Minulla ei ollut lapsuutta ja se tekee kipeää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olitko sinä yläasteella pahistyttö?

Olin hiljainen, ujo ja pelokas. Hyvä koulussa, mutta olisin varmaan ollut parempikin, jos kotiolot olisivat olleet kunnossa. Ihan sama kyllä sillä. Vaihtaisin hyvät numerot ystäviin ja hyviin muistoihin koska tahansa. 

Ap

Oletko töissä? Oletko aikuisena kuitenkin päässyt bilettämään ja nu--imaan?

Mitä se auttaa, että mielessäsi ryvet jossain menneisyyden asioissa? Ymmärrätkö? Ei minullakaan lapsena ollut monia sellaisia asioita mitä joillain muilla oli.

"Sinä varmaan tiedät tämän, kun olet 90-luvun lapsi."

Ei, en tiedä. Ei minulla ei ollut tuollaista lelua. En tunnista tuota hahmoa. En tiedä tätä musiikkia. En tiedä kuka hän on.

Välillä minusta tuntuu kuin minulla ei olisi identiittiä. Pitäisi tietää kai niin, mutta en tiedä. 

En ole käynyt ulkomailla, reissussa, kiertänyt Suomea... Kesälomalla minun piti pysyä huoneessani neljän seinän sisällä. En ole pelannut jalkapalloa kuin ehkä koulussa, en ole käynyt järvessä uimassa, en ole rakentanut majaa, en ole pomppinut kuralätäköissä, en ole tanssinut vesisateessa kuin sen mitä päivähoidossa.

90-luvulla oli lama, mikä jakoi entisten jakolinjojen lisäksi kansaa taloudellisesti. Kaupunkilaiset vs. maalla-asuvat, varakkkat vs. pienituloiset, uskovaiset vs. uskonnottomat jne. Jakolinjoja oli niin paljon kuin vaan jaksaa keksiä.

Ei ollut mitään kuvitteelista yhtenäiskulttuia, mitä edelleen omassa kuplassaan eläneet hellivät.

Näin se menee, mutta meitä on niin paljon muitakin. Aika harvalla oli mikään idyllinen lapsuus. Itseltäni puuttuu kokemus siitä, mitä on upota leikkiin muiden lasten kanssa. Olin niin paljon yksin. Upposin mielikuvitukseni ja sillä lailla pidin itsestäni huolta.

Auttaisiko sinua ajatus, että saatat saada esim ikävuodet 30-40 poikkeuksellisen hyvinä? Tai että jollekulle puolestaan vanhuus on yhtä kurja kokemus kuin sinun lapsuus? Kurjaa, silti voi olla että saat vaikka sen edestä onnea vielä

https://www.suomalainen.com/products/ei-koskaan-liian-myohaista-saada-o…

Vierailija kirjoitti:

Jos ja kun saat itse lapsia voit kokea kaikki lapsuuden kivat jutut yhdessä lapsesi kanssa.

En uskalla hankkia lapsia, koska niin usein sanotaan, että noidankehä jatkaa kulkuaan. Tietysti sanon itselleni, että olisin erilainen ja tekisin kaiken toisin. Rakastaisin enemmän kuin mitään muuta. Niin kuitenkin moni muukin. Lisäksi minulla ei ole menkkoja niin en tiedä voisinko saada lapsia.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Auttaisiko sinua ajatus, että saatat saada esim ikävuodet 30-40 poikkeuksellisen hyvinä? Tai että jollekulle puolestaan vanhuus on yhtä kurja kokemus kuin sinun lapsuus? Kurjaa, silti voi olla että saat vaikka sen edestä onnea vielä

Muiden kurjuus ei lohduta minua, päinvastoin. Toivon, että tämä maa ja maailma ylipäätään voisi olla meille kaikille parempi paikka kuin mitä se nyt on.

Ap

Ymmärrän ap, olen surrut samaa asiaa. Lapsuudestani puuttui turva ja rakkaus, ympäristö oli sadistinen, lapsia vihaava, ankara, vaativa ja alistava. Surin todella pitkään sitä, ja tavallaan suren jollain tasolla vieläkin, että minulla ei ollut lapsuutta juuri ollenkaan. Masennuin vakavasti jo ala-asteella, kuudennella luokalla olin jo itsetuhoinen. Pitkään tuntui siltä, että sisällä on tyhjä aukko sen kohdalla, missä olisi pitänyt olla turva ja vakaus. Olen käynyt pitkään terapiassa ja se on auttanut. ”Parantuminen” on mennyt prosessinomaisesti eteenpäin, reagoin pitkään, sitten surin ja olin vihainen, katkera myös. Olen pikkuhiljaa päässyt siitä vaiheesta eteenpäin. Elämässäni on kaksi lasta, joiden kautta voin elää turvallisen lapsuuden tavallaan uudestaan. Nautin suuresti siitä, kun oman työskentelyni tuloksena pystyn antamaan näille lapsille täysin päinvastaisen lapsuuden. Minä pystyn pitämään heidät omalta osaltani turvassa, pystyn luomaan heille vakaata ja rakkaudellista pohjaa. Se tuntuu oikeasti todella hyvältä. En siis sano, että tämä on ratkaisu kaikkien kohdalla, mutta minun kohdallani lapset ovat mahdollistaneet jotain sellaista, mihin en itse täysin kyennyt. Saan elää hyvän lapsuuden heidän kauttaan tarjoamalla heille sellaisen.