Lue keskustelun säännöt.
Miksi musiikin teoria on niin vaikeaa?
Turhautunut insinööri
26.04.2021 |
Luulisi musiikin myös perustuvat jotenkin tieteeseen, mutta kun opetusvideoita katsoo, ei niissä koskaan kerrota miksi asiat ovat kuten ovat. Ei voi kuin opetella soinnut ulkoa ja testailla umpimähkään mitkä sopii yhteen.
Kommentit (38)
Oletko opetellut asiaa perusasioista lähtien ja kunnolla? Kuulostaa, että et.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sinulla ole mitään hajua musiikista. Miksi sitten yrität?
Älä yritä hypätä liian pitkälle opiskelematta perusteita. Musiikin teoriaa opiskellaan yleensä vuositolkulla.
Päin vastoin, matematiikkaa ja kaavojahan se pääasiassa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se nyt niin vaikeaa ole. Mutta iso osa "opetus"videoista on semmoisia missä luonnostaan musiikillisesti lahjakkaat höpisevät omiaan välittämättä että ihan jokaiselle ei ole kaikki itsestään selvää pelkällä korvakuulolla.
Suosittelen youtubesta Michael New.
Vierailija kirjoitti:
Päin vastoin, matematiikkaa ja kaavojahan se pääasiassa on.
Eiks se alunperin ollut matematiikan osa-alue tms?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se nyt niin vaikeaa ole. Mutta iso osa "opetus"videoista on semmoisia missä luonnostaan musiikillisesti lahjakkaat höpisevät omiaan välittämättä että ihan jokaiselle ei ole kaikki itsestään selvää pelkällä korvakuulolla.
Tämä!
Itse soitin aikanaan pianoa 10 vuotta mutta en saanut mitään teoriaopetusta. Nyt omat tytöt soittaa musiikkiopistolla ja kun olen teoriaopintoja katsonut sivusta niin sehän on pitkäli matemaattista koodia ja kaavoja, esim. nuottikirjoitus ja sointuanalyysi. Mutta edellyttää kyllä sitä, että on jo aika hyvä kosketus musiikkiin ja soittamiseen valmiiksi, että pystyy sen teoriatiedon yhdistämään johonkin oikeasti mielessään. Ilman kunnollista musiikillista pohjaa varmaan tuntuukin irralliselta ja epäloogiselta.
Länsimainen musiikki perustuu siihen että oktaavi on taajuudeltaan puolet. Tämä oktaavi on jaettu sopiviin taajuuksiin jotka soivat keskenään harmoniassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Länsimainen musiikki perustuu siihen että oktaavi on taajuudeltaan puolet. Tämä oktaavi on jaettu sopiviin taajuuksiin jotka soivat keskenään harmoniassa.
Oktaavi on taajuudeltaan puolet? Puolet mistä?
Onhan se vaikeaa ihan oikeasti, tai ainakin monimutkaisempaa kuin sellaiset asiat jotka aukenevat maalaisjärjellä.
Pitäisikö oikeastaan kysyä toisinpäin: miksi musiikista nauttiminen on niin helppoa? Miten ihmeessä osaamme intuitiivisesti tulkita tunteen pelkistä vaihtelevista taajuuksista ja rytmeistä? Miten aivomme pystyvät teoriaa ymmärtämättä analysoimaan vastaanottamansa niin sujuvasti?SE on ihmeellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko muuten oikeasti selvillä se, miksi jotkut sävelet sopivat hyvin yhteen ja toiset ei? Miksi esim. C-E-G kuulostaa kauniin harmooniselta, mutta CDG ei? Onko siinä jotain samoja taajuksien monikertoja, vai mitä ihmiskorva hakee?
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten oikeasti selvillä se, miksi jotkut sävelet sopivat hyvin yhteen ja toiset ei? Miksi esim. C-E-G kuulostaa kauniin harmooniselta, mutta CDG ei? Onko siinä jotain samoja taajuksien monikertoja, vai mitä ihmiskorva hakee?
Kyllä, juuri näin. Sävelet synnyttävät yläsävelsarjoja, eli joka sävelessä soi samalla teoriassa ääretön joukko korkeampia säveliä. C:n ensimmäinen yläsävel on oktaavia ylempi C (tähän perustuu se että, oktaavi miellyttää korvaa kaikissa kulttuureissa, sen jälkeen tulee muistaakseni kvintti ja sitten duurikolmisointu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten oikeasti selvillä se, miksi jotkut sävelet sopivat hyvin yhteen ja toiset ei? Miksi esim. C-E-G kuulostaa kauniin harmooniselta, mutta CDG ei? Onko siinä jotain samoja taajuksien monikertoja, vai mitä ihmiskorva hakee?
Kyllä, juuri näin. Sävelet synnyttävät yläsävelsarjoja, eli joka sävelessä soi samalla teoriassa ääretön joukko korkeampia säveliä. C:n ensimmäinen yläsävel on oktaavia ylempi C (tähän perustuu se että, oktaavi miellyttää korvaa kaikissa kulttuureissa, sen jälkeen tulee muistaakseni kvintti ja sitten duurikolmisointu.
Jännä, kun mulla mielyttää korvaa eniten jotkut tietyt terssit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten oikeasti selvillä se, miksi jotkut sävelet sopivat hyvin yhteen ja toiset ei? Miksi esim. C-E-G kuulostaa kauniin harmooniselta, mutta CDG ei? Onko siinä jotain samoja taajuksien monikertoja, vai mitä ihmiskorva hakee?
Kyllä, juuri näin. Sävelet synnyttävät yläsävelsarjoja, eli joka sävelessä soi samalla teoriassa ääretön joukko korkeampia säveliä. C:n ensimmäinen yläsävel on oktaavia ylempi C (tähän perustuu se että, oktaavi miellyttää korvaa kaikissa kulttuureissa, sen jälkeen tulee muistaakseni kvintti ja sitten duurikolmisointu.
Jännä, kun mulla mielyttää korvaa eniten jotkut tietyt terssit.
Esim. A ja CIS, mutta ei C ja E.
No onko sitä pakko opetella? Soittelet vaan.
Mustilla koskettimilla. Mustilla koskettimilla.
Vierailija kirjoitti:
Oktaavi on taajuudeltaan puolet? Puolet mistä?
Keski A on 440 hertsiä ja siitä seuraava ylempi oktaavi on 880 hertsiä. Siitä seuraava on 1760. Yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten oikeasti selvillä se, miksi jotkut sävelet sopivat hyvin yhteen ja toiset ei? Miksi esim. C-E-G kuulostaa kauniin harmooniselta, mutta CDG ei? Onko siinä jotain samoja taajuksien monikertoja, vai mitä ihmiskorva hakee?
C, D ja G kuulostaa kylläkin hyvältä. Csus2-soinnuksi kutsutaan tätä yhdistelmää.
Oootko joku pillpiipari vai huuliharppukostaja vaii. Saat nokkkahuiluista hyvät rumpukapulat.