tulisitteko TE hulluksi

Vielä tässä kuitenkin varmaan parisen vuotta kuhkitaan ja säästetään ja silleen...

Ymmärrän, jos teillä on lisäksi oma, turvallinen piha, jossa lapsilla on tilaa leikkiä rauhassa, mutta jos toi on kerrostaloasunto, niin ei tuota hullukaan kestäis.

On vaan niin vaikea nykyään tehdä päätöksiä kun tuntuu ettei mikään työpaikka ole varma. Olen itse vielä vanhempainlomalla ja askarruttaa ottaa suurempi asuntolaina, tässäkin vielä lainaa jäljellä. Tontti kyllä on ja maksettu, mutta olen pitänyt sitä hätävarana jos vaikka tulee suuri tarve saada rahaa. Nää on näitä vaikeita päätöksiä... Tuntuu että nuoret ovat nykyään tosi hyvin ansaitsevia tai sitten uskaltavat vaan muuten. T: ap

Me (2 aik. + 1 lapsi) asuttiin 71 neliön kolmiossa ja kyllä rupes ahdistamaan ja muutettiin 4 h + k (95 m2) kämppään

eikä yhtään tulla hulluksi. Tämä tosin on väliaikaista, koska meillä on yläkerta remontissa, mutta kyllä näissä tiloissa varmaan vuoden verran vielä oleskellaan.

Jos ihan pienet, niin hyvin tulisin toimeen. Isompien lapsien leikit vaativat jo sen verran tilaa, että sen vuoksi luultavasti kaipaisin lisäneliöitä.

Lapset pienellä ikäerolla (varsinkin alle kouluikäiset tai alle teini-ikäisetkin) viihtyvät oikein hyvin jaetussa huoneessa.



Itse en ole oikein koskaan ymmärtänyt, mihin sitä tilaa nyt niin paljon vaaditaan. Onko esimerkiksi erillinen olohuone pakollinen. Itse asuin lapsuuteni 110 neliöisessä asunnossa Helsingin erittäin kalliilla alueella. Olin ainoa lapsi ja silti vanhempieni sänky oli olohuoneessa. -Vanhempani olivat tottuneet nuoruuden yksiöissään nukkumaan olohuoneessa ja halusivat jotenkin pitää sen sängyn siellä olkkarissa jatkossakin. Käytännössä meillä oli kaksi täysin ylimääräistä huonetta, joita käytettiin harvoin, lähinnä vierashuoneina.



Nyt asumme itse 51-neliöisessä kaksiossa minä, mies ja yksi eskarilainen lapsi. Lapsella on oma (pieni) huone, jonka tilaa olemme jatkaneet parviratkaisulla. Keittiö on sellainen, että sinne mahtuu 4-hengen pöytä ja olohuoneessa on alkovi aikuisten sängylle. Kaikki mahtuu: Sohvaryhmä, kirjahylly, työpiste, sänky (miksi aikuisten sängylle pitäisi olla oma huone ja tyhjää tilaa sängyn ympärillä?). Lapsella oma rauha jos vaikka tuo kavereita kylään. Keittiössä mahtuu kolmehenkinen perhe hyvin ruokailemaan ja kokkailemaan. Asuntomme on todella tyylikkäästi sisustettu, viihtyisä ja toimiva. Ja veikkaan muuten, että paljon kalliimpi kuin monien muiden pienet rivarinpätkät...Miten voi olla niin vaikea tajuta, että joku pistää SIJAINNIN neliöiden edelle. Asumme Helsingin erittäin hyvällä alueella, aivan rannan vieressä (esteetön merinäköala isolta parvekkeeltamme), taloyhtiö on varakas ja siisti, piha moitteeton. Voisimme tällä hinnalla ostaa kolmion, jopa neliön jostain muualta Helsingistä. Pienemmältä paikkakunnalta saataisiin varmaan pikku talo tällä hinnalla. Velkaa ei ole, kaikki on omaa. ja tulojen puitteissa velkaa voisi hyvin ottaakin, ei vaan ole ollut tarvetta.



Myönnettäköön, että ollaan katselemassa kolmioita, mutta sellainen 60-70 neliötä riittää meille ihan hyvin. Tärkeämpää kuin neliöt on asunnon sijainti,kunto, tunnelma ym.

Istutteko te iso-asuntoiset kotona kaiken aikaa, vai mihin te sitä tilaa tarvitsette? Meillä ainakin viikot ollaan töissä (lapsi eskarissa) ja se pari tuntia mikä arki-iltana on aikaa viettää yhdessä, vietetään kyllä tasan tarkkaan samassa huoneessa (mitä niillä muilla huoneilla siis tekee?). Viikonloppuisin ulkoillaan ja kyläillään ym. En vaan ymmärrä miksi kolme-neljä pientä ihmistä tarvitsisi 200 neliötä asuintilaa. En vaan siis ymmärrä mihin sitä tilaa ihmisen ympärillä menee.

Meillä makkarissa parisänky ja jatkettava sänky, pinnasänky ja pari pientä lipastoa vaatteille. Hyvä että mahtuu enää kääntymään. Eli kaksi lapsista nukkuu siellä. Pojalle annettu toinen todella pieni makkari, koska jo koulutarvikkeet ym. tavarat pitää olla pienten ulottumissa. Sijaintina ei kallis suurkaupunki, vaan poika käy pientä " kyläkoulua" . Niin ja se olohuone: pitäähän sen pienen edes oppia jossain ryömimään :) (siksi tänään lähti se kirjahyllykin ym. tavaraa.)

Kuulostaa vaan tosi ankealta teidänkin elämänne kun työpäivän jälkeen vietätte vain pari tuntia yhdessä..

ja yläkerrassa ei oikeastaan kukaan tee mitään päivisin, siellä nukutaan vain.

Ostettiin just kerrostalokoti mahtavalta alueelta, rivarista tai okt:sta olisi saanut pulittaa itsensä hengiltä. tuntuu vaan, että kukaan ei ymmärrä miksi joku muuttaa kerrostaloon.

Hyvin mahdutaan, oikeastaan vähempikin tila riittäisi. Lapset ovat vielä pieniä, mutta voisin kuvitella, että mahtuisimme tämän kokoisessa asunnossa asumaan vielä vuosienkin päästä - makuuhuoneet voisi ihan hyvin muuttaa kummallekin lapselle omaksi huoneeksi ja tehdä olohuoneesta meidän vanhempien huoneen.

Hyvin mahdutaan, oikeastaan vähempikin tila riittäisi. Lapset ovat vielä pieniä, mutta voisin kuvitella, että mahtuisimme tämän kokoisessa asunnossa asumaan vielä vuosienkin päästä - makuuhuoneet voisi ihan hyvin muuttaa kummallekin lapselle omaksi huoneeksi ja tehdä olohuoneesta meidän vanhempien huoneen.

Hyvin mahdutaan, oikeastaan vähempikin tila riittäisi. Lapset ovat vielä pieniä, mutta voisin kuvitella, että mahtuisimme tämän kokoisessa asunnossa asumaan vielä vuosienkin päästä - makuuhuoneet voisi ihan hyvin muuttaa kummallekin lapselle omaksi huoneeksi ja tehdä olohuoneesta meidän vanhempien huoneen.

Minä ja lapsi elellään 138 neliön omakotitalossa, joka on puolentoista hehtaarin tontilla. Olen vain sellainen ihminen, joka tarvitsee tilaa ympärilleen. Mutta jos joku viihtyy jossain kopissa sijainnin takia, niin hän saa minun puolestani ihan vapaasti olla onnellinen siellä. Ei vaan sovi kaikille.

eli vie asioita ylöspäin. Hyllyjä seinille/katonrajaan, jossa kirjat, vähemmän käytetyt astiat ym. ovat poissa tieltä. Kerrossänky teillä ehkä onkin? Pöytiä saa taitettavaa mallia, jonka saa pois tieltä kun ei tarvitse. Pinottavia tuoleja ym ym.

ja 4 henkeä, vuoden alusta 5 henkeä. ihan hyvin mahdutaan ja ajatellaan mahtuvamme vielä ainakin 5 vuotta kunnes esikoinen menee kouluun. sitten ehkä tarvitaan hänelle oma huone ja rauhaa tehdä koulutehtäviä. en voisi kuvitellakaan asuvani josssain yli 100 neliöisessä asunnossa, ihan liikaa tilaa ja kamalasti siivottavaa pintaa.