Ostin 7vee pojalle mustat verkkarit joissa valkoiset raidat sivussa, melkein kuin Adidakset. Alkoi kiukuta ettei käytä niitä kun tahtoi Adidakset!

Mulla ei lapsena ollut merkkivaatteita, mutta yläasteella keksin oman tyylin ja muuntelin itse vaatteita ja värjäsin ja ompelin ja se oli "hyväksytty" tyyli, koska se oli persoonallinen enkä edes yrittänyt olla merkkivaatteissa.

Joskus kutsuttiin sekä hipiksi että punkkariksi, hyvällä tai ainakin suhtauduin siihen itse hyvin! (Ja sen huomaa myös.) :)

Opettakaa itsetuntoa ja omaa juttua niin merkkivaatreilla ei ole niin merkitystä.

Mulla on kolme lasta, joista nuorin on tällainen jolle kelpaa vain merkkivaatteet. Vanhemmat lapset kulkivat ihan perusvaatteissa, ehkä 1-2 merkkipaitaa. Ensin tappelin vastaan kun heti ekaluokasta asti Nike, addu, HH jne vain kelpasivat. Mutta kun hoksasin hyödyntää alennuksia, niin siirryin ostamaan kaikki hänen vaatteensa merkeillä. Todella monesta verkkokaupasta saa hyvillä aleilla juuri perus verkkareita ja huppareita, sesonkien vaihteessa myös kalliimmat ulkovaatteet ja kengät on halvalla löydettävissä. En usko, että olen ostanut mitään merkkituotteita normaalilla hinnalla.

Ja että on myös lapsen pukeutuminen helppoa, hän pyörittää kolmen verkkarin, parin hupparin, pitkähihaisen ja t-paidan rinkiä. Mun homma on vaan pestä ne tarpeeksi usein. Olen myös tullut siihen tulokseen, että tämä on myös loppujen lopuksi halvempaa kuin se lukuisten halpisvaatteiden osto jota isompien kohdalla tuli tehtyä. Nämä merkkivaatteet tulee joko käytettyä loppuun tai sitten on saanut vielä muutaman euron kirpparillakin, jos on sattunut kasvupyrähdys ja vaate/kengät jääneet pieneksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Löydätkö jostain vanhan rikkinäisen Adidaksen vaatteen missä on ne raidat hihoissa tai lahkeissa?

Leikkaa ne irti ja ompele siististi ompelukoneella ostaamiesi verkkarien lahkeisiin ulkosivulle. Jos taustakangas on eri värinen, ei haittaa, kunhan sauma on suora. Nykyään moniväriset ja erikoisetkin väriyhdistelmät on muotia.

Huom! Älä kerro, että ompelit itse.

Leikkaa siis koko kaistale kolmine raitoineen kerralla ja ompele koko kaistale verkkarien kankaan päälle.

Jos leikkaamasi kaistaleet on lyhyempiä kuin verkkarien lahkeet, niin raitakaistaleen ei tarvitse ulottua vyötärölle saakka tai vaihtoehtoisesti lahkeensuuhun saakka. Verkkarien kaksi raitaa täytyy siinä tapauksessa peittää toisella kankaalla eli samanlevyisellä yksivärisellä ja raidattomalla kaistaleella kolmiraita-kaistaleesta vyötärölle tai kolmiraita-kaistaleesta lahkeensuuhun.

Kolmiraita-kaistaleen loppuessa kesken housujen pituuden voi sen leikata suoraan tai vinoon ala- tai yläpäästä, jolloin saa eri näköisen tehosteen.

Eri värisiä kankaita voi yhdistellä. Eri materiaalejakin voi yhdistellä. Silloin tarvitsee jonkin verran näkemystä siihen mitkä sopivat yhteen.

Älkää tehkö näin. Lapset todellakin tajuaa ja voi joutua kuuleen tosta koulussa monta vuotta jälkeenpäin.

Tehkää näin ylpeästi ja avoimesti niin se on kavereiden mielestä coolia.

Ja siinä ON aidot raidat! Se on siis aito tuunattu Adidas.

Jos jollain jolla on muitakin merkkivaatteita on (aidoista) palasista yhdistelty adidas-vaate niin se onkin varmaan siisti & cool juttu, mutta jos jollain jolla on vain feikki-vaatteita ja niiden lisäksi vain se yksi tuunattu adidas niin se ei ehkä toimi.

Z-sukupolven kirpparivaatteista

Hesarissa tänään:

https://www.hs.fi/nyt/art-2000007977563.html

Tämä tosiasia on meidän vähemmillä rahoilla nuorille vaatteita ostelevien ilo 2020-luvulla!

Jee! :D

On se säälittävää että itsetunnon kehitysvaiheessa lapsille opetetaan että vain merkkivaatteilla kelpaat. Toki vaatefirmat kiittää kun näistä kasvaa sitten huonoitsetuntoisia aikuisia jotka tarvitsevat edelleen merkkivaatteita että tuntevat kelpaavansa.

Varsinkin kun koko merkkivaatebisnes on suurta huijausta. Suosittelen lukemaan sadun keisarin uusista vaatteista ja miettimään miksi on valmis maksamaan hurjasti enemmän tavallisesta T-paidasta joka on tehty Kiinassa jossa on esim Guccin logo kuin samanlaisesta paidasta ilman logoa.

Vierailija kirjoitti:

On se säälittävää että itsetunnon kehitysvaiheessa lapsille opetetaan että vain merkkivaatteilla kelpaat. Toki vaatefirmat kiittää kun näistä kasvaa sitten huonoitsetuntoisia aikuisia jotka tarvitsevat edelleen merkkivaatteita että tuntevat kelpaavansa.

Varsinkin kun koko merkkivaatebisnes on suurta huijausta. Suosittelen lukemaan sadun keisarin uusista vaatteista ja miettimään miksi on valmis maksamaan hurjasti enemmän tavallisesta T-paidasta joka on tehty Kiinassa jossa on esim Guccin logo kuin samanlaisesta paidasta ilman logoa.

Nykyään, kun Maa on täyttynyt lähes ääriään myöten voi lapsille – ja itselleen – perustella parempia vaatevalintoja ekologisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisen tukemisella.

Tekstiilijätteen määrä kasvaa edelleen.

Euroopasta rahdataan vieläkin Afrikkaan käytettyjä vaatteita, vaikka ne vievät paikallisilta tekijöiltä työt ja suuri osa päätyy roskaksi.

"Suomessa tuotetaan vuosittain

70–100 000 000 kiloa tekstiilijätettä. Se on huolestuttava määrä eikä vähiten siksi, että tekstiilijätteen jalostaminen uusiksi tuotteiksi on hankalaa ja kierrätysprosessit usein pitkiä."

"Jos viemme tekstiilijätettä maihin, missä jätehuolto ei ole asianmukaista, syntyy ympäristöongelmia."

Lapsityövoimaa käytetään yhä.

Köyhää ja lähes orjamaisissa olosuhteissa työskentelevää aikuista työvoimaa käytetään sitäkin enemmän. Heillä ei useimmiten ole mahdollisuutta parantaa elinolosuhteitaan tekstiilitehtaista saamallaan pienellä palkalla. Työtuntien määrä on yksi suuri terveydentilaan ja lasten ja koko perheen hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin vaikuttava tekijä. Vapaa-aikaa ei köyhillä tehdastyöläisillä juurikaan ole lyhyitä yöunia lukuunottamatta. Työssä käytetään vaarallisia aineita ja koneita eikä työsuojelusta, turvallisuudesta, terveydenhoidosta, vakuutuksista ja inhimillisistä työajoista välitetä.

"Suomessa syntyvästä tekstiilijätteestä 80 prosenttia poltetaan energiaksi. Kierrätykseen päätyy 20 prosenttia, kun yritykset ostavat ja hyödyntävät materiaaleja uusiin tuotteisiin. Poltettaessa vaatteiden ja muiden kankaiden materiaaliresurssit menevät hukkaan."

"Bangladeshin Dhakassa tuotetaan valtavat määrät tekstiileitä myös Euroopan vientiä varten. Moni tehdas laskee vetensä avoviemäreihin, jotka virtaavat asuinalueiden läpi vesistöihin."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se säälittävää että itsetunnon kehitysvaiheessa lapsille opetetaan että vain merkkivaatteilla kelpaat. Toki vaatefirmat kiittää kun näistä kasvaa sitten huonoitsetuntoisia aikuisia jotka tarvitsevat edelleen merkkivaatteita että tuntevat kelpaavansa.

Varsinkin kun koko merkkivaatebisnes on suurta huijausta. Suosittelen lukemaan sadun keisarin uusista vaatteista ja miettimään miksi on valmis maksamaan hurjasti enemmän tavallisesta T-paidasta joka on tehty Kiinassa jossa on esim Guccin logo kuin samanlaisesta paidasta ilman logoa.

Nykyään, kun Maa on täyttynyt lähes ääriään myöten voi lapsille – ja itselleen – perustella parempia vaatevalintoja ekologisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumisen tukemisella.

Tekstiilijätteen määrä kasvaa edelleen.

Euroopasta rahdataan vieläkin Afrikkaan käytettyjä vaatteita, vaikka ne vievät paikallisilta tekijöiltä työt ja suuri osa päätyy roskaksi.

"Suomessa tuotetaan vuosittain

70–100 000 000 kiloa tekstiilijätettä. Se on huolestuttava määrä eikä vähiten siksi, että tekstiilijätteen jalostaminen uusiksi tuotteiksi on hankalaa ja kierrätysprosessit usein pitkiä."

"Jos viemme tekstiilijätettä maihin, missä jätehuolto ei ole asianmukaista, syntyy ympäristöongelmia."

Lapsityövoimaa käytetään yhä.

Köyhää ja lähes orjamaisissa olosuhteissa työskentelevää aikuista työvoimaa käytetään sitäkin enemmän. Heillä ei useimmiten ole mahdollisuutta parantaa elinolosuhteitaan tekstiilitehtaista saamallaan pienellä palkalla. Työtuntien määrä on yksi suuri terveydentilaan ja lasten ja koko perheen hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin vaikuttava tekijä. Vapaa-aikaa ei köyhillä tehdastyöläisillä juurikaan ole lyhyitä yöunia lukuunottamatta. Työssä käytetään vaarallisia aineita ja koneita eikä työsuojelusta, turvallisuudesta, terveydenhoidosta, vakuutuksista ja inhimillisistä työajoista välitetä.

"Suomessa syntyvästä tekstiilijätteestä 80 prosenttia poltetaan energiaksi. Kierrätykseen päätyy 20 prosenttia, kun yritykset ostavat ja hyödyntävät materiaaleja uusiin tuotteisiin. Poltettaessa vaatteiden ja muiden kankaiden materiaaliresurssit menevät hukkaan."

"Bangladeshin Dhakassa tuotetaan valtavat määrät tekstiileitä myös Euroopan vientiä varten. Moni tehdas laskee vetensä avoviemäreihin, jotka virtaavat asuinalueiden läpi vesistöihin."

Jos vaatteen laihanpuoleinen tekijä tulisi siitä tehtaan saasteilla pilatusta kylästä ovellesi myymään vaatetta sillä summalla minkä hän siitä saa, niin ostaisitko?

Voisitko kiittää häntä katsoen syvälle silmiin?