ENSIO, onko ihan karsee nimi?

jos vanhemmilta löytyy rohkeutta.

Tietenkin annat tuon nimeksi, sehän on vaan toinen nimi! Ylpeänä jatkat sukusi perinteitä.

enkä minä koskaa viinaa juo.

Ja jos minä viinaa juon, en ole Ensio Siilasvuo.



Minä olen Ensio Siilasvuo,

enkä minä lottia telttaan tuo,

Ja jos minä lottia tuon, en ole minä Siilasvuo.

Mun mielestä toisena nimenä voi olla mikä vaan ja jos suvun mummelit olis liikuttuneita Enska-nimestä, niin miksipä ei.

Täntyyppiset Ritvat, Pentit ja Ensiot tulee väkisinkin, kun Iidat, Siirit ja Toivot alkavat kyllästyttää.

Meillä on ollut tapana, että lapsi saa isänsä/äitinsä toisen nimen itselleen. Vaan eipä saanut meidän poikamme isänsä toista nimeä, on vaan niin kamala (isänkin mielestä). Eli älä turhaan jatka perinnettä, jos se tuntuu epämukavalta.

muutaman vuoden sisällä, kuten joku jo aiemmin totesi. Ekaksi nimeksi vaan!

Ollut suosittu joskus -20 luvulla.

Mulle tulee aina Ensiosta mieleen uusio, kuten uusiopaperi. Ensiopaperia ja siitä käytön jälkeen valmistettua uusiopaperia... En jatkaisi perinnettä, kuten en omille lapsillenikaan aio jatkaa erästä nimeä, joka on sekä äidilläni toisena että minulla kolmantena nimenä.

Toiseksi nimeksi käy hyvin ja maisteltuna voisi olla kiva ja erikoinen kutsumanimenäkin.

Meilläkin on tuota nimeä suvussa ja on harkinnassa tulevan lapsen toiseksi nimeksi (jos tämä mahassa oleva sattuisi siis olemaan poika).

Uh, äijä oli sillon lähemmäs 60v, jäljellä oleva tukka vedetty kyljyksellä kaljun päälle, tiukat, leveelahkeiset teryleenihousut ja tiukka paita, pari nappia auki, et rintakarvat näkyy. Harrasti pikkutuhmaa huumoria etenkin luokan näteimmille tytöille. Uhh, siis tuollainen mielikuva mulla Ensio-nimestä:))

Pakkokin olla koska poikani on saanut sen *sukurasitteena* kolmanneksi nimekseen.

En ikinä antais omalle lapselleni

Oli perheen ensimmäinen poika, siitä nimi Ensio.

Älkääkä unohtako Ensio Itkosta.