Korona ajan sosiaaliset suhteet
En enää osaa tehdä mitään ilman kännykkää. Täytän tyhjiötä tällä ja kun monet ei uskalla koronan takia nähdä. Edelleen uimahallit kii ja tapahtumia ei ole.
Hereillä olo aika miltein koko ajan kännykkä ainaki taustalla hommissa. En osaa ees kokata ilman taustahälyä, aina joku video päällä.
Samalla katkera kun muut viettää ihanaa perheaikaa tai ystävien kanssa. Äiti uskaltaa vaan mua sisätilois nähä 2 metrin säteellä ja maski päässä. Ulkoiluki sen kaa vaikeaa kun ei uskalla matkustaa tänne ja ottaa riskiä. Sit samalla pelkää jos mä matkustan sinne ja tuon koronan mukanani. Koska tää loppuu ja normaali elämä palaa. Oon kui kävelevä zombi, nenä koko ajan kii ruudussa. 9-12 h vietän yleensä aikaa päiväs kännykällä tai sit nukun.
-ap
Kommentit (3)
Paras ystäväni ei ole poistunut viime vuoden elokuun jälkeen kotoa. Ei siis minnekään. Ei halua nähdä ketään ulkona edes maski päällä. Mun mielestä tuo menee jo yli! Samaten v1tuttaa monien hurskastelu varsinkin lehtien kommenttipalstoilla: "heikkoja nykyajan ihmiset kun kaipaavat niin paljon toistensa seuraa". Ihminen on sosiaalinen eläin! Mulle myös tämä että kaikki sosiaalisten suhteiden hoito on puhelimessa, on ahdistavaa. Oon vissiin luuseri kun kaipaan aitoja ihmiskontakteja.
Tuntuu, niinkuin monet vähän ylpeilisivät sillä, miten vähän kaipaavat ystäviä ja miten hyvin menee, vaikka harrastukset ovat olleet pitkään tauolla. Ihminen ei tarvitse toista, oma perhe riittää kaikkeen ja minulla on ikävä ihmisiä ja harrastuksia ja katselen mielelläni tuntemattomia ihmisiä kulkemassa kylällä, kun tuttuja ei saa/voi tavata. Olen odottanut kesää ja koronatilanteen paranemista kauan, mutta huonona puolena kesässä on ihmisten katoaminen vielä enemmän, kuin muina vuodenaikoina.
Et varmasti ole ainoa. Ystävät kyllä on jäänyt täälläkin kännykän varaan.