Lue keskustelun säännöt.
Raskaaksi tuleminen pelottaa
20.05.2021 |
Niin... Ollaan 30v. pariskunta, 6 vuotta yhdessä. Tammikuussa jätettiin ehkäisy pois ja tästä siis ollaan keskusteltu jo kauan aikaa ja molemmat haluavat lasta. Nyt minulle on iskenyt pelko, paniikki, tulevaisuus ahdistaa, tuntuu, että jotain jääkin tekemättä, jos tulen raskaaksi/saamme lapsen jne. Emme saa enää olla kaksin miehen kanssa mökillä, emme voi lähteä ex tempore reissuun, kun se taas on ehkä joskus koronan jälkeen mahdollista, koiramme alkaa stressaamaan, jos jääkin työttömäksi (koska korona), jos ja jos ja jos...
Tämä on oikeasti kamala tunne. Luulen, että tämä johtuu tästä koronatilanteesta pitkälti. Ei ole päässyt tekemään kaikkea mistä on haaveillut (esim. ulkomaanmatkat). Sitten tuntuu, että se lapsen tulo jotenkin estäisi kaiken.
En tiedä pitäisikö näistä pelkotiloista ja ahdistuksesta mennä puhumaan jollekin? Kyllä haluan lapsen, mutta asia pelottaa ja tämä pelko on alkanut vasta nyt lähiviikkoina.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko saada lasta jos ei taho.
Ei tietenkään ole pakko, mutta kyllä tahdomme tai ainakin näin olen aina ajatellut ja asioista on puhuttu, mutta nyt on vaan tullut joku ihmeellinen pelko ja jossittelu... Ap
Varaudut vain tulevaan isoon elämänmuutokseen, jossa kaikki on sinulle uutta. Olisi ihme, jos se ei yhtään mietityttäisi. Asiat yleensä järjestyvät kyllä eikä kaikkeen voi varautua.
Lasten kanssa voi matkustaa jopa extempore ennen kouluikää, mökillekin pääsette miehen kanssa varmasti vielä. Koira voikin olla hulluna vauvaan. Jos jäät työttömäksi, niin sitten voit viettää enemmän aikaa lapsesi kanssa. Säästä jo nyt pientä puskuria pahan päivän varalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämässä täytyy uskaltaa.
Pelot täytyy hyväksyä.
Siinä se. Jos ei uskalla, niin jää paitsi hirvittävän monista ihanista asioista. Oletteko jutelleet miehen kanssa etukäteen lastenhoidosta, ettei käy niin että sinä vain olet kiinni lapsessa ja siivoamisessa? Ehkä sinua alitajuisesti pelottaa se. Mutta jos et saa lasta niin tulet sitä katumaan. Päälle kolmikymppisellä pariskunnalla ei se ilman lapsia eläminen ole enää samanlaista kuin nuoremmilla. Vanhenette molemmat ja jossain vaiheessa sinun biologinen kellosi ilmoittaa että aika on lopussa. Ja silloin miehesi luultavasti haluaa kuitenkin sen lapsen ja tulee ero ja loppupeleissä sinulle ei jää käteen mitään. Jos saat lapsen, on suuri todennäköisyys että sinulla on lapsesi vanhempanakin ihmisenä. Sinulla on kaikki ne muistot ja yhdessä tekemiset. Ehkä pääset katsomaan jopa lapsenlapsiasi. Menetätä automaattisesti kaiken sen, jos et uskalla.
Olet kiinni nykyhetkessä, haluaisit sen jatkuvatn loputtomasti, mutta elämä ei mene sillä tavalla. Me sikrrymme vaiheista toiseen. Sinulla on itselläsi mahdollisuus luoda siitä lapsiperhearjesta sellaista kuin haluat. Ei tietenkään kokonaan ja monet asiat ovat ohitse, mutta saat niin paljon muuta siihen tilalle. Joka tapauksessa nuoren aikuisen vapaa elämä on joka tapauksessa ohitse, kun vanhenee. Elämä menee niin.
Ja olen kyllä miehellekin puhunut näistä asioista... Hän on ollut vähän ihmeissään, että miksi tulevaisuus jännittää niin kovin, mutta kyllä hänkin tämän koronatilanteen ymmärtää. Hän on sitä mieltä, että meillä on kaikki loistavasti eikä pidä stressata ja jossitella. Tietysti käytännönasioita pitää pohtia etukäteen jne. On myös sanonut sitä, että kyllä sen lapsenkin kanssa reissaaminen onnistuu ja minä nyt stressaan ihan turhaan asioita etukäteen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Aiheellista että pelottaa. Olethan tutustunut huolella raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin terveysriskeihin ja mahdollisiin komplikaatioihin?
Kyllä, mutta ei minua nuo asiat vaivaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ja olen kyllä miehellekin puhunut näistä asioista... Hän on ollut vähän ihmeissään, että miksi tulevaisuus jännittää niin kovin, mutta kyllä hänkin tämän koronatilanteen ymmärtää. Hän on sitä mieltä, että meillä on kaikki loistavasti eikä pidä stressata ja jossitella. Tietysti käytännönasioita pitää pohtia etukäteen jne. On myös sanonut sitä, että kyllä sen lapsenkin kanssa reissaaminen onnistuu ja minä nyt stressaan ihan turhaan asioita etukäteen. Ap
Tästä voidaa vetää se johtopäätös, että sinua pelottaa turhaan. Se on ihan normaalia, että isot muutokset pelottavat. Osaa ne pelottavat paljon enemmän kuin osaa. Mutta teillä tuntuisi olevan asiat kunnossa. Sinun täytyy vaan laittaa silmät kiinni ja hypätä tulevaisuuteesi. Elämä kantaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhteen saa parhaiten toimimaan lapsiperheellisenä, kun molemmilla on tasavertainen kokemus vanhemmuudesta. Tämä edellyttää että myös isä on lapsen/lasten kanssa pidempään kuin pari kuukautta kotona.
Suosittelen juttelemaan asiasta ja pohtimaan miten voitte jakaa vanhemmuutta ja kotona oloa tasaisemmin (esim säästämällä yhdessä ennen kuin lapsi syntyy, jotta isä voi jäädä vaikka puoleksi vuodeksi kotiin).
Kun parisuhde toimii, ja molemmat vuorotellen antavat ja ottavat vastuuta, molemmille jää myös omaa aikaa ja elämää/harrastuksia, sekä yhteistä ymmärrystä ja enemmän tiimihenkeä. Reissaamiset yms helpottuu huomattavasti kun ei tarvitse olla se perheen ainoa hoivaava/kantava voima.
Tuo koirahomma... Jos on terve normaalisti koulutettu koira, niin ei pitäisi tulla mitään ongelmia. Tarvittaessa saa apua koirakouluttajilta, jos joku asia epäilyttää. Itse en tunne yhtä ainutta perhettä, jossa koira ei olisi lasta hyväksynyt. Toki hetken varmasti koirakin vaatii totuttelua, mutta rauhallisella ja johdonmukaisella otteella ei tule ongelmia :) jos taas jo etukäteen tiedät, että koira ei siedä lapsia, niin pika pikaa sitten yhteys koirakouluttajaan. Tosin en usko, että teillä sellaista on, pelko on vaan sinun päässäsi, kuten nuo muutkin asiat. Kyllä uudet asiat jännittää aina, mutta ei kannata liikaa stressata mitään etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiheellista että pelottaa. Olethan tutustunut huolella raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin terveysriskeihin ja mahdollisiin komplikaatioihin?