Lue keskustelun säännöt.
Istun metsässä kivellä ja itken.
29.05.2021 |
Olen aivan loppu. Mielenterveysongelmat tuhoavat ihmissuhteeni ja elämäni. Olen hyvä ihminen mutta en kuulu tähän maailmann;( Olen liian loppu.
Kommentit (36)
Soita heti maanantaina lääkäriin. Tarvitset apua. Yritä hengitellä siellä metsässä ja mene takaisin kotiin. Katso vaikka mm lätkää. Tsemppiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkea hyvää sinulle, koeta hankkia apua, sitä on saatavilla ja saat elämäsi raiteilleen.
Kuuntele lintujen laulua ja puiden huminaa. Hengitä syvään.
Kaikki muuttuu paremmaksi.
Jaksa vielä hetki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsele ympärillesi ja näe luonnon kauneus ja voima. Unohda itsesi ja mielesi tekemät ympyrät. Näe kokonaisuus ja kuinka pieneltä omat ongelmat siinä loppujen lopuks ovat. Asiat selviävät tavalla tai toisella kun antaa, eikä ruoki negaatioita.
Ei kannata suurennella asioita mielessään. Ne ovat niinkuin ovat. Sen myöntäminen helpottaa. Jos on tehnyt voitavansa, eikä enempää voi, niin se on siinä. Kannattaa ottaa kevyemmin ne murheet, ei ne suremalla katoa.
Etsi mielestäsi hyviä asioita, niitäkin aivan varmasti on, ja mistä voit tuntea kiitollisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi sua. olet varmasti sellainen herkkä ja ihana ihminen. Onko jotain sattunut? Miten sua vois auttaa just nyt? Mitä haluaisit tai tarttisit? Mä luulen, että olet vaan ollut väärässä ympäristössä jos susta tuntuu ettet kuulu tähän maailmaan, sillä täällä on jokaiselle tilaa kyllä. Ehkä olet vaan ollut väärissä piireissä niin sanotusti? Kyllä kaikki järjestyy ihan varmasti. Kerro vähän lisää niin autetaan sua yhdessä?
No mikä sulla nyt on niin huonosti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruikuti ruikuti. Jää sinne mrtsään.
Sinä se apua tarttisit!!! Kuinka voi kukaan sanoa noin jollekin. jolla hätä?? Mikä sua riivaa?
Metsä kuuntelee silloin kun kukaan muu ei kuuntele ❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on traumaperäinen stressihäiriö ja krooninen masennus ja en pääse siksi elämässä eteenpäin. Soitin jo keskiviikkona psykiatrille ja pidimme etävastaanoton. Ei myöntänyt lausuntoa, koska tarvitsee odottaa vielä 3kk jonka jälkeen uusi vastaanotto ja sitten tulee lausunto. Sen jälkeen pääsen vasta etsimään terapeuttia Kelan kautta. Ilman korvausta ei ole varaa käydä koska en pärjää töissä tällä hetkellä. En tiedä miten selviän tämän 3kk.. Pelkään että mieskin lähtee koska ei jaksa minua. Olen riesa koko perheelle. Kasa ongelmia ja traumoja. Ja juu olen yliherkkä ihminen, kiva kylläkin kaikille ja sydämellinen. Siksi mieskin varmaan vielä jaksaa... kiitos viesteistä. Auttoi tämäkin jo. :-) Ap
Voimia. Vaikka nyt tuntuu toivottomalta, älä anna periksi. Hae apua, et ole yksin. Virtuaalihalaus💛
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon tehnyt tasan samaa joskus. Kyllä sitä valoa lopulta löytyi tunnelin päästä, toivottavasti säkin löydät.
Muutama vuosi sitten saatoin kävellessä purskahtaa spontaanisti itkuun. Tuntui että koko elämä oli valunut hukkaan enkä ole minkään arvoinen. Nykyisin olen työssä käyvä ihminen ja masennus on menneisyyttä. Kyllä noista ongelmista voi selvitä, se vain vaatii aikaa ja itsensä miettimistä uusiksi. Tsemppiä
Vierailija kirjoitti:
Minulla on traumaperäinen stressihäiriö ja krooninen masennus ja en pääse siksi elämässä eteenpäin. Soitin jo keskiviikkona psykiatrille ja pidimme etävastaanoton. Ei myöntänyt lausuntoa, koska tarvitsee odottaa vielä 3kk jonka jälkeen uusi vastaanotto ja sitten tulee lausunto. Sen jälkeen pääsen vasta etsimään terapeuttia Kelan kautta. Ilman korvausta ei ole varaa käydä koska en pärjää töissä tällä hetkellä. En tiedä miten selviän tämän 3kk.. Pelkään että mieskin lähtee koska ei jaksa minua. Olen riesa koko perheelle. Kasa ongelmia ja traumoja. Ja juu olen yliherkkä ihminen, kiva kylläkin kaikille ja sydämellinen. Siksi mieskin varmaan vielä jaksaa... kiitos viesteistä. Auttoi tämäkin jo. :-) Ap
Voi sua. Se metsä on ihan parasta terapiaa. Itke siellä itkusi ja huuda tuskasi pihalle. Tsemppiä, kyllä sä selviät.
Siirrä katseesi mustikan tuoreisiin lehtiin. Katsele niiden väriä: Heleää babyvihreää :) Eikö olekin ihana sävy ja nähtävillä vain keväiin vähän aikaa!
Lähde pois, niin paljon on nyt hyttysiä, että olet huomenna ihan tuskissasi myös fyysisesti.
Noin 90%, vai oliko se enemmän, pelkäämistämme uhkakuvista ei tule toteutumaan. Eli minkä johtopäätöksen voi tehdä? Päivä kerrallaan.
Menneisyyteen ei voi enää vaikuttaa, tulevaisuus ei vielä ole, nyt on ainut hetki. Elä se, elä sitä.
Kukaan ei ole elänyt tulevaisuudessa. Se on vain aikeita, toivomuksia ja haaveita tässä hetkessä.
Tulevaisuuteensa voi jossain määrin vaikuttaa omilla nyt tehtävillä päätöksillä, mutta ei murehtimalla menneitä.
En tiedä onko tästä nyt apua, mutta minä toivon sinulle vilpittömästi vain hyvää.