Lue keskustelun säännöt.
Kun oma lapsi on pettymys
25.04.2021 |
Tunnen kiellettyä tunnetta. Saako tällaisesta edes puhua?
Lapseni 11v ei ole sitä mitä kuvittelin lapsestani tulevan. Hän on mielestäni ..tyhmä. Tai heikkolahjaiseksiko niitä nykyään kutsutaan? En tarkoita mitään diagnoosia, mutta järkeä ei kyllä ole paljoakaan. Tämän lisäksi hän on impulsiivinen, joka mielestäni korostaa edellistä piirrettä.
Saako tällaista pettymyksen tunnetta tuntea..ainakin minulla on siitä huono omatunto. Ei tule pojasta lääkäriä eikä arkkitehtia. Varmaan rikollinen ennemminkin.
Kommentit (8)
Toivottavasti et tuo tuota koko ajan lapsellesi ilmi, muuten juoksee terapiassa koko aikuisikänsä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsesi aivot käyvät läpi lähivuosina aika monta isoa mullistusta. Nyt on se hetki, jolloin lasta voisi vielä tukea eikä vain voivotella.
Vierailija kirjoitti:
Noh, jännäpoika saa ainakin paljon naisia.
Joo, me naiset rakastetaan hidasälyisiä rikollisia. Mitä hölmömpi, sitä parempi. Karhukoplan 176-176 on joka naisen fantasia.
Ja kyllä, tämä oli sarkasmia jos et tajunnut.
Millälailla tämä "tyhmyys" ilmenee? Voisitko laittaa esimerkkejä? En usko että kukaan lapsi on oikeasti tyhmä ellei ole oikeasti jälkeenjäänyt.
Korostan itse lapselleni, että rakastan häntä aina, saavutuksista riippumatta.
Jos saa kokeesta kasin tai alle, meillä pidetään pienet juhlat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallaan joo tiedän tunteen. Omassa lapsessa on hyviä puolia, mutta ei niitä joita olisin toivonut. Pahinta on kunnianhimon puute ja laiskuus. Menee kaikessa siitä, missä aita on matalin ja on tyytyväinen keskinkertaiseen asiassa kuin asiassa. Mieluiten selaa puhelinta taikka pelaa eikä siis urheile, lue, panosta kouluun, opettele jotain hyödyllistä tai siivoa ilman erillistä kannustusta oikeasti ikinä. Tervehenkisin harrastus mitä hänellä on on kavereiden kanssa ajan vietto, eli silloin kun on elektroniikasta irti niin mieluiten vaan istuskelevat ja ostavat jotain limua. No olen tyytyväinen että käy sentään koulua ja että tulee ihmisten kanssa toimeen. Sitä vaan toivoisi, että löytäisi semmoista hengen paloa johonkin omiin juttuihin, esim. itellä oli pari kouluainetta ja yksi harrastus jo nuoresta joista pidin kovasti ja halusin pärjätä niissä hyvin ihan itseni takia. Omakin lapsi on saanut kokeilla sitä ja tätä, mutta kyllästyy melkein heti kaikkeen. Ja e-urheilua ei mielestäni oikein lasketa koska pelit on kumminkin ennenkaikkea koukuttavia aikasyöppöjä ja hyvin harva niissä yhtään korkeammalle menestyy.
Tue häntä ja ohjaa oikeaan suuntaan.
Noh, jännäpoika saa ainakin paljon naisia.