Kääk, rakastan kahta miestä yhtä syvästi mutta eri tavalla?
Rakastan omaa miestäni kuin hullu puuroa. Hänen kanssansa haluan elää ja vanheta, harrastaa, hoitaa yhteisiä lapsiamme. Seksi hänen kanssaan on luontevaa, hyvää, toisen huomionottavaa, mutta ei ehkä mitään " taivaallisen upeaa" . Hän tukee ja kannustaa minua kuten myös minä häntä, meillä on vankka yhteinen historia joka lujittaa liittoamme. Kaikki pitävät parisuhdettamme mallisuhteena...
Rakastan toista miestä kuin sielunkumppania kuin puuttuvaa puoliskoani. Hänen kanssaan tunnen syvää yhteenkuuluvaisuutta. Haluan hänen seuraansa, keskustelujamme, haluan häntä. Hän on esikuvani. Jos olisin saanut tämän miehen 10 vuotta sitten olisin ottanut ja pitänyt. Hän oli varattu ja minulla oli vahva moraalinen käsitys pettämisestä. Vuosien jälkeen en ole päässyt tunteesta irti, että olisi vain pitänyt kokeilla mihin tarinamme johtaa... Edelleen kaipaan ja rakastan.
En edes uskalla tavata tätä toista miestä, sillä tiedän, että pettäisin omaa miestäni heti tilaisuuden tullen. En haluaa pettää, mutta haluan kokea tämän miehen käsivarret vartaloni ympärillä edes kerran.
Voi helvetti, missä tunteiden vuoristoradassa sitä on elettävä... Mitä minä teen???
Kommentit (7)
Ei se parisuhde ole kenenkään kanssa ongelmatonta ja ihanaa. Mutta kun jaksaa sen yhden kanssa rakentaa siedettävän mukavan yhteiselämän, kannattaa katsoa juttu loppuun asti.
oman mieheni kanssa aion vanheta ja elää elämäni.
Siitä huolimtta en pysty unohtamaan tätä toista miestä. En vain pysty. Hän on minulle sielunkumppani, kuin magneetti, joka vetää ajatukseni puoleensa. En haluaisi hänen kanssaan kuitenkaan yhteistä elämää, mutta en voi olla uneksimatta hänestä. Kun se olisikin noin yksinkertaista. Tätä on jatkunut jo yli 10 vuotta, mutta en enää uskalla edes tavata tätä toista miestä. Tiedän, että en voisi hillitä itseäni. Hän tuntee samoin kuin minä.
Maailmassa on useampia potentiaalisia kumppaneita kaikille. Ei voi ottaa kuin yhden. Ilmeisen hyvän olet jo löytänyt. Jos tiedät kykeneväsi platoniseen ystävyyteen tämän toisen kanssa, niin go ahead ja nauti elämästä keskustellen hänen kanssaan. Voi sitä ihmisiä rakastaa, mutta se ei tarkoita, että kaikkien kanssa pitäisi naida.
no narisen kuitenkin siks, että kun aina vain haikailen tän toisen perään. En kaikkien kans haluaisikaan naida, näiden kahden kuitenkin. Toista en vain voi saada sillä omaani en halua pettää.
Oispa kivaa kun vois perustaa haaremin ;)
Mitäs jos menet kerran sen kanssa sänkyyn?
Ihan vain yhden kerran. Olisiko sinulle siinä tarpeeksi muisteltavaa vanhuuden päiviä varten?
Minä tein näin, jonka jälkeen lopetin yhteydenpidon täyin tähän mieheen ja se riitti minulle.
En tiedä, tuo voisi olla miettimisen arvoinen juttu. Vaikka inhottaa se, että pettäisin miestäni. Apua. Miksi en voi vain määrätä itseäni lopettamaan nämä tunteet???
Opit, että kaikkea ei voi saada, ja teet valinnan. Jos valitset miehesi, et pidä enää lainkaan yhteyttä siihen toiseen. Jos valitset sen toisen, et haikaile saamattoman yhteisen vanhuuden perään.
Valinnan tehtyäsi pysyt siinä, et enää mieti vaihtoehtoja ja olet onnellinen.
Kurja, raskas tilanne. Toivottavasti se ei veny liian pitkäksi.