6.5kk vauvaa unille yleensä aina tissittelyn päätteeksi, onko huono tapa???

Hei!

Kuulostipa lapsesi iltatoimet tutulta!

Meillä on toimittu saman kaavan mukaisesti tyttömme 7 ensimmäistä kuukautta. Mutta sitten alkoi ahdistaa...

Syinä olivat ne, että itse väsyin yöimetykseen. tyttö söi ison lautasellisen puuroa illalla ja päivälläkin ruokaa oli mennyt niin hyvin, ettei hänellä voinut olla nälkä. Kun tyttö heräsi yöllä, ei hän osannut nukahtaa muuten kuin imetykseen. Hän ei myöskään syönyt tuttia, joten huomasin usein toimivani tutin korvikkeena ja aamulla olo oli itselläni huono kun olin nukkunut epämiellyttävässä asennossa. Käytin myös itse imetystä keinona hiljentää lapsen yökukkumiset, hän kun helposti nukahti rinnalle...

Toinen ahdistuksen aihe oli se, että tyttö alkoi liikkua unissaan tosi paljon. Jos ei hän potkinut minua tai miestäni kovaa, saattoi hän nousta istumaan unissaan ja pian oli sängyn jalkopäässä matkalla lattiaa...Turvavallien keskellä emme mieheni kanssa osanneet nukkua. Tytön siirtäminen omaan sänkyyn hänen nukahtaessa ei myöskään koskaan onnistunut, hän heräsi viimeistään pinnasängyssä ja oli todella loukkaantunut siirrosta.

Mittani perhepetiin ja rinnalle nukahtamiseen oli niin täysi, että sain tarmoa uusien unitottumusten harjoittamiseen.

Aika pian aloin vähentää imetystä niin, että illalla tyttö sai korviketta tuttipullosta. Samalla tein periaatepäätöksen, että ennen aamu viittä en imetä. Aluksi saatoimme olla yöllä valveilla tunteja kun tyttö ei osannut nukahtaa ilman rintaa, mutta pian hän oppi uudet säännöt...

Samalla nukahtamista harjoiteltiin omassa sängyssä. Luimme hänelle satukirjaa, tai annoimme tuttipulloa ja lauloimme. MInun roolini nukuttajana väheni ja mieheni iloitsi, kun hänkin pystyi laittamaan tyttömme nukkumaan ja minä saatoin jopa olla illan muualla kuin kotona, mikä oli todella harvinasta ja uutta lapsen syntymän jälkeen.

Näin siis meillä. Rinnalle nukuttaminen oli helppoa ja ihana tilanne niin kauan kuin tyttö kasvoi ja samalla nukkuminen perhepedissä ei ollutkaan niin helppoa kuin pienen vauvan kanssa.

Terkuin Huhuilu

Meidän poitsu on 3,5 kuukautta ja nukahtaa myös joka ilta tissille sängyssä. Vauvan ensimmäisinä elinviikkoina yritimme totuttaa vauvan omaan sänkyyn nukahtamaan, mutta kun vauva nukahti yleensä vasta pitkälle puolen yön jälkeen, meni hermot. Kun tein päätöksen, että nukutan vauvan vieressäni sängyssä ja tissutellen, on elämä ollut tuhat kertaa helpompaa. Poika nukahtaa yleensä tunnin sisään, usein jo paljon aikaisemmin. Nyt minua alkaa kuitenkin jo vähän huolestuttaa, kun vauva ei osaa nukahtaa illalla muulla tavalla. Olen nyt muutaman kerran yrittänyt nukuttaa vauvan omaan sänkyyn, mutta lopulta se menee aina huutamiseksi ja sitten otan hänet taas viereeni sänkyyn. Ei auta unirätit eikä mitkään. Ei kai näin pientä saisikaan vielä huudattaa. Miten ihmeessä pystyn enää opettamaan vauvaa nukahtamaan omaan sänkyyn ennen kuin unikoulua voi puolen vuoden iässä varsinaisesti aloittaa. Meneekö opettaminen aina vain vaikeammaksi mitä pidemmälle tässä mennään vai odottelenko rauhassa, kunnes poika on sen puoli vuotta? Tutut, varsinkin äitini sanoo, että tosta tulee sulle vielä ongelmia...



Soile05 ja Aaro 3,5 kk

Juuri tälläisiä asioita mietin itsekin. Tämä nukutustapa sopii meille tällä hetkellä parhaiten, ei itkuja eikä kitinää. Äiti jaksaa hyvin ja vauva on tyytyväinen. Mutta mua kanssa muut pelottelevat sillä, että tästä vielä seuraa ongelmia. Itse olen ajatellut, että kunhan vauvan syömät kiinteiden määrät kasvavat eli kun tuota iltapuuroakin alkaa mennä reippaammin, niin sitten pikkuhiljaa ton sängyssä annettavan iltamaidon voisi jättää pois ja korvata sen iltasadulla ja lempeällä silittelyllä. Olen itse niin uninen öisin, että luulen, että pidän vauvaa mielelläni vieressä nukkumassa niin kauan kuin hän öisin syö maitoa. Kaipa se sitten kun on imetys loppunut (tarkoitus imettää 1v asti), niin alkaa jo viimeistään silloin ehkä haluta omaan sänkyynkin (jos ei siirto aiemmin innistu).

Jos jollain vielä muita vinkkejä tai kokemuksia asiasta, niin otan mielelläni vastaan!!!!

3,5kk ikäinen on pieni vauva vielä, siis ihan todella! Samoin kuin 6kk ikäinen. Jos vauva nukahtaa vain tissille eikä se tunnu liian rankalta äidistä, ei oikeesti kannata huolestua. Tuntuu aika julmalta mun korviin ainakin se,että muut pelottelee " ongelmilla" jos pieni vauva haluaa turvata äitiinsä ja nukahtaa hänen viereen! Annetaan vauvojen rauhassa olla avuttomia ja " vauvoja" , kyllä ne ehtii oppia yksin nukahtamiset yms sitten kun sen aika tulee!

Musta myös ei kannata vielä ottaa stressiä siitä, että puolivuotias nukahtaa rinnalle. itsellenikin oli helpointa se, että lapsi nukahti rinnalle ja oli vieressä valmiina yöllä, kun heräsi syömään. Meille tämä järjestely oli paras vaihtoehto ja saimme nukkua yön rauhassa.(2-3 yösyöttöä ei minua haitannut). Terveydenhoitajamme oli asiasta toista mieltä ja sanoi, ettei puoli vuotiasta lasta kannata enää nukuttaa vieressä eikä varsinkaan yöllä syöttää. Koimme syyllisyyttä mieheni kanssa ja yritimme lempeää unikoulua aina välillä. Se ei koskaan onnistunut, lapsi päätyi kovan huudon jälkeen aina rinnalle. Nyt kun tyttö on tosiaan jo 10 kuukautta hän on itse valmiimpi omassa sängyssä nukahtamiseen.

Kannattaa vain kuunnella itseä ja tehdä niin kuin perheelle parhaiten sopii. Minäkin stressasin paljon, etten saa koskaan lasta nukkumaan ilman rintaa ja toisin kävi!

Poika nyt 7kk. Välillä nukahtaa rinnalle, välillä ei. En koskaan iltaisin syötä sängyssä, vaan sohvalla ja yritän saada maidot ensin, ja pojan hereillä sänkyyn. Se ei tosiaan aina onnistu, minkä voin kun syliin nukahtaa. Yöllä herää ekan kerran n klo 2 ja sit otan viereen, imetän ja jää viereen nukkumaan. Syö sit vielä ehkä kaksi kertaa aamuyöllä, en tarkaan tiedä kun en sen kummemmin niihin syöttöihin herää.



Samalla tyylillä olen nuo meidän nykyään koululaiset syöttänyt ja hyvin nukkuvat omissa sängyissään. :o) Lähempänä vuoden ikää olen sit opettanut omassa sängyssä nukkumaan, kun ei enää öisin ole syöty. Minusta jokaisen perheen täytyy löytää itselle hyvä tapa, silloin kaikki voivat hyvin. Eikä vauva ole pieni kuin hetken, ehtii sitä sit nukkua yksin tai miehen kanssa ( ja välillä kaivata sitä pientä kainalossa tuhisijaa...) . Ei asiasta kannata ottaa stressiä ellei omat yöunet kovasti vauvasta kärsi.