Ostettiin asunto; kaduttaa, harmittaa..:(

Lapsi varmaan jotenkin aistii sen, että sinulla ei ole hyvä olla uudessa kodissanne ja siksi hänkään ei ole vielä sopeutunut. Kyllä se siitä ajan kanssa.

Nyt otat itseä niskasta kiinni ja pakotat itses ajattelemaan positiivisesti. Sisusta kotia ja teet sen mukavaksi, kyllä se rupeaa vielä hyvältä tuntumaan.

Lisälasku voi olla mahtava.



Ostohuumassa unohditte?



Esim. putkiremontti kerrostalossa, kaksion osuus n. 20 000,-, julkisivuremontti, kaksion osuus 9000,-. Hinnat ovat vanhempieni asunnosta.

Vierailija:

Tä on nyt taas ihan väärä foorumi harmejaan purkaa, mutta ei nyt ole muutakaan.

Mies sai mut ylipuhuttua asuntokauppoihin (mikä tietysti ihan fiksu ajatus, ei olla mitään teinejä enää ja vakityöt jne.) Meillä oli aivan ihana uusi rivarinpätkä, mutta vuokra sellainen ja aika syrjässä. Nyt siis ostimme vanhan kerrostalokodin, hyvältä alueelta ja sijainti on mitä mainioin. uusi koti on sisältä ihan kaunis, mutta kerrostalo aika rapistunut. Nyt sitten ilmaantui kaikkea pientä, mitä myyjä ei tietenkään ole meille kertonut mm. tuleva iso remontti, lisäksi sydäntä raastaa pienokaisemme, joka päivittäin itkee, että mennään äiti kotiin. Onkohan tässä mitään järkeä? Kaikki aína paasaa, että kuinka pitää olla oma asunto, minä en nää tässä nyt mitään järkeä! Paska!

Kyllä siihen uuteen alueeseen yleensä sopeutuu ajan mittaa, aikaa se voi tietty viedä. Ja jos ei sopeudu, ainahan voi muuttaa.

oli sitten kyseessä vuokra tai omistus asunto. Kodissa rentoudutaan ja ollaan muutenkin leppoisasti. Kaikille ei sitä paitsi sovi omistusasuminen tyyliin, kun on enemmän itselle murheita kuin esim vuokra asunnossa. Meillä on osa-omistus rivari ja nautin niin paljon kun kaikesta ei tarvitse itse vastata ja kuitenkin maksaa osan itselleen takaisin. Suosittelen tutustumaan. Jaksamista ja voimia, asioilla on tapana selvitä...

Kyllä se niin on, että parempi on maksaa itselleen kun jollekin muulle. Jos asutte siinä vaikka 5 vuotta niin olette saaneet maksettua jo jonkin verran sitä asuntoa ja se on sitten uutta pääomaa vaikka seuraavaa varten. Jos maksatte vuokraa rahat menevät aivan muihin suihin. Kuin kankkulan kaivoon. Asunnon osto tuntuu aina jotenkin niin lopulliselta, mutta ei kukaan sano, ettette voisi ostaa uutta muutaman vuoden kuluttua jos vieläkin ahdistaa.

Siinä tulee olla merkittynä suunnitteilla olavat sekä päätetyt remontit.

osaomistusasumisesta, EI KANNATA! Maksat älytöntä " vuokraa" joka kuukausi ja lainanlyhennys päälle (jos ei ole ollut omaa rahaa yhtään). Tästä kun päästään niin ei enää koskaa, piste.



t:omaansa muuttava

On vaan niin kamalan stressaavaa muuttaminen ja kaikki. Taidan olla muutenkin masentunut.

Enkä minä tätä aluetta purnaa, tänne olen aina halunnutkin.



ap

ajattelin että vanhemmat asukkaat voisivat neuvoa sinulle mukavia paikkoja missä käydä päivisin, et jäisi kotiin yksinäisyyden keskelle.

Onkohan kauppaa mahdollista perua?

vai purkaa kauppa!!! =DD



Kumma kun ihmiset aina luulee että minkä tahansa ostoksen voi palauttaa kauppaan noin vaan...

Nyt alat ajattelemaan asiasta positiivisesti, teillä on nyt vihdoin OMA asunto, kivalla alueella vielä sanoit, miksi ihmeessä haluaisit edes takaisin jonnekin vuokralle rivaripätkään?? Tutustu alueen ihmisiin, mene lapsen kanssa vaikkapa puistoon, ja tutustua äiteihin. Kun alat pääsemään ns. " sisäpiiriin" , huomaat, että viihdytkin siellä! Nyt varmaan tunnet itsesi ulkopuoliseksi, kun et tunne ketään vielä oikein, ja mietit sitä edellistä aluetta ja niitä tuttuja siellä. Kyllä sinä löydät ne uudet tuttavuudet siltä uudeltakin alueelta, ihan varmasti, kun olet vaan aktiiivinen. Ja sitten kun löydät, huomaat yhtäkkiä, että viihdytkin siellä!! Alueella -ja sitä myöten myös asunnossa- viihtymiseen vaikuttaa hurjasti se, että samaistuu niihin muihin alueella asuviin ihmisiin ja tuntee siellä ihmisiä; voi moikkailla kadulla, puistossa jne. Pää pystyyn nyt!

Muistan kun itse muutin uuteen asuntoon kauheasta VVO:n vuokrayksiöstä, olin asunut siellä kolme vuotta, kämppä onnettomassa kunnossa, ei parveketta, puhumattakaan jostain saunasta, työmatkat piti kulkea bussilla. Uusi asunto ole edelleen vuokra-asunto, mutta uusi, iso parveke, saunat ja parketit, kävelymatkan päässä työpaikalta, mutta kuinka ollakaan, meni melkein puoli vuotta ennenkuin se alkoi tuntua kodilta. Kun kerroin tästä myöhemmin töissä, eräs nainen sanoi, että hyvä kun kerroit, hän oli ostanut juuri uuden ihanan kämpän, mutta oli pettynyt kun siitä puuttui se kodin tuntu. Se tulee kyllä ajan kanssa, ole huoleti.

ossyyte

tiedän tunteen. Mekin asuimme vuokralla Halsingissä kantakaupungissa. Alue oli ihana, naapureihin oli tutustuttu, mutta... Asunto oli liian pieni, ja päätimme ostaa oman. koska kantiksen hinnat on mitä on, jouduimme muuttamaan Espooseen. Mäkin alussa vain surkuttelin, että vaikka onkin ihana asunto, en viihdy yhtään. Kun aikaa kului, olen tottunut asumaan täällä. Ja neliöitä ihan eri määrä.

Tämä kuuluu ihan normaaliin kuluttajien psykologiaan. Esim. hyvin monet ihmiset katuvat autokauppojaan, siksi lähes kaikilla automerkeillä on tapana heti kauppojen jälkeen lähettää kirje uusille autonomistajille tyyliin: ' Olet tehnyt loistavan valinnan, tämä autohan on testivoittaja kuten tiedät jne.' Ja kaikkihan me tiedämme pienemmässä mittakaavassa, että joskus kaduttaa joku ostettu vaate tms.



Ellei teillä ole perustetta hinnanalennukselle tai kaupanpurulle eli ellei remontteja ollut päätetty ennen kauppaa, niin anna ihmeessä ajan kulua ja katso alatko viihtymään, kunhan tuo ' normaali katuminen' on mennyt ohi. Jos asunto ei sittenkään miellytä, niin ainahan asunnon voi myydä!