Mitä heikkolahjainen voi tehdä työkseen?

Spämmäillä typerää, venäjämielistä paskaa somen turvoksiin. Tai pyrkiä persujen listalle ehdokkaaksi vaaleihin.

Vierailija kirjoitti:

Elokapinassa risteyksessäistuja ja vihreiden puoluetoimistossa johtoasemassa.

Tai kiekkovaimona, tai kansanedustajana julkaisemassa monimerkityksisiä läppiä

-sihteeri

-kansanedustaja 

-tv-kuuluttaja

Vierailija kirjoitti:

Stubbilla ei ole matematiikka hallussa eikä pärjännyt loogisessa päättelykyvyssä, hävisi jopa yleistiedossa koululaisille mm. Työmiehen vaimo olikin Väinö Linnan kirjoittama näytelmä eikä muistanut Kenian pääkaupunkia. Politiikka on hyvä ala heikkolahjaiselle ja palkka juoksee, eikä silti tarvitse ajatella omilla aivoilla, voi vaikka tuhota yhteiskunnan eikä kukaan ota vastuuta.

Voisikohan selittyä osittain sillä, ettei Stubbin äidinkieli ole suomi, vaan ruotsi, ja toisena kotikielenä hänellä on englanti?

Pietarin kaalitoimistoon voi hakea trolliksi. Vajaaälyisyys ja juoppous on katsotaan eduksi.

Olla minun tapaan työtön, joka ahkerista työhakemuksista huolimatta ei ole saanut kutsua edes haastatteluun lukuun ottamatta muutamia kertoja. Tiedän kyllä, miten CV tehdään ja olen päivittänyt sitä kesällä valmistuessani ammattikoulusta uuteen tutkintoon (liiketoiminnan perustutkinto). Sitä ennen olin suorittanut ravintola-alan perustutkinnon ja tehden vuosina 2015-2021 kassatarjoilijan töitä extrana, mutta töitä silloin riitti ja ihan kohtuullisesti sillä summalla pärjäsi työttömyysetuuden lisäksi. Jaksoin jopa tehdä 12 tunnin työpäiviäkin välillä, nyt en uskaltaisi harkitakaan moista fyysisen sairauden takia. Nykypäivänä on sekin ongelma, että tekoäly laitetaan korvaamaan suorittavan tason työt tai sitten höpötetään työvoimapulasta hakien ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka eivät välttämättä osaa pitää meteliä matalasta palkkatasosta. Pitäisi olla koulutetumpi ja koulutetumpi, jotta työpaikka aukeaa, jos edes siitäkään mitään apua on. Minullapa ei ole mitään mahdollisuuksia siihen vain sen takia, että varmistaisin työllistymiseni sillä, ja kuten kirjoitin, ei ne koulutetummatkaan tahdo töitä saada.

Ilman matematiikan yksilöllistämistä olisin taatusti saanut vitosen tai jopa nelosen arvosanaksi peruskoulussa. Aiemminhan minun kohdalla mietittiin koko oppimäärän yksilöllistämistä ollessani lapsi, mutta sitä ei koskaan tapahtunut, vaikka olin ala-astelaisena pienluokassa ja englannin ja uskonnon isossa ryhmässä suorittaen. Kuitenkin kaikennäköistä vaivaa oli diagnosoitu, vaikeaa dysfasiaa, jopa lievä kehitysvamma kunnes se kumottiin. Yläasteella olin taas kokonaan ison ryhmän mukana lukuun ottamatta matematiikkaa ja fysiikkaa, tarvitsin tukiopetustakin ja korkeimmillaan sain arvosanaksi 7:n ilman yksilöllistämistä, välillä ylsin 8:an tasoiseen suoritukseen. Liiketoiminnan perustutkintoa suorittaessa suoritin matematiikan arvosanoilla T1 tai T2, enkä ollut missään nimessä anelemassa armoykkösiä, jos en osaa edes vähääkään. Pyysin myös tukiopetustakin, mutta siinäkin oli enemmän niitä prosentteja, joista jotain osaan ohjeiden mukaisesti laskea. Onneksi ei tarvitse nyt niitä budjetointilaskuja murehtia, hyvä kun edes termin tunne.

On niin inhottavaa olla nainen ja köyhä, ja tätä komboa vielä synkentää se, että on todettu laaja-alaisia oppimisvaikeuksia (tällä sanalla nykyään kutsutaan heikkolahjaisuutta, mitä tietoa hain diagnoosistani) ja autismia (tämä aika häilyvä, lapsena olin autismipiirteinen, yksi psykologi kuvaili minua aspergeriksi tai asperger-piirteiseksi ja diagnoosi on nykyään autismi) ja nyt nuorena aikuisena kärsin Sjögrenin oireyhtymästä, joka tuo mukanaan kuivasilmäisyyden, jonka arvioin olevan vaikea, koska silmälasia on pitänyt vaihtaa kuin sukkia. Jee, muutaman vuoden päästä varmaan pitää siirtyä monitehoihin ja siinäpä sitten mietit, että millä rahalla hankit moniteholasit, jos en nyt töitä saa juuri valmistuneena merkonomikaan. Juuri tästä syystä minulle se säännöllinen kuukausipalkka on erittäin tärkeä, olen ihan väliinputoajan asemassa kun ei alinta vammaistukeakaan myönnetty, vaikka sairauden takia tarvitsen kuivuusoireisiin itsehoitotuotteita. Tuntuu kuin keho olisi vanhentunut alle 30-vuotiaana, kun koen kärsiväni aivosumusta, päänsäryistä ja valonarkuudesta. Ihan rehellisesti sanottuna välillä jopa helppo raha houkuttelee (tiedätte kyllä, mikä se helppo raha naisille on) tai sitten korkeintaan ajatellut, että möisin pimeää viinaa, jos olisi mahdollista hankkia tuotteita ja siinä ei pilaa omaa mielenterveyttään eikä mainehaitta ole paha verratuna maailman vanhimpaan ammattiin, ellei sitten mukaan lasketa sitä, että oikeduen edessä sitä olisi murhamiestäkin pahempi ihminen.

Jatkan vielä 86:na.

Karkeasti sanottuna arvioin oman älykkyysosamääräni olevan 80-85, ja tuoreimmat testien tulokset olivat heikon ja heikon keskitason välillä epätasaisine kykyprofiileineen. Muistan tuoreimmista testituloksista kuviopäättelyn ja yleistiedon olleen ok tasolla, muissa olin heikoilla, jopa alle ikätasolla. Eipä ihme, miksi on ollut niin vaikeaa mistään kiinnostua, enkä ole uskaltanut mistään oikein enää haaveillakaan. Vielä kymmenen vuotta sitten haaveilin olevani kahvilayrittäjä innostuessani opintojen aikana suoritettavasta työssäoppimisjaksosta, ja mikäpä ettei, sehän olisi ollut itsenäinen työ. Mutta kun ei ymmärrä numeroiden pyörittelystä mitään lukuun ottamatta peruslaskutoimituksia, niin sotkisin taatusti koko järjestelmän. Haaveilin myös tuolloin vammaistyöstä ja kuvittelen vain lähihoitajan olevan siihen ainoa tie kunnes kuulin lasten- ja nuorisonohjaajan, jolloin hain jälkimmäiseen koulutukseen. Pääsin sisään. Yritin opiskella nuorisonohjaajaksi, mikä olisi mahdollistanut työskennellä erityisnuorten parissa ollessani kiinnostunut aiheesta. Olin teoriapuolella H3:n tasoinen, kun taas käytännössä en hallinnut sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoa ja ole verbaalisesti taitavakaan. En nyt sentään haistattele kenellekään tai sano suoraan, että onpa sinulla rumat silmälasit, en tykkää niistä. Hemmetti, miten naiivi olin ollutkaan luulevani saavani työn ohjaajana erityistukea tarvitsevien nuorten parissa. Oma heikkous on siinä, etten osaa tai ymmärrä small talkkia ja vähän puheen aiheet voi syrjähdellä, ja tämä oli ihan nk. normaalien nuorten kanssa tapahtunut kokemus. Enhän minä sitä tukea tarvitsevien ohjausta päässyt ollenkaan käytännössä toteuttamaan, vaan oli vain tietoa erilaisista tuen tarpeista ja puhetta korvaavista menetelmistä.

Työllistymistäni sekin hankaloittaa, että kiinnostun kapeasti asioista. Ravintola-alaa opiskellessa kiinnostuin kahvilatyöstä, mutta siinäkin olin vahvimmillani asiakaspalvelussa ja leivoin jotain yksinkertaisia leivoksia. Traumoja minulle tuotti annosruokien tarjoilu, mistä olen saanut itselleni muistoksi käsien vapinan. Huomasin ihan työelämässäkin käsieni vapisevan tehdessäni erikoiskahveja, vaikka tiesin miten ne tehdään. Hyvä, jos osaan edes täytetyn voileivän tehdä. Ihan kauhistuin viimeisimmässä työhaastattelussa huoltoasemalla, että siellä edellytetään työntekijältä osaamista keittiön puolella johtuen kiireistä ja osattava a la carte-listan ruoat ja pizzan paistot. Oli parasta vain jättää väliin ja antaa työpaikka sellaiselle, jolla on paremmat kokin taidot sekä ripeyttä käyttää käsiään. Nyt näin jälkikäteen ajateltuna atopiani pahenisi, käteni olisivat punaisena käsidesistä ja siivousaineista, tukehtuisin kaiken kemikaaleihin ja pölyyn, kun kyseisessä paikassa myös liiketilan siivoaminen kuuluu huoltoasematyöntekijän työtehtäviin. Valmistuneena merkonomina olen tosin miettinyt, että olisiko minulla rahkeita suorittaa markkinointiviestintään ja sisällöntuotantoon liittyvä ammattitutkinto, sillä työssäoppimassa ollessa sain hyvää palautetta siitä, että osasin käyttää perheenjäsenen yrityksen värimaailmaa ja elementtejä Canvalla. Siinä voisi hoitaa asioita, eikä tarvitsisi introrverttina koko ajan olla sosiaalisessa kanssakäymisessä. Haaveena on erityisesti ollut työ kirpputorilla/kierrätyskeskuksella ollessani kiinnostunut kotimaisesta lasi- ja keramiikkatuotannosta, joka on myös harrastukseni kerätessäni tiettyä sarjaa Pentikiltä tai Arabialta, kunhan on sitä Suomen aikaista tuotantoa.

Ap, miksi tämä kiinnostaa sinua? Onko nyt jäänyt aggressioita jostain henkilöstä ja pitää päästä purkamaan se tänne puhumalla heikkolahjaisista ikään kuin olisit itse parempi ihminen. Sun duuni ei sovi sulle jos siitä tulee veemäinen olo. Mene vaikka siivoojaksi. Siinä ei tarvitse olla ihmisten kanssa tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olla lähihoitajana.

 

Todella vitsikästä. Toki lähihoitajan työ on "paskaa työtä" ja "vain" vanhusten pyllyjen pyyhkimistä av-mammojen mielestä, mutta kyllä siinä työssä edellytetään hoksottimiakin. Ei sovi tehdä virheitä lääkelaskuissa. Lähihoitaja on oikeasti se, jota ei kukaan koulutetumpi ja "viisaampi" vahdi työympäristössä, vaan on itse havaittava potilaan tilanne, niin nykyinen kuin muuttuva tilanne jos potilas aloittaa uuden lääkityksen, on tiedettävä diabeetikkolapsen hoidosta jne. Tällä palstalla on jo nähty, kuinka heikkolahjaisille ehdotetaan ihan uskomattomia ammatteja, mm. kouluruokalan emäntä (oikeasti!), jonka pitää kuitenkin osata kokonaisuuksien hallintaa, koska koulussa on useita satoja oppilaita + henkilökunta ja pidettävä huoli, että erityisruokavaliota noudattavat on huomioitu. Nykyinen työelämä on oikeasti hankalaa heikkolahjais

Tämä! Ja näitä heikkolahjaisia on Suomessakin satoja tuhansia. 

Itse tiedän ihmisen, joka Ruotsissa pärjäsi työelämässä heikkolahjaisuudesta huolimatta. Sanoi, että työelämä ei ole yhtään niin vaativaa kuin Suomessa ja on ennemmän henkilökuntaa. 

Vierailija kirjoitti:

Somettaja. Se on nykyisin monen nuoren unelma-ammatti. Kertoo tarpeeksi siitä että ihmisten keskimääräinen äo on selvästi laskenut kuin lehmän häntä. Tuuntuu, että nykyään on epätavallista olla terve ja älykäs ihminen.

Mitä muuta odotatkaan nuorilta, joilla ei yläkouluun mennessäkään riittävää luku- ja kirjoitustaitoa, jota tarvitaan monessa arkisessa asiassakin. Heikkolahjaisuus todellakin on lisääntynyt. Naiko suomalaiset liikaa serkkuja tai sisaruksia, jonka takia keskimääräinen älykkyys laskee reippaasti.

Toimia vauvapalstalla Mediapoolin rottana.

Osallistua Temptation Islandiin tai BB-taloon tulemalla sitä kautta julkkikseksi eikä tarvitse olla yleissivistystä ollenkaan. Voi sitten ilmoittaa aina omia kuulumisia Seiskaan, helppoa rahaa. 

Kiinteistönhoitaja, tiskari tai hoiva-avustaja

Juontaja, ne on sellaisia kana-aivoja että sopii oikein hyvin yksinkertaisille naisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olla lähihoitajana.

 

Todella vitsikästä. Toki lähihoitajan työ on "paskaa työtä" ja "vain" vanhusten pyllyjen pyyhkimistä av-mammojen mielestä, mutta kyllä siinä työssä edellytetään hoksottimiakin. Ei sovi tehdä virheitä lääkelaskuissa. Lähihoitaja on oikeasti se, jota ei kukaan koulutetumpi ja "viisaampi" vahdi työympäristössä, vaan on itse havaittava potilaan tilanne, niin nykyinen kuin muuttuva tilanne jos potilas aloittaa uuden lääkityksen, on tiedettävä diabeetikkolapsen hoidosta jne. Tällä palstalla on jo nähty, kuinka heikkolahjaisille ehdotetaan ihan uskomattomia ammatteja, mm. kouluruokalan emäntä (oikeasti!), jonka pitää kuitenkin osata kokonaisuuksien hallintaa, koska koulussa on useita satoja oppilaita + henkilökunta ja pidettävä huoli, että erityisruokavaliota noudattavat on huomioitu. Nyk

"Tämä! Ja näitä heikkolahjaisia on Suomessakin satoja tuhansia."

Niitä heikkolahjaisia on tullut mm. Afganistanista, Irakista, Somaliasta. Ällöttävää, kun suomalaiset pilaavat geeninsä niiden kanssa, mikä selittää kansalaisten tyhmentymisen.

Ryhtyä ministeriksi tai kansanedustajaksi. Työ ei vaadi minkäänlaista koulutusta, ammataitoa tai osaamista. Palkka on reilu. 

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti heikkolahjainen tuttava suhaa taksia. Kovasti haluaisi ajamaan bussia, pari kertaa on päässyt kokeilemaan. Kummallakin kerralla kokeilut loppuivat hyvin pian koeajalla, kun työnantaja ei nähnyt "kuinka loistava" kuski hän on. En tiedä tarkemmin, kun omasta mielestään ei ole tehnyt virheitä.  Ihme, että noin  vastuuntunnoton pärjää edes taksikuskina. 

Kyllä autolla ajaminen vaatii riittävää hienomotoriikkaa ja hahmottamiskykyä, kartanlukemiskykyä ja suuntavaistoa. En usko että tuttavasi on oikeasti heikkolahjainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olla lähihoitajana.

 

Oikeasti heikkolahjainen ei läpäise lääkelaskuja.

 

Eiköhän ne lähäreitten lääkelaskut ole tyyliin potilaan annos on 2,5 mg, montako 5 mg tablettia potilaalle annetaan. Kai niistä nyt selviää.

Varmaan kaks ja puoli. Eipähän oo liian vähä. t Blondi

Yksi hänelle parhaiten sopivista hommista on ottaa vastaan lahjoja. Jos häneltä sitten puuttuu laulun lahja, niin kiitoslaulua hänen ei kannata esittää ollenkaan. Mitä lahjoja avaajalta muuten puutuu?

Vierailija kirjoitti:

Puhelinmyyjä

Henkisesti raskasta kuin ensihoitajan työ, kuuntelet päivästä toiseen veemäisiä asiakkaita luurin toisesta päästä. Pitää osata myös tehdä sitä myyntiä tai muuten se on tulos tai ulos.Todella raskas ja epämiellyttävä työ normaaliälyisen kirjoilla olevillekin eikä hekään siinä pärjää.