ja joudut sairaalaan, jossa ne nähdään."
Huh, ahdistavan tuttua..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnista boomerit appivanhemmissani. Olivat ehkä onnellisia mieheni ollessa lapsi ja tekivät perheenä yhdessä asioita. Vähitellen minulle on selvinnyt että appivanhemmat suorastaan vihaavat ja halveksivat toisiaan, mutta ei voi erota kun kulissit kaatuu. Appivanhemmat hyvin negatiivisia ja katkeria elämälleen ja muille. Valittavat koko ajan kaikesta ja se on muiden vika. Miestäni he eivät voi ikinä kehua tai arvostaa vaikka on menestynyt hyvin elämässään. Heitä pitäisi auttaa mutta meitä ei ikinä. Apua on yksipuolista. Olen kun kysynyt mieheltäni miksei vanhempansa eroa kun eivät tee mitää yhdessä ja vihaavat toisiaan. Kärvistellen asuvat yhdessä ettei kulissit kaadu.
Meille on tulossa vauva enkä ikimaailmassa aio viedä lastani hoitoon appivanhemmille kun varmasti myrkyttää vauva mielen negatiivisuudellaan ja katkeruudellaan.
Vierailija kirjoitti:
Tunnista boomerit appivanhemmissani. Olivat ehkä onnellisia mieheni ollessa lapsi ja tekivät perheenä yhdessä asioita. Vähitellen minulle on selvinnyt että appivanhemmat suorastaan vihaavat ja halveksivat toisiaan, mutta ei voi erota kun kulissit kaatuu. Appivanhemmat hyvin negatiivisia ja katkeria elämälleen ja muille. Valittavat koko ajan kaikesta ja se on muiden vika. Miestäni he eivät voi ikinä kehua tai arvostaa vaikka on menestynyt hyvin elämässään. Heitä pitäisi auttaa mutta meitä ei ikinä. Apua on yksipuolista. Olen kun kysynyt mieheltäni miksei vanhempansa eroa kun eivät tee mitää yhdessä ja vihaavat toisiaan. Kärvistellen asuvat yhdessä ettei kulissit kaadu.
Meille on tulossa vauva enkä ikimaailmassa aio viedä lastani hoitoon appivanhemmille kun varmasti myrkyttää vauva mielen negatiivisuudellaan ja katkeruudellaan.
Miten tunnistat appivanhempasi boomeriksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, että minä vihaan ihmisten nimittelyä. Jo otsikko on ikärasistinen.
Ps. En kuulu halventavan nimettelysi ikäluokkaan.
Mitä ihmeen nimittelyä? Baby boomer on ollut ihan normaali nimitys tietyn ikäluokan ihmisille. Samoin kuten milleniaalit, eikä kukaan siitäkään vedä hernettä nokkaan.
eikä ole ollut! vasta äskettäin levinnyt.
Eikä se elämä tommosta ollut,mekin asuttiin peräkylässä,äiti viisveisas muitten ajatuksista.
Niin minäkin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko elämä pidetty kulissia päällä ettei muut tiedä ettei asiat ole todellakaan hyvin. Äiti pettänyt isää ja jostain syystä äiti halveksii isän jokaista elettä eikä edes piilota sitä perheen kesken. Kumpikin piikittelee toistaan jatkuvasti. Muiden sukulaisten ja ventovieraiden edessä esitetään täydellistä perhettä. Talo on aina tip top. Ei pölyn pölyä missään, uuni kiiltää 30 vuoden käytönkin jälkeen. Eivät boomerit kehu ikinä lapsiaan, enemmänkin lannistavat. Mies kertoi kertoi firmalla menevän huonosti.
Appiukko kommentoi kannustavat oletteko menossa konkurssiin. Siinä todella positiivinen että kannusta lause! Nämä vanhemmat omivat kumpikin narsistisia piirteitä. Mieheni sanoi että voisivat olla vähemmän negatiivia meille niin äiti uhriutui ja alkoi itkemään vaikka jatkuvasti sanovat ilkeitä asioita meille. Mieheni aina sivulauseella mainitsee mitä erilaisia traumoja lapsuudesta jäänyt. Miehelleni sanottiin 18 v että ala vetämään. Heidän kasvastusvelvollisuus täytetty. Meille sanottiin että turha odottaa lastenhoitoapua vaikka ei edes tullut mieleen pyytää. Toisen sisaruksen lapsia paapovat ja heiltä eivät odota vastapalveluksia. Sitten kun pitää leikata pensasaita tai tehdä lumitöitä niin yllättäen mieheni soitetaan ja syyllistetään jos ei tule heti samantien. Mieheni tekee vaativaa työtä ja eläkeläisen pensasaita saa kasvaa pari pv kunnes mieheni ehtii kiireiltään leikkaamaan. Ei, se pitää tehdä asap.
Vierailija kirjoitti:
Tunnista boomerit appivanhemmissani. Olivat ehkä onnellisia mieheni ollessa lapsi ja tekivät perheenä yhdessä asioita. Vähitellen minulle on selvinnyt että appivanhemmat suorastaan vihaavat ja halveksivat toisiaan, mutta ei voi erota kun kulissit kaatuu. Appivanhemmat hyvin negatiivisia ja katkeria elämälleen ja muille. Valittavat koko ajan kaikesta ja se on muiden vika. Miestäni he eivät voi ikinä kehua tai arvostaa vaikka on menestynyt hyvin elämässään. Heitä pitäisi auttaa mutta meitä ei ikinä. Apua on yksipuolista. Olen kun kysynyt mieheltäni miksei vanhempansa eroa kun eivät tee mitää yhdessä ja vihaavat toisiaan. Kärvistellen asuvat yhdessä ettei kulissit kaadu.
Meille on tulossa vauva enkä ikimaailmassa aio viedä lastani hoitoon appivanhemmille kun varmasti myrkyttää vauva mielen negatiivisuudellaan ja katkeruudellaan.
Oho, sulla on mun appikset. Kannattaa olla varuillaan vauvan kanssa, meillä yrittivät alkaa elämään tuhlattua elämäänsä lastemme kautta. Päätyi vuosien jälkeen kovaan yhteenottoon, kun anoppi oli lopulta soittanut lapsemme luokanopettajalle ja esittänyt hänellä olevan tiedonsaantioikeus isovanhempana. Laista löytyy kuulemma tällainen kohta. Halusi tietää miten koulussa menee, kun me emme pikkutarkasti vastailleet aivan jokaiseen kysymykseen ja koenumeroon, soitti opelle. Aiemmin ehdotteli, että haluaisi omat wilma-tunnukset. Eli sairaat setit, älkää päästäkö näitä niskan päälle. Meidän lapsesta tuli kuin pelastusrengas omaan katkeruuteensa ja negatiivisuuteensa hukkuville appivanhemmille. Etenkin anoppi koki tulleensa äidiksi uudelleen, ja halusi korjata menneet virheensä meidän lapsen kautta.
Appisten lapsista yksi ajautui rikollisille teille ja anoppi itki sitä minulle, nuorelle miniälle usein. Jossain vaiheessa keskeytin terapiaistunnot ja sanoin, ettei minulle valitettavasti ole osaamista auttaa häntä, mutta tiedän että on olemassa vertaistukiryhmiä juuri tilanteessasi oleville läheisille. Hän suuttui mulle ja tokaisi, että "likapyykki pestään kotona!". Minusta tämäkin on boomereille tyypillistä kulissien pitoa, jos hän hakisi keskusteluapua, jollekin selviäisi kulissien romahtaneen. Ja ehkä tämä aikuinen hulttiolapsi on osasyy siihen, miksi anoppi halusi paikata ja korjata virheitään varastamalla meidän lapsi. Rajattomuus on boomereilla vahvana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Boomer nimitys silkkaa vittuilua ja kohteeksi joutuva saattaa hivauttaa valot sammuttavan avarin nuorukaisen päähän kun ei osaa käyttäytyä
Vääntääkää ne boomerit pyttyyn nimittelijät, koko elämänne tuntuu olevan ihan paskaa. Sana ei ole suomea ja on ikärasistinen ja pilkkaava. Oletteko itse saaneet valita, milloin synnyitte? Saatteko valita, mihin tahtiin vanhenette? Teidän aikanne tulee vielä, jos saatte elää. Nuoremmat ovat teiltä oppineet, miten vanhempia kohdellaan, heiltä saatte kaiken takaisin potenssiin sata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Boomer-sukupolven sukukokoukset pyörivät lähes kokonaan sen ympärillä, että kenellä on menestyneimmät lapset ja paras talo / mökki / vene / ulkomaanmatkat. XD
Missä hiton sukukokouksissa?
Ei ole ikinä ollut, eikä ole laajassa ystäväpiirissäkään ollut.
Inhoan kaikkea yhteistö sontaa sukuöaisten kanssa.
T. Mummeli, blöömeri🙉
Tunnistan ilmiön omissa vanhemmissani.
Verhojen avaaminen hyvissä ajoin ja niitä ei missään nimessä saanut vetää ikkunan eteen päivällä, vaikka aurinko olisi kuinka häikäissyt. Eihän nyt valoisaan aikaan verhoja kiinni.
Ehkä verhot nyt olivat pikkujuttu, mutta kaikessa piti esittää hyvin pärjäävää, mitään säröjä ei saanut olla.
Kotonani oli kaltoinkohtelua, väkivaltaa ja isälläni ilmeisesti jonkinlaista mielialaongelmaa. Kaikki oli salattava ja meidän lasten oli osallistuttava perheen ja perheen kulissien kannatteluun.
Äitini oli ja on aivan suurmestari syyllistämisessä ja sillä valjasti meistä ja varsinkin minusta vanhimpana tyttärenä terapeutin, vara-äidin ja kotityön tekijän itselleen.
Kaikki oli kotona aina tiptop, kotiruokaa pöydässä, auto ja piha myös viimeisen päälle puunattuna.
Aikuisena ja perheellisenä työssäkäyvänä äitinä en ole ikinä pystynyt samaan. Ja tässä onkin ajatusvirhe. Emme tietenkään pysty mieheni kanssa samaan, koska molemmat laittavat perheen, koko perheen hyvinvoinnin ensimmäiseksi. Lapsemme ovat lapsia, eivät terapeutteja, varavanhempia tai kotitalouskoneita.
Olen myös huomannut nyt lähes 70-vuotiaasta äidistäni, että esiintyy mielellään avomielisenä, edistyksellisenä, taitavana tietokoneen käyttäjänä ja ah niin nykyaikaa ymmärtävänä ihmisenä.
Kyse on ihan samoista kulisseista kuin aina ennenkin. Äitini vain on ajatellut, että nyt ihmiseltä vaaditaan yllä mainittuja ominaisuuksia ja esiintyy sen mukaisesti. Mutta se on vain esiintymistä. Lyhytkin keskustelu tuo esiin hyvin nopeasti ajatukset mitähän ihmiset tästäkin sanovat ja kaikki mikä millään tavalla voisi edes etäisesti liittyä tunteisiin ja psyykeen torjutaan heti, nehän ovat hömpötyksiä.
Muistan teininä olleeni todella uupunut välillä ja mietin onko huono vointini masennusta. En koskaan kertonut asiasta kenellekään. Välillä ajatukseni olivat itsetuhoisia, mutta mielessäni kaikui äitini hokemat reippaudesta ja itsesäälin vaaroista.
Huomasin myös ajattelevani, että kyllä tämän huonon olon kanssa pärjää, eihän sitä kukaan edes näe ulospäin. Pärjäsin ja suoritin ja nyt nelikymppisenä vasta romahdin täysin työuupukseen ja masennukseen.
Niitä kulisseja on pidetty pystyssä kynsin hampain ja kovalla hinnalla.
Ensi viikolla alkaa terapia, huh kaikkiin hömpötyksiin sitä ihminen ryhtyy, sanoisi äitini jos tietäisi.
Minä luulen, että pelastan sillä henkeni ja autan itseäni ja samalla omaa perhettäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, 1945 ja -47 syntyneet vanhemmat ja kaikki kaikessa oli kulissit. Ei sen puoleen olen itsekin samanlainen, eli ei kiinnnosta näyttää todellisia asioitani ulkopuolisille vaan heille näkyy vain siloteltu kuori. Sisäisesti ja itsekseni olen sitten ihan jotain muuta. En näe mitään iloa siitä, että esittelisin kaikkia puoliani muille ihmisille.
Omat vanhempani syntyneitä -49 ja -53 ja ovat todella vanhoillisia ja kulissit on oltava kunnossa. Perinteiset sukupuoliroolit ovat supertärkeitä enkä ole koskaan nähnyt isäni esim. siivoavan. Aina on oltava siistiä.
Viime vuosisadan puolivälissä ja sen jälkeen kieltämättä kiinnitettiin enemmän huomiota siihen että käyttäydytään korrektisti muita kohtaan eikä olla outoja esimerkiksi pukeutumalla naurettavasti. Ja sekin on totta että ero oli aikalailla poissuljettu vaihtoehto, mieluummin sinniteltiin yhdessä. Mutta muilta osin ap:n väitteet kuulostavat oudoilta. Varmaan kaikki vanhemmat halusivat lapsensa menestyvän ja olevan hyvä koulussa eivätkä suinkaan tähdänneet keskinkertaisuuksiin.
Pienemmillä paikkakunnilla oli ja on myös merkitystä sillä mitä naapuritkin ajettelevat. Kaupungeissa, joissa kukaan ei edes tunne naapureitaan tilanne on tietysti toinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minusta tämän päivän vloggaajat ja somettajat ovat vielä pahempia esittämään parempaa kuin ovatkaan. Netistä tilataan muotivaatteita ym, kerjätään kehuja laittamalla niistä kuvat someen ja sitten palautetaan kauppaan.
Tää on kyllä totta. Nuoriso levittelee omia henkilökohtaisia asioita pitkin nettiä (josta niitä ei saa ikinä pois). Vanhempi väki on hissukseen.
Miksi näille nuoremmille ikäluokille on painon vahtaaminen niin tärkeää. Siinä sitä vasta kulissia pidetäänkin, kun paino määrittelee ihmisen.
Kun sustakin tulee ennenpitkää boomeri niin säkin siis käyttäydyt äitisi tavoin.
Otsikko nimittäin antaa jälleen kerran olettaa että kaikki boomerit pitää kulisseja pystyssä joten kun me kaikki tullaan tiettyyn ikään homma jatkuu samanlaisena. Sitäpaitsi mä tiedän muutamia ihan nuoria, ei mainitsemasi ikäpolven ihmisiä, joille tietyt tavat ovat tärkeitä tyyliin mitä ihmisetkin ajattelisi. Eli ei se mistään iästä ole kiinni.
Ihan samanlaista on nykyäänkin, ap. Kilpaillaan vaan eri asioista.
Onko se sitten ok, kun vanhemmat ja isovanhemmat katsovat telkkarista, kun tytär/lapsenlapsi jakaa kaikille persettä jossakin temppareissa?
Sun pitää odottaa vielä 10-20 vuotta, niin 70-90-luvulla syntyneiden kulisseista aletaan puhumaan.