Miten pääsit yli isosta pettymyksestä?

Minäkin olen yrittänyt tehdä korvaavia asioita, mutta aina tilalle ei tule uutta, esim. työtä tai opiskelupaikkaa ja siten uutta ajateltavaa, niin sitten ne entiset epäonnistumiset pyörii enemmän mielessä ja että miksi en saa mitään tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen yrittänyt tehdä korvaavia asioita, mutta aina tilalle ei tule uutta, esim. työtä tai opiskelupaikkaa ja siten uutta ajateltavaa, niin sitten ne entiset epäonnistumiset pyörii enemmän mielessä ja että miksi en saa mitään tilalle.

Minulla on aivan sama juttu. Mitään korvaavaa ei ole tullut tilalle, vaikka olen yrittänyt. Yksi yritys johti myös pettymykseen, ja tällä tiellä en jaksaisi enää jatkaa. Ap

Sellaisesta ei oikein tahdokaan päästä yli, johon on lukinnut onnellisuutensa. Tyyliin ”en voi olla onnellinen, koska rikkinäisem perheen lapset ovat itsekin rikkinäisiä” tai ”olen onnellinen vain, jos minulla on tietyn asteen koulutus”. Lue Antony deMello rakkauden tiellä https://www.adlibris.com/fi/kirja/rakkauden-tiella-9789522474100

Pettymyksistä pääsee yli vain hyväksymällä tilanteen: olen pettynyt, olen surullinen, koska x ja y. Suru pitää surra pois, koska sanotaan, että tukahdutettu suru muuttuu masennukseksi tai alakuloksi.

Ja sitten muuttamalla ajatteluaan. Mustaa ei voi muuttaa valkoiseksi suoraan, vaan se pitää ensin muuttaa tummanharmaaksi. Siihen kirja Susanna Purra: kadotettu yhteys, löydä tunteesi voima. https://www.adlibris.com/fi/e-kirja/kadotettu-yhteys-9789510402191

Onneksi elämäni suurimmat pettymykset ovat olleet korjattavissa. Aikoinaan reputin ylioppilaskirjoituksissa keväällä, mutta sain syksyllä lakin. Toinen suuri pettymys oli aikoinaan avoliiton loppuminen, mutta siitäkin selvittiin, kun löysin uuden naisystävän.

Tarja Halosen valinnat presidenteiksi ja Leijonien tappio Tre Kronorille Torinossa 2006. Elämä jatkuu.

pettymys torjutuksi tulemisesta ja sen hetken kestäneen suhteen romuttumisesta aiheutti erittäin pitkäkestoiset surut ja ahdistukset. taisi jopa kestää 1.5v verran vaikka tämä suhde ei kestönyt kovinkaan pitkään ja suoraan sanottuna oli melko pinnallinen kaikin puolin.

tästä vasta koen ylipäässeeni hiljattain, kun aloin käsittelemään sitä todellista tunnetta sen tapahtuman takana, hylätyksi tuleminen ja torjutuksi tuleminen.

niin kauan sitä alakuloa ja ahdistusta taisi kestää kun yritin sivuuttaa asiaa minkä ehdin ja alkoi se kaikki helpottaa vasta kun keskustelin asiasta yhden ammattihenkilön kanssa ja kävimme läpi mikä se todelllinen tunne oli sen takana.

Tunnen erään, joka on käynyt läpi avioeron ja konkurssin, jonka seurauksena sain vielä tuomion ihan oman mokan tähden. Näistä on jo vuosia, ja mies on tyytyväinen elämäänsä. Olen miettinyt, miksi hän on selvinnyt siitä kaikesta, vaikka moni muu murtuu pienimmästäkin. En löydä muuta syytä kuin läsäolon taito ja nykyhetkessä eläminen. Hän ei katso taaksepäin, vaan keskittyy siihen, mitä hyvää tällä hetkellä elämässä on.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen erään, joka on käynyt läpi avioeron ja konkurssin, jonka seurauksena sain vielä tuomion ihan oman mokan tähden. Näistä on jo vuosia, ja mies on tyytyväinen elämäänsä. Olen miettinyt, miksi hän on selvinnyt siitä kaikesta, vaikka moni muu murtuu pienimmästäkin. En löydä muuta syytä kuin läsäolon taito ja nykyhetkessä eläminen. Hän ei katso taaksepäin, vaan keskittyy siihen, mitä hyvää tällä hetkellä elämässä on.

samaan perustuu kiitollisuuspäiväkirjojen kirjoittaminen.

Vierailija kirjoitti:

pettymys torjutuksi tulemisesta ja sen hetken kestäneen suhteen romuttumisesta aiheutti erittäin pitkäkestoiset surut ja ahdistukset. taisi jopa kestää 1.5v verran vaikka tämä suhde ei kestönyt kovinkaan pitkään ja suoraan sanottuna oli melko pinnallinen kaikin puolin.

tästä vasta koen ylipäässeeni hiljattain, kun aloin käsittelemään sitä todellista tunnetta sen tapahtuman takana, hylätyksi tuleminen ja torjutuksi tuleminen.

niin kauan sitä alakuloa ja ahdistusta taisi kestää kun yritin sivuuttaa asiaa minkä ehdin ja alkoi se kaikki helpottaa vasta kun keskustelin asiasta yhden ammattihenkilön kanssa ja kävimme läpi mikä se todelllinen tunne oli sen takana.

Tämä.

Omassa elämässäni kaikki ”pettymykset” tai surut eivät ole olleet korjattavissa tai korvattavissa.

Moni on ollut korjattavissa/korvattavissa ja tähän kategoriaan ovat kuuluneet esimerkiksi työpaikat ja opinnot ja projektit. Olen hävinnyt ”kerranelämässä”- tyyppisiä kilpailuja unelmatyöpaikoista ja parin vuoden päästä huomannut, että se kerta toistui sittenkin ja sain lopulta jotain parempaa.

Moni on osoittautunut sittenkin vähemmän tärkeäksi kuin luulin. Ajattelin joskus, että tietyt taidealat olivat minulle tärkeitä ja eteninkin niissä pitkälle, mutten ehkä sitten kuitenkaan ollut tarpeeksi lahjakas ja ahkera niissä kun tarmo suuntautui/oli olosuhteiden paosta suunnattava toisaalle. Kas kummaa, olen kuitenkin ihan onnellinen näin harrastetasollakin.

Mutta jotkut ”pettymykset” ja surut jotka liittyvät läheisiin ihmisiin eivät tunnu olevan korjattavissa tai korvattavissa tai edes ohitettavissa. Minulla on lapsi, jolla on kolme lopun ikää kestävää parantumatonta sairautta, jotka vaikeuttavat hänen elämäänsä aina. Hän voi siitä huolimatta elää ihan hyvääkin elämää, mutta hänellä tulee aina olemaan lisähankaluuksia, lisävaikeuksia ja hön joutuu aina aloittamaan kilpailun muiden kanssa valmiiksi takamatkalta. Hänen resursseistaan ja voimistaan tulee aina menemään osa ihan vain selviytymiseen. Tässä on suru, jota en näytä ystyvän ohittamaan. En ole pettynyt lapseeni, hän on rakas ja ihana, mutta olen pettynyt siihen, että en voi enkä pysty suojelemaan häntä tältä, enkä voi/pysty tasoittamaan hänen tietään helppoon ja onnelliseen elämään.

up