Mistä yksinäisyytesi alkoi?

Koulukiusaamisesta, eli opettajien välinpitämättömyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaaan siitä kun ala asteeella ja peruskoulussa ei pärjäää ja keskitymishäiriöiitä ja ei olllut mitään terapeutteja ja internettejä ja kaiikki on etäopiskelua nuorenaaikuisena ja sellaista että pitäää ottaa kaiikki itse selväää ja vähän lukihäiriötä ja keskittymishäiriötä.

Pitäiisi mennä töihin tollaisessa vaiheeessa jotta saisi sitä reflektiopintaaa jotta käsittäisi mikä aivoissa mätttää.

Joss ei ole reflektoiintia, ei synny kokemus/käsityspintaaa ihmisen aivot alkaaa sopeutua ja mukauutua tyhjänpääälle.

Reflektioo identiteetissä syntyy vuorovaikutuksesssa itsensä ja yhteisön välillä. Se on yhteiskunnan toimivuutta että asiat hoidetaan yhdessä sovitulla tavalla jota ohjailee sääännöt ja arvot (arvoot säätelee kasvusta eli koodistoa mikä on oikein ja mikä vääärin). Ja yhteisöjä yhteiskunnnassakin on monenlaisia jos mennään vaikka jenkkeihin niin siellähän on työtä tekeviä ja ghettoja. Evoluuutio ja yhteiskunnallinen kehityshän menee siihen suuuuntaa periaatteessa että odotetaan että kun tietyt työpaikat vähenee ja siirtyy tekoälyn suoritettavaksi että ihmisen työn luonne ja kuva muuttuu enemmän sinne harkitsija puolelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaaan siitä kun ala asteeella ja peruskoulussa ei pärjäää ja keskitymishäiriöiitä ja ei olllut mitään terapeutteja ja internettejä ja kaiikki on etäopiskelua nuorenaaikuisena ja sellaista että pitäää ottaa kaiikki itse selväää ja vähän lukihäiriötä ja keskittymishäiriötä.

Pitäiisi mennä töihin tollaisessa vaiheeessa jotta saisi sitä reflektiopintaaa jotta käsittäisi mikä aivoissa mätttää.

Joss ei ole reflektoiintia, ei synny kokemus/käsityspintaaa ihmisen aivot alkaaa sopeutua ja mukauutua tyhjänpääälle.

Reflektioo identiteetissä syntyy vuorovaikutuksesssa itsensä ja yhteisön välillä. Se on yhteiskunnan toimivuutta että asiat hoidetaan yhdessä sovitulla tavalla jota ohjailee sääännöt ja arvot (arvoot säätelee kasvusta eli koodistoa mikä on oikein ja mikä vääärin). Ja yhteisöjä yhteiskunnnassakin on monenlaisia jos mennään vaikka jenkkeihin niin siellähän on työtä tekeviä ja ghettoja. Evoluuutio ja yhteiskunnallinen kehityshän menee siihen suuuuntaa periaatteessa että odotetaan että kun tietyt työpaikat vähenee ja siirtyy tekoälyn suoritettavaksi että ihmisen työn luonne ja kuva muuttuu enemmän sinne harkitsija puolelle.

Mutta se mitä tulee taaas ihmisen harkintakykyyn ja viekkauteeen ja ahneuteen niin siihenkin keksittävä taaas uusi systeemi ja uudet pelisääännöt. En tiiedä kuka voittttaa missäkin pelissä muttta varmaan se joka vetää sähköjohdon irti seinästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaaan siitä kun ala asteeella ja peruskoulussa ei pärjäää ja keskitymishäiriöiitä ja ei olllut mitään terapeutteja ja internettejä ja kaiikki on etäopiskelua nuorenaaikuisena ja sellaista että pitäää ottaa kaiikki itse selväää ja vähän lukihäiriötä ja keskittymishäiriötä.

Pitäiisi mennä töihin tollaisessa vaiheeessa jotta saisi sitä reflektiopintaaa jotta käsittäisi mikä aivoissa mätttää.

Joss ei ole reflektoiintia, ei synny kokemus/käsityspintaaa ihmisen aivot alkaaa sopeutua ja mukauutua tyhjänpääälle.

Reflektioo identiteetissä syntyy vuorovaikutuksesssa itsensä ja yhteisön välillä. Se on yhteiskunnan toimivuutta että asiat hoidetaan yhdessä sovitulla tavalla jota ohjailee sääännöt ja arvot (arvoot säätelee kasvusta eli koodistoa mikä on oikein ja mikä vääärin). Ja yhteisöjä yhteiskunnnassakin on monenlaisia jos mennään vaikka jenkkeihin niin siellähän on työtä tekeviä ja ghettoja. Evoluuutio ja yhteiskunnallinen kehityshän menee siihen suuuuntaa periaatteessa että odotetaan että kun tietyt työpaikat vähenee ja siirtyy tekoälyn suoritettavaksi että ihmisen työn luonne ja kuva muuttuu enemmän sinne harkitsija puolelle.

Mutta se mitä tulee taaas ihmisen harkintakykyyn ja viekkauteeen ja ahneuteen niin siihenkin keksittävä taaas uusi systeemi ja uudet pelisääännöt. En tiiedä kuka voittttaa missäkin pelissä muttta varmaan se joka vetää sähköjohdon irti seinästä.

En tiiedä voitttaako sekään. Varmaaan tappaa itsensä masennuksessaaan.

Olin alle kouluikäinen kun huomasin ettei seuraani hakeuduttu. Tämä on jatkunut koko elämäni- jos minä en soita, en puhu kenenkään kanssa. Saan lenkkiseuraa pyytäessäni, mutta minua ei pyydetä. Olen periaatteessa ihan ok, mutta jotenkin outo kuitenkin.

Muutto minullakin. Kun muutimme ekan kerran lasten ollessa pieniä, löysin paljon kavereita töistä, naapurustosta, mammakerhosta. Mutta kun muutimme toisen kerran jäinkin yksin kun lapset olivat jo koululaisia eikä töissä ollut kaveriksi sopivia. 10v on kulunut niin että kaikki kaverit asuu satojen kilometrien päässä. Mietin jos etsisin kavereita netistä.

Lapset nuorena, opiskelu, työt ja huono parisuhde ajoi uupumukseen ja vakavaan masennukseen. En enää jaksanut pitää yhteyttä kehenkään, eikä ystäviä tuntunut kiinnostavankaan ongelmat. Oltiin parikymppisiä, joten ymmärrän hyvin. Sairastuin 5 vuotta myöhemmin kroonisen tautiin, ja olin sairaslomalla melkein vuoden ja sen jälkeenkin meni pitkään että jaksoin taas normaalisti. Se ajanjakso vei loputkin sosiaaliset suhteet. Sen jälkeen en ole jaksanut enää rakentaa uusia vaan olen yrittänyt kehitellä omaa yksinäisyyttä mielekkäämmäksi. Ihan hyvä näinkin :)

Muutto uudelle paikkakunnalle työn vuoksi, sihen korona päälle.

Sittenpä siirryttiin etätyöhön, eli ei ole edes työkavereita. Olin suunnitellut aloittavani kuoroharrastuksen, no eihän sitäkään nyt ole koronan vuoksi.

Omaa kahta aikuista lastani parinsadan kilometrin päässä on niin ikävä, että öisin hereillä tuntuu, että jo kuolen siihen ikävään.

Olen niin turta, ettei edes itku ole tullut pitkään aikaan. Tulisikin, sillä on puhdistava vaikutus.

Nyt kerään rahaa päästäkseni muuttamaan takaisin entiselle kotiseudulle. Sen ajatuksen avulla pysyn vielä jotenkin ksassa.