Asuin 15 vuotta sitten jugendtalossa
Silloin siellä asui siistejä ihmisiä. Talo oli kaunis ja rauhallinen. Paksut seinät ja asuntojen sisäkatot korkealla noin 3,5 metrissä. Rappukäytävän ja yhteiset tilat pesi siivooja joka viikko. Talo tuoksui raikkaalta.
Astuin entiseen kotirappuuni nyt. Siellä ei oltu siivottu. Portaat olivat kuluneet hiekasta. Seinät oli maalattu tylsän valkoisiksi,vaikka silloin kuin asuin, niissä oli kaunis jugend-tyylinen koristelu. Kaiteiden metalliosat olivat vanhassa maalissa ja puiset kaiteet hoitamattomat. Puiset ovet ja ikkunat halkeilivat ja tarvitsivat kipeästi maalausta.
En voisi kuvitellakaan asuvani enää tässä talossa! Rapussa haisi. Sisäpihalla kasvo yksi puu, muutama pensas ja lisäksi vain nokkosia. Ei ollut laitettu tulppaaneja ja narsisseja, eikä skilloja, kieloja jne enää näkynyt. Asfalti oli halkeillut. Pihan voisi laatoittaa ja laittaa, silloin kun asuin, oli sama asfaltti.
Kun asuin talossa, yksiöt maksoivat yli 100 000 euroa ja nyt niistä pyydetään yli 200 000 euroa! Oletin, että kunto olisi sama kuin ennen, mutta ei ollutkaan! Vain kadunpuoleinen julkisivu kauniine vanhoine erkkeriikkunoineen on kunnossa.
Kommentit (3)
No ei ole mikään pakko sinne muuttaa takaisin
Sano nyt vielä, että edes lämmöllä muistamasi hovimestari ei ollut paikalla avaamassa ovea? Nokkonenkin pihalla! Härregud!
No johan nyt.