Valmistujaisjuhlat yhdessä kesän kanssa - vinkkejä miten onnistuu

Täällä on tullut hyviä kommentteja. Jos oikeasti haluat että lapsellasi on mukavat ja onnistuneet juhlat, niin:

- vuokratkaa juhlatila ja sopikaa tarjoiluista, kulut puoliksi (toivottavasti sen verran on keskusteluyhteyttä että tämä onnistuu? Keskustelkaa budjetista ensin ja jos ette siitäkään pääse sopuun, niin sitten kannattaa varmaan unohtaa ja pitää erilliset juhlat)

- juhlissa tervehdi ja mielestäni olisi ihan korrektia esittäytyä exän uudelle puolisolle (ihan vaan "hei olen sirpa, liisan äiti." ja sitten jatkat eteenpäin jollakin verukkeella). Toki esittelet myös oman puolisosi, ei siihenkään tarvitse sen kummempaa kuin että tässä on matti. Kohteliasta toki on todeta pari lausetta siitä kuinka kiva että aurinko paistaa juhlan kunniaksi ja joko ehditte kakkua maistaa (tämäkin hyvä veruke lopettaa jutustelu lyhyeen: sinne vaan ottamaan kakkua ja kahvia).

- valokuvauksen on moni ottanut esille. Tähän sanoisin, että kysy kenen kanssa lapsi haluaa kuvansa. Haluaako hän kuvan jossa on biologiset vanhemmat? Haluaako hän kuvan, jossa on te+exä puolisoineen? Mielestäni hän saa päättää. Sekä tietenkin jos sinä ja uusi puolisosi haluatte kuvan jossa olette te ja lapsi, niin tottakai. Ei tästä pidä tehdä ongelmaa, nykyaikana kun on helppo ottaa vaikka 100 kuvaa hyvin lyhyessä ajassa, eikä tarvitse pelätä että filmi loppuu. )

Ei kukaan odota teidän juttelevan koko päivää tai että teistä tulisi ylimpiä ystävyksiä. Mutta itse kyllä yrittäisin selvitä asiallisesti tilanteesta. Joo, tietysti erilliset juhlatkin voisi pitää, mutta entäs sitten jos lapsenne menee naimisiin jonain päivänä? Tai hänelle syntyy lapsi/lapsia ja pitää ristiäiset/nimiäiset/tms? Vaaditteko silloinkin häntä pitämään kahdet juhlat, koska ette mahdu kaikki neljä samaan tilaan? Tai jos hän ei suostu, niin jätätkö menemättä?

Toivon, että pistätte nyt lapsen etusijalle ja käyttäydytte kohteliaasti. Se ei tarkoita, että pitäisi pyrkiä tutustumaan exän uuteen puolisoon tai yrittää esittää kaveria exän kanssa.

Mulla oli aikoinaan kahdet eri juhlat, koska vanhempani olivat yhä teinidraamavaihteella eron jälkeen. Meillä on pieni suku ja vain muutama sukulainen pääsi paikalle kummankin puolelta. Muita vieraita sitten kumpikin oli kutsunut suuren määrän, kai vähän osoittaakseen, että minullapa onkin laaja ystäväpiiri, vaikka erottiinkin! 

Koomisinta tilanteessa oli se, että vanhemmillani oli yhteinen musiikkiharrastus, jonka puitteissa tuttavapiiri oli pääosin sama. Vieraat olivat ihan aikuisia ja myös käyttäytyivät niin. Kukaan ei suostunut "valitsemaan puoltaan" joten he osallistuivat molempiin juhliin peräjälkeen. Juoksimme siis juhlasta toiseen pää kolmantena jalkana, sekä minä, että vieraat. Sitten saatiin kuulla samat onnittelut ja juhlapuheet uudelleen. Sekä minua, että vieraita nauratti. Vanhemmat olivat ainoat, jotka eivät tainneet tajuta missä mentiin. 

Vierailija kirjoitti:

No voi voi, kasva aikuiseksi. Tottakai sä suhtaudut exäsi nykyiseen kuin kehen tahansa tuntemattomaan ihmiseen ja unohdat oman katkeruutesi. Te edustatte siellä lapsenne vanhempina, ette expuolisoina. Vieraat otatte yhdessä vastaan, eiköhän ne nykyiset tajua olla sivussa. Miksi sä heti ajattelet, että ne tunkee osaksi juhlaa?

Eikä mun mielestä edes tarvitse mitenkään yhdessä ottaa vieraita vastaan, ihan hyvin voi olla erilläänkin, kunhan molemmat tervehtii vieraita. Ensimmäisenä tervehtivä voi vaikka vähän ohjata vieraita eteenpäin, että tuolla on irma-liisan isä, jos tahdotte käydä tervehtimässä ja sen jälkeen kakulle tuonne peremmälle.

Olin juuri pari kesää sitten rippijuhlissa, jotka järjestettiin lapsen äidin kotona ja lapsen isä, eli äidin ex-mies oli kyllä paikalla, mutta hän oli ulkona, jonne vieraat ohjattiin talon läpi, ja tervehti tulijoita siellä. Äiti oli siis sisällä ja hääräsi keittiössä samalla, mutta tervehti siinä ensin vieraat ja ohjasi eteenpäin pihalle. Hyvin meni minusta, enkä nähnyt äidin ja isän (tai äidin uuden puolison) vaihtavan sanaakaan keskenään sinä aikana kun olimme juhlassa, mutta mitenkään kiusallista fiilistä ei missään kohtaan tullut, koska he pysyivät niin erillään. Toki siinä oli helppo, kun oli tilaa, enkä nähnyt sitä tilannetta, kun he tuona päivänä kohtasivat, mutta oletan sen olleen erittäin nopea tilanne.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli aikoinaan kahdet eri juhlat, koska vanhempani olivat yhä teinidraamavaihteella eron jälkeen. Meillä on pieni suku ja vain muutama sukulainen pääsi paikalle kummankin puolelta. Muita vieraita sitten kumpikin oli kutsunut suuren määrän, kai vähän osoittaakseen, että minullapa onkin laaja ystäväpiiri, vaikka erottiinkin! 

Koomisinta tilanteessa oli se, että vanhemmillani oli yhteinen musiikkiharrastus, jonka puitteissa tuttavapiiri oli pääosin sama. Vieraat olivat ihan aikuisia ja myös käyttäytyivät niin. Kukaan ei suostunut "valitsemaan puoltaan" joten he osallistuivat molempiin juhliin peräjälkeen. Juoksimme siis juhlasta toiseen pää kolmantena jalkana, sekä minä, että vieraat. Sitten saatiin kuulla samat onnittelut ja juhlapuheet uudelleen. Sekä minua, että vieraita nauratti. Vanhemmat olivat ainoat, jotka eivät tainneet tajuta missä mentiin. 

Voi apua! :'D Hyvä, että tälle tilanteelle on jo tuolloin osanneet nauraa sekä sinä että vieraat. Mutta tää on just sitä naurettavaa toimintaa, kun ei oteta lasta yhtään huomioon. Tai toki joo, on tuo parempi kuin se että järjestää yhteiset juhlat ja sitten riitelee siellä, mutta luulisi yhden juhlan ajan pystyvän käyttäytyä.