Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletteko saaneet aikuisiällä hyviä ystäviä? Miten?
20.08.2006 |
Siksi kysyn, kun tuntuu vaan olevan niin vaikeaa luoda uusia ystävyyssuhteita. Kaikilla on jo siellä ne vanhat, rakkaimmat ystävät ja uusi ystävä on aina vähempiarvoinen jos on kiire. Kaikki omat vanhat ystäväni asuvat kaukana ja uusien ystävien kanssa tuntuu olevan lähes mahdotonta löytää yhteistä aikaa. Puhumattakaan syvällisestä keskustelusta.
Kommentit (11)
Järjestötoiminnan kautta, internetistä, sekä erilaisista tapahtumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusista naapureista, netistä, leikkipuistoista...kaikkialta!
ja sitten kahvitella. Pikkuhiljaa ollaan tultu ystäviksi.
Vertaistuki-ryhmistä, järjestötoiminnasta ja netistä. Niin, ja lapsen mentyä kouluun sain muutaman ystävän luokkakaverien äideistä.
Puhuttiin paljon omista asioistamme ja vuosi ollaan nyt tunnettu.
Välillä oon vähän tän " ystävän" juttuja/touhuja ihmetellyt, mutta sitten kaikki on taas ollut ok. Viimeksi tänään kuulin, miten mua on taas kusetettu oikein urakalla. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisillä on hiukan eri käsitys mikä on ystävä ja mikä ei... Minusta YSTÄVIÄ on vaikea löytää vanhemmiten, mutta hyviä kavereita kyllä löytyy. Juuri järjestötoiminta, harrastukset, työpaikka, jne. ovat paikkoja joissa usein tutustuu mukaviin ihmisiin. Ehkä minulle ystävä on vaan niin iso juttu, että en kaikkia hyviäkään kavereita pidä 100% ystävinä...;) Joillekkin kaikki, joku pari kuukautta tuntema sählykaverikin on ystävä...
Minulla on monta vanhaa hyvää ystävää ja olen kyllä tutustunut ystävieni kautta muihin ihmisiin joista on sittemmin tullut myös minun ystäviäni, mutta en ole varmaan koskaan ystävystynyt kehenkään aivan ulkopuoliseen. Muistaakseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena, kun on ' kriisejä' yms. niin ne yhdistää. Kun paljon itkenyt ja nauranut toisen kanssa, niin se tekee läheiseksi. Kun on perhe, niin ei ole aikaa olla samalla tavalla kenenkään kanssa. Ja tulee puhuttua lapsista ja perheestä, mutta harvemmin omista ajatuksistaan. Ne surut monesti yhdistää, mutta nykyään en tahdo kaataa surujani kenenkään muun kannettaviksi. Tuntuu siltä, että kaikilla on suruja aivan tarpeeksi omastakain takaa.
Minulla on nykyään yksi hyvä ystävä, häneen olen tutustunut kymmenisen vuotta sitten ennen kuin menin naimisiin. Hänenkin kanssaan tapaamme harvoin. Mukavaa olisi nähdä useammin, mutta se vaan ei onnistu.
En ole saanut ystäviä töistä tai perhekerhosta tai leikkipuistoista. Tuttaja minulla on paljon ja kavereita on myös. Osaan olla sosiaalinen halutessani ja minuun on helppo tutustua. Ne puistotututkaan vaan ei tahdo tulla kylään, vaikka sellaisesta oltaisiin puhuttu ja heitä kutsuu :( Kun tarpeeksi monta kertaa kutsuu ja aina tulee kieltävä vstaus, niin annan asian olla ja olen iloinen, että minulla on yksi ystävä.
että on jo ihan henkilökohtainen ystävä. Muutenhan ne taitaa olla enemmän kaveritasoa nuo aikuisiän tutut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harrastuksen parista ja töistä.
Opiskelujen kautta ystävystyin myös yhteen ihmiseen, jonka kanssa olimme jossakin vaiheessa todella paljon tekemisissä ja meillä synkkasi. Nyt ei olla oltu pariin kuukauteen missään yhteyksissä, vaikka ennen soiteltiin viikoittain.
Tässä tapauksessa käyttäisin fraasia, " kasvoimme erillemme" .
Alue: Aihe vapaa
- monenlaisista harrastuksista
- -//- tapahtumista
- kavereiden tai sukulaisten kautta
- järjestötoiminnoista
- paljon kun matkustelee, niin aina sitä ystävystyy tosi monen tyypin kanssa
- työpaikoista (niin työkamuista, kuin ns työpaikan käyttäjistä)
- netin keskustelupalstoilla, chateista, irc:sta, ystävää etsimässä deittipalstoilta
- naapureista (paljon kun on muuttanut, niin aina uusia naapureita)
- lasten saannin kautta sairaaloissa, puistoissa, lasten harrastuksissa, lasten tapahtumista
- yleensäkin koheltamalla, törmäämällä vahingossa ihmisiin ja kappas siitä onkin saanut ystävän, tutustumalla junassa olevaan mielenkiintoiseen henkilöön, kirjakaupassa erään tyypin kanssa löydettiin yhteinen sävel kun tsekattiin samaa harvinaisempaa kirjaa, kukkakaupassa ystävystyin ihmisen kanssa jonka kans kiisteltiin eräästä kasvista. Jne..
Oon hyvin sosiaalinen ihminen ja tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja minusta on hyvin luontevaa mennä juttelemaan tuntemattoman ihmisen kanssa. Ja minusta on helppo tutustua ihmisiin ja ystävystyä heidän kanssaan. Mulle ystävät ja kaverit ovat tosi tärkeitä ja heitä minulla on paljon. Toki ystävä ja kaveri on eria asia, mutta mun mielestä hyviä sydänystäviäkin voi saada aikuisena, kunhan on aktiivinen. Harvaan ystävään sitä niin tutustuu, että makaa sohvalla ja hups siinä vieressähän on uusi ystävä.