2 viikkoa töissä ja krooninen mega-väsymykseni kaikkosi kuin tuhka tuuleen!
Työttömänä olin aina kuolemanväsynyt enkä jaksanut mitään. 2 ekaa viikkoa töissä tuntui kohtuuttoman rankalta ja jalkoihin sattui olla pystyssä/kävellä 8h mutta nyt olen yhtäkkiä ihan täynnä energiaa työpäivän jälkeenkin. Kyllä se töissäkäynti vaan pitää virkeänä.
Kommentit (11)
Aktiivisuus lisää aktiivisuutta.
Työ voi silti uupuneella myös pahentaa tilannetta.
Niinhän se menee, että mitä vähemmän tekee sitä väsyneemmäksi tulee.
Minulla työttömyys oli aivan kauheaa aikaa. Tunsin miten aloin muuttumaan keholta ja mieleltä vanhusmaiseksi, sellaiseksi etten yhtään jaksaisi liikkua, ei muista yhtään mitään, kaikki ärsyttää, tekee mieli kytätä naapureita ja raivota niille jne. Ja ikää alle 30. Ei se mitään auttanut että kävi vähän lenkillä ja luki kirjaa. Ilman rutiinia alan nopeasti rapistumaan henkisesti ja fyyisesti. Keho ikäänkuin alkaa odottamaan kuolemaa.
Ootapa kun saat tilin. Sitten vasta hyvä mieli onkin. En väitä että äveriäs mutta huolet on pois
Työttömyys passivoi, vaikka olisi aikaa tehdä vaikka mitä. Kumma juttu.
Onnea työllistymisestä🌹
Joskus näinkin. Toki jos tuo väsymys liittyy esim. siihen että vietit työttömänä jossakin tietyssä paikassa (eli asunnossasi) paljon enemmän aikaa kuin nykyään, tarkistuttaisin ihan varmuuden vuoksi kyseisen paikan ilmanlaadun yms. Esim. homealtistus voi aiheuttaa oireita, jotka sitten vähenevät kun altistumisaika dramaattisesti vähenee myös.
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys passivoi, vaikka olisi aikaa tehdä vaikka mitä. Kumma juttu.
Onnea työllistymisestä🌹
Kyllä, ja tämä saattaa olla epäsuosittu mielipide mutta myös sosiaalituet passivoi. En meinannut edes ottaa tätä työtä kun toinen ääni kallossa kuiskutteli että mitä sitä turhaan mennä töihin kun tuillakin pärjää. Onneksi kuitenkin otin vaikka tämäkin vain määräaikainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömyys passivoi, vaikka olisi aikaa tehdä vaikka mitä. Kumma juttu.
Onnea työllistymisestä🌹
Kyllä, ja tämä saattaa olla epäsuosittu mielipide mutta myös sosiaalituet passivoi. En meinannut edes ottaa tätä työtä kun toinen ääni kallossa kuiskutteli että mitä sitä turhaan mennä töihin kun tuillakin pärjää. Onneksi kuitenkin otin vaikka tämäkin vain määräaikainen.
Mielestäni on tärkeää elättää itsensä, jos ei ole terveydellistä estettä.
No mulla se on kyllä päin vastoin. Töiden jälkeen en jaksanut kuin maata sohvalla ja koko ajan ahdisti. Työttömänä taas olo levollinen ja virkeä, saa herätä luonnollisesti ja on aikaa itsensä hoitamiseen kuten ulkoiluun.
Vierailija kirjoitti:
No mulla se on kyllä päin vastoin. Töiden jälkeen en jaksanut kuin maata sohvalla ja koko ajan ahdisti. Työttömänä taas olo levollinen ja virkeä, saa herätä luonnollisesti ja on aikaa itsensä hoitamiseen kuten ulkoiluun.
Mulla on ollut toi ahdistus silloin kun olen ollut sellaisessa työssä mikä ei sovi luonteelleni yhtään, esim. aspaa introverttinä jne. Heräilin yöllä tunnin välein paniikkikohtaukseen kun ahdisti niin paljon tuleva päivä. Nyt nukun yöni makeasti siivoojana.
Onnea sulle.