Lue keskustelun säännöt.
35 wee, en ole koskaan seurustellut, ei ole kavereita
13.05.2021 |
Olen osa-aikatyössä matalapalkka-alalla, vaikka olen ammattikorkeakoulusta valmistunut. Hirveän yksinäinen.... Miten saisin edes yhden ystävän?
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä voin olla sinun kaverisi :) miten päivä mennyt?
Vierailija kirjoitti:
Mistä tuo johtuu ap?
Koulukiusaamisen aiheuttamasta totaalisesta itsetunnon romahduksesta ja siitä, että deittipalstoilla kaikki muut on keskiluokkaisia hyväosaisia ja minä itse matalatuloinen osa-aikatyöläinen.....
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kapakkaan mene.. Itse olen 30-vuotias, mutta kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta joten en ole ihmisiä nähnyt vuosiin. No tulipa nuorena hengattua ihmisten kanssa..
Psykiatrilta B-lausunto ja terapiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kapakka ei auta. Itse olen yrittänyt siellä jutella ihmisille ja saanut tyrmäävän vastaanoton. Jokin netin palvelu, mutta onko mitään vain kirjeystäville?
Olisi ollut parempi, jos sittenkin olisivat puuttuneet kiusaamiseen. Olen tällainen huonosti yhteiskunnalle tuottava yksi. Luultavasti putoan kohta työelämästä kokonaan pois.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävyyssuhteissa raha ei ole ratkaisevassa asemassa, vaan yhteinen kemia: huumorintaju, kiinnostuksen kohteet, harrastukset, arvot... Netistä voi löytää harrastuksen kautta yhteisön, jossa on samanhenkisiä ihmisiä. Kun korona väistyy, harrastusporukat aloittaa taas toimintansa ja niistä saattaa löytyä kavereita.
Jos taustalla on mielenterveysongelmia, kannattaa hankkiutua avun piiriin. Masennus tai voimakas sosiaalinen jännittäminen eivät ole ainakaan avuksi kavereiden hankinnassa - ei sen itse sairauden vuoksi, vaan miten se voi vaikuttaa siihen miten näkee itsensä tai toiset ihmiset.
En minäkään saa enää kavereita saati puolisoa, kun olen kolmekymppinen syrjäytynyt työkyvyttömyyseläkeläinen. Ne vähät ihmissuhteet mitä on ollut, ovat perustuneet siihen että olen huonoitsetuntoisena liian kiltti ja alistuva.
Toisaalta työkyvyttömyyseläkkeellä ei ainakaan tarvitse pelätä että joku kaveeraisi kanssani siksi, että haluaisi hyötyä minusta taloudellisesti :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En minäkään saa enää kavereita saati puolisoa, kun olen kolmekymppinen syrjäytynyt työkyvyttömyyseläkeläinen. Ne vähät ihmissuhteet mitä on ollut, ovat perustuneet siihen että olen huonoitsetuntoisena liian kiltti ja alistuva.
Toisaalta työkyvyttömyyseläkkeellä ei ainakaan tarvitse pelätä että joku kaveeraisi kanssani siksi, että haluaisi hyötyä minusta taloudellisesti :D
Itse olen kokenut, että minun epäillään yrittävän vain etsivän itselleni elättäjää... Vaikka olen velaton ja hoidan raha-asiani hyvin.
Toivottavasti sinulle löytyy joku ystävä.
Ap
Ehkä voit tuoda esille somessa mistä asioista olet kiinnostunut tai harrastus. Yhdistääkö joku kiinnostus toisiin muuallakin. Mitä toivot elämältä, entä onko ulkomailla sosiaalisempaa keskustelua, täällä voi olla sisäpiirejä. Entä onko paikkakunnallasi mitään paikkoja joissa ihmiset käyvät.
Kapakkaan mene.. Itse olen 30-vuotias, mutta kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta joten en ole ihmisiä nähnyt vuosiin. No tulipa nuorena hengattua ihmisten kanssa..