Tapailen miestä jolla menee kaikki mikä tulee...Mitä oikein teen?

Vierailija kirjoitti:

Siis mikä tässä on ongelma?

Raha ja rahan käyttö ja suhde rahaan on asioita, jotka kertovat verraten paljon ihmisestä.  

Se vähän yksinkertaisempi mies 

Itselleni ratkaisevaa olis se että meneekö sillä kaikki mikä tulee, riippumatta tuloista. Vai onko rahankäyttö järkevää ja tulot vain alhaiset. Jos jälkimmäinen niin ei olis mulle mikään ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mua kiinnostaa toisen rahankäyttö. En haluaisi laittaa hynttyitä yhteen sellaisen kanssa, joka ottaa velkaa miettimättä tai just kaikki mitä tulee, menee. Toisaalta liika pihiyskään ei ole hyvä asia. Haluan tietää suuret linjat. En halua tietää mitään pankkitilin saldoa. 

Toisaalta voihan seurustella asumatta yhdessä pitäen taloudet erillään.

En näe ongelmaa. Isäni sanoin: niin kauan kaikki on hyvin kun viivan alle jää kuun lopussa jotain, 10 snt riittää. Silloin pysyy pinnalla.

Tietenkin jos tarkoituksesi on hyötyä jotenkin miehen rahoista niin kannattaa laittaa uutta matoa koukkuun.

Älä jatka. Jos aikuisen ihmisen pitää vauvafoorumissa kysellä suhteensa jatkosta, niin parempi että kaivaidut vaan vilttiin siellä omistusasunnossasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mikä tässä on ongelma?

Raha ja rahan käyttö ja suhde rahaan on asioita, jotka kertovat verraten paljon ihmisestä.  

Se vähän yksinkertaisempi mies 

Mitä ne kertovat?

Mies on ymmärtänyt, että käärinliinoissa ei ole taskuja.

Mieluummin pidän hauskaa ja nautiskelen, kun vielä voi.

Minulla ja seurustelukumppanillani sama tilanne. Ei ongelmaa. Keskustellen on sovittu raha-asiat eli kuka maksaa mitäkin. Minä maksan yhteisistä menoista vähän enemmän koska tienaan enemmän. Meillä on yhteinen taloustili, koska vietämme suurimman osan ajasta samassa asunnossa. Molemmilla kuitenkin oma asunto ja molemmat maksavat tietenkin niiden kulut itse.

No mitä tuolla on väliä, jos ette ole perhettä perustamassa?

Osallistuuko mies kustannuksiin, tuoko esim. ruokakassillisen ruokaa tullessaan? 

Kaikissa yhteisissä tekemisissä, miten osallistuu vai oletko sinä joka kustantaa kaiken.

Normaali elämä, olet ilmeisesti epäilevällä kannalla, miten oletat yhteisen tulevaisuuden sujuvan, tuntuuko sinusta itsestäsi, että kaikki tulisi menemään hyvin. 

Kylmän järkevästi ajatellen, jätä se mies! 

MUTTA  ..."Muuten mies on hyvä...", tarkoittanee että olet jollain  itsellesikin epämääräisellä tavalla rakastunut!

Jos muutatte yhteen, hän asuu SINUN omistamassa asunnossa, mutta hänelle on tehtävä selväksi, että hänen on osallistuttava puoliksi KAIKKIIN yhteisiin kuluihin, asiasta on pystyttävä keskustelemaan tai miehen pitäisi ITSE tajuta sitä ehdottaa. Miten suhtautuu yhteisten kulujen jakamiseen, onko nuuka/antelias? Millaista miestä sinä arvostat. Ajattelemisen arvoisia asioita,  myös avioehto, miten mies suhtautuu, vastustaako vai? Eli onko suhteessa kyse rahasta vai rakkaudesta. Muista, rakkaus on sokea.

Mulla painaisi paljon se, kuinka älykäs, fiksu ja kypsä mies on näin muuten.

En todellakaan jatkaisi suhdetta, vaikka olisi mikä hunksi!

Seurustelin aikoinaan miehen kanssa, joka oli komea ja fiksukin, muttei mitään tulevaisuuden suunnitelmia.

Olin itsekin persaukinen, mutta meitä erotti se, että tyyppi tyytyi siihen mitä oli. 

En välttämättä tiedostanut luokkaerojamme silloin, mutta tietty flegmaattisuus pisti silmään.

Olen kasvanut akateemisessa ympäristössä ja kun kävin poikaystäväni kotona jossain Itiksen lähiössä, niin ahdistuin ajatuksesta, että joutuisin elämään sellaisella tasolla koko loppuelämäni.

Perhe oli tosi kiva ja lämminhenkinen, mutta auttamattoman matalalla koulutustasolla. 

Koti oli täynnä kirppikseltä haalittua tavaraa. Ei ihan lääväkään, mutta kaikkea krääsää.

Oma kotini oli melko minimalistinen, kaikki jäsennelty ja harkittu.

Näin painajaisia, että hukun siihen roinakasaan ja jätin miehen.

Taustamme erosivat niin paljon toisistaan, että komea ulkonäkökään ei riittänyt paikkaamaan tai luomaan siltaa kasvatuksellisille/kulttuurillisille eroavaisuuksillemme.

Tiesin, ettei tuosta tule yhtään mitään ja se siitä.

Oman kokemuksen perusteella sanoisin että ole varovainen. Eksäni salasi pitkään, että rahahuolet johtuivat peliriippuvuudesta. Vaikka hän ei pyytänyt koskaan minulta rahaa, niin meni siihen että maksoin yhtä ja toista. Mistään yhteisistä reissuista tai hankinnoista ei voinut haaveilla (tai minä maksoin). Hänellä meni totaalisesti hermot kaikista "ylimääräisistä" laskuista kuten hammaslääkäri ja autoremontti. Näihin tarvitsi pikavippejä. Hän sai suhteemme aikana ison summan rahaa, jolla olisi voinut laittaa raha-asiat kuntoon. Ei laittanut, kun pelaaminen houkutteli. Raha näytteli liian suurta osaa suhteessa, vaikka emme yhdessä asuneetkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mua kiinnostaa toisen rahankäyttö. En haluaisi laittaa hynttyitä yhteen sellaisen kanssa, joka ottaa velkaa miettimättä tai just kaikki mitä tulee, menee. Toisaalta liika pihiyskään ei ole hyvä asia. Haluan tietää suuret linjat. En halua tietää mitään pankkitilin saldoa. 

Toisaalta voihan seurustella asumatta yhdessä pitäen taloudet erillään.

Asuminen on vain yksi asia, joka tulee kohdalle ennemmin tai myöhemmin, jos ja kun halutaan elää parisuheessa sen yhden ja eriyisen kanssa. 

Pidän itse matkustelusta ja vaikka olen iloinnut ja nauttinut itsekseni matkusamisesta, niin saatttaisin läheä reissuun mielelläni kumppanin kanssa. Mutta ei ole minusta kohtuuton vaaimus, jos sanon, etä minusa olisi myös kiva, jos hän myös osaltaan osallistuisi matkan kustannuksiin, joka taas voivat vaihdella hyvinkin paljon riippuen mm. siitä mihin matkaamme...

Tai, jos haluaisimme syödä vaihteeksi ulkona, niin tulisko minun mahd. parempi tuloisena aina tarjota? - Ja tai olla aina se, joka maksaa erilaiset pääsyliput?

Tai olla lopulta aina se, joka katsoo sormieni läpi silloin kun mahd. kumppanini haluaa käytää aina "ylimääräiset" tai mahd kaikki rahansa omiin tarpeisiinsa, eikä koskaan sellaiseen, joka saattaisi hyödyttää meitä molempia.    

Itselleni saattaisi myös tulla aikaa myöen myös vähintään erinomaisen vaivautunut olo, jos tilanne olsi toisin  päin ja kumppanini olisi aina hän, joka maksaisi enemmän. - Riippumatta siitä, miten varakas hän olisi. Koska usein tuppaa olemaan niin, että se, joka maksaa enemmän on myös se, jolla on oikeus ai ainakin mahdollisuus käyttää viimeinen sana ja tehdä lopullinen valinta.   

Sinkkumies

Näen kristallipallostani että sinun tulisi lähteä gambiaan ja jäädä sinne lähetystyöntekijäksi.

No on kahdenlaisia miehiä, niitä joiden kanssa tapaillaan ja niitä joiden kanssa perustetaan perhe. Sinun miehesi kuuluu tuohon ensin mainittuun.

Tää on jotenkin niin huvittavaa, että naiset olettaa tai vähintäänkin pitää suotavana, että mies maksaa tapailusuhteessa kaiken. Ja sitten kun tilanne ei ole se niin aivan kauheaa.

Minulle se maksaminen sopii kyllä mutta silloin naisen on oltava todella hyvä. Ja onhan se tiukkakroppainen, iloinen pitkähiuksinen blondi. Aina hyvällä tuulella ja tykkää seksistä.

Jos miehellä menee kaikki mitä tulee, niin todennäköisesti taustalla on joku addiktio. Alko-,peli-, tai joku muu riippuvuus. Yleensä myös on jo pikavippikierteessä. Nämä asiat eivät tietysti paljastu siinä seurustelun alkuvaiheessa vaan vasta myöhemmin. Ja sitten onkin jo liian myöhäistä. Käteen jää vaan pahoitettu mieli.

Riippuu miehen elämäntilanteesta.

Jos on jossain matalapaalkkaduunissa, asuminen ja työmatkat hyvinkin haukkaavat kaiken.

Mutta yleinen kyvyttömyys asettaa menoja tulojen mukaan ei oikein hyvää ennusta.

Jos on kovin erilaiset käsitykset raha-asioista, niin en jatkaisi. Mielestäni luonteet ja pääpiirteet on oltava suunnilleen samoilla linjoilla, niin suhde voi toimia. Jos on kovin erilaiset, niin väkisin tulee ristiriitoja. Toinen ei vaan käsitä, eikä ymmärrä, miksi toinen toimii niin typerästi. Ja ajan myötä ristiriita alkaa kärjistymään. Toisen ihmisen luonnetta ei voi muuttaa. Luonteen ominaisuudet ei muutu järkipuheella.

m49