Lue keskustelun säännöt.
Sikiön kasvuhidastuma ja mahdollinen pikkukeskoisuus
24.04.2021 |
Onko kenellään kokemuksia sikiö kasvuhidastumasta ja mahdollisesti myös pikkukeskoisuudesta?
Minulla on tilanne se, että olen raskaana rv25+2 ja nyt muutama päivä sitten ultrassa vauvalla havaittiin epäsymmetrinen kasvuhäiriö eli ikäänkuin pään kehitys vastaa viikkoja, mutta muu kroppa laahaakin muutaman viikon jäljessä. Syytä tähän on nyt selvitelty osastohoidossa, eikä sellaista toistaiseksi ole löytynyt. Vauvasta ei ole löytynyt mitään rakenteellista vikaa, eikä kromisomipoikkeavuuksia epäillä. Lisäksi vauva liikkuu hyvin vilkkaasti ja hänen bioprofiilinsa on kuulemma jopa erinomainen. Ymmärtääkseni pääasialliseksi ayyakai epäillään tällä hetkellä mahdollisia häiriöitä istukanvirtauksissa tai jotain infektiota. Sain eilen sitten varmuuden vuoksi kortisonipiikin vauvan keuhkojen kypsytämiseksi, mikäli tilanne muuttuisi huonommaksi ja vauva joututtaiisiin synnyttämään kovasti etuajassa. Tämän hetkinen painoarvio on vain 500g että kyllä kauhistuttaa, jos hän nyt näin pienenä joutuisi syntymään (edes siis alle kilon painoisena). Mitään vuotoja, supistuksia tai muita oireita minulla ei ole ollut. Koska kyseessä on aika harvinainen tilanne, niin olen huomannut että vertaistukea on ollut vaikea löytää. Senkin, mitä olen aikaisempi (ja paljon vanhempia) keskusteluja onnistunut aiheesta löytämään, niin useimmat vastaukset ovat olleet tyyliin "lapseni syntyi keskosena rv 36+6 ja painoi 3,6kg", niin se ei oikein annan mitään tässä minun tilanteessani muuta kuin ajatuksen, että miten nämä nyt on millään vertailukelpoisia? Eli onko kenellään kokemusta jommasta kummasta - kasvuhidastumasta ja/tai pikkukeskoisuudesta eli että lapsi on syntynyt hyvin varhaisilla viikoilla tai painanut alle 1-1,5 kiloa.
Kommentit (8)
Oletko löytänyt tämän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihana kuulla, että kaikki meni lopulta hyvin :) Minua on välillä turhauttanut, etteivät monetkaan lääkärit osaa potilaalle puhua sellaista kieltä, että jotain ymmärtäisi. Sitten kun asioita ryhtyy itse selvittelemään, niin törmää vaan mitä kauheimpiin skenaarioihin. Toiset lääkärit eivät myöskään sano juuta eikä jaata, vaan jahkailevat kaikkien mahdollisten eri vaihtoehtojen väliltä. Lopputulemana on vain raivostuttava epätietoisuus. Ymmärrän toki, että he keskenään käyttävät ammattitermistöä ja kertomuksiin niitä kirjoittavat, mutta kun ei itse omaa lääketieteellistä koulutusta, niin on turhauttavaa kysellä minuutin välein, että mitä se ja tämä tarkoittaa? Muuten olen ollut hoitoon ja henkilökuntaan hyvin tyytyväinen ja olo on sikäli luottavainen sen suhteen, että olemme hyvissä käsissä ja uskon, että kaikki tehtävissä oleva varmasti tehdään.
Kiitos paljon myös tuosta linkistä! En ole sellaiseen törmännyt, mutta käyn tutustumassa :)
T. Ap
Minulla on kokemusta vakavasta kasvuhidastumasta. Epäsymmentrinen, pää oli isompi kuin muu vartalo. Minulla tilanne oli vielä huonompi kuin sinulla. Odotettiin (ja toivottiin) että sikiön painoarvio olisi ollut 500g siinä vaiheessa olisi leikattu. Niin kauhealta kuin kuulostaakin, vauvalla olisi ollut tässä vaiheessa paremmat selviytymismahdollisuudet kohdun ulkopuolella kuin kohdussa. Kukaan ei tosin voinut arvioida mitä vaurioita olisi jo lapselle tullut. Sikiö kuoli kohtuun. Mitään syytä ei koskaan löytynyt. Minulla on ollut myös lukuisia keskenmenoja, en tiedä onko niillä jotain yhteistä tämän kanssa.
En missään nimessä halua pelotella ja toivon kaikesta sydämestäni että teillä menee hyvin. Itse näen jopa tilanteesi positiivisena, onhan sikiö jo 500g.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kokemusta vakavasta kasvuhidastumasta. Epäsymmentrinen, pää oli isompi kuin muu vartalo. Minulla tilanne oli vielä huonompi kuin sinulla. Odotettiin (ja toivottiin) että sikiön painoarvio olisi ollut 500g siinä vaiheessa olisi leikattu. Niin kauhealta kuin kuulostaakin, vauvalla olisi ollut tässä vaiheessa paremmat selviytymismahdollisuudet kohdun ulkopuolella kuin kohdussa. Kukaan ei tosin voinut arvioida mitä vaurioita olisi jo lapselle tullut. Sikiö kuoli kohtuun. Mitään syytä ei koskaan löytynyt. Minulla on ollut myös lukuisia keskenmenoja, en tiedä onko niillä jotain yhteistä tämän kanssa.
En missään nimessä halua pelotella ja toivon kaikesta sydämestäni että teillä menee hyvin. Itse näen jopa tilanteesi positiivisena, onhan sikiö jo 500g.
Itsekin mietin, että miten huolestunut minun oikeasti pitäisi olla? Tuntuu, että jotain pientä löytyy joka ultrassa nyt lisää, mutta niin kai se on kenen tahansa kohdalla, kun vaan tutkitaan riittävän sinnikkäästi. Saanko kysyä, millä viikoilla sinulle kävi se ikävin? Luonnollisesti se on pelkona minullakin, kuten sekin että joutuisin päättämään lapseni elämästä jos jotain vakavaa sitten löytyisikin. Jos kyse on häiriöstä istukan virtauksissa, niin toki ymmärrän jo maallikkonakin ettei hapenpuute voi millään mittarilla merkitä mitään hyvää.
Mulla käynnistettiin synnytys rv 34 kasvunhidastuman takia, lapsi syntyi 1,6 kg kokoisena ja pääsi jo parin viikon ikäisenä kotiin. Syy ei koskaan selvinnyt, mutta hidastuma kyllä huomattiin jo rakenneultrassa ja siitä lähtien sitä seurattiin.
Lapsi on nyt 10-vuotias ja hyvin menee, mutta pieniä keskittymisvaikeuksia hänellä koulussa on. Motorista kömpelyyttä myös vähän. En tiedä liittyvätkö nämä toisiinsa, mutta onhan se mahdollista että lapsi kärsi jonkinlaisesta hapenpuutteesta kohdussa. Mutta pärjää silti hyvin ikäistensä parissa ja koulussa on keskitasoa, on sosiaalinen ja pidetty kaveri :)
Toivottavasti kaikki menee hyvin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kokemusta vakavasta kasvuhidastumasta. Epäsymmentrinen, pää oli isompi kuin muu vartalo. Minulla tilanne oli vielä huonompi kuin sinulla. Odotettiin (ja toivottiin) että sikiön painoarvio olisi ollut 500g siinä vaiheessa olisi leikattu. Niin kauhealta kuin kuulostaakin, vauvalla olisi ollut tässä vaiheessa paremmat selviytymismahdollisuudet kohdun ulkopuolella kuin kohdussa. Kukaan ei tosin voinut arvioida mitä vaurioita olisi jo lapselle tullut. Sikiö kuoli kohtuun. Mitään syytä ei koskaan löytynyt. Minulla on ollut myös lukuisia keskenmenoja, en tiedä onko niillä jotain yhteistä tämän kanssa.
En missään nimessä halua pelotella ja toivon kaikesta sydämestäni että teillä menee hyvin. Itse näen jopa tilanteesi positiivisena, onhan sikiö jo 500g.
Itsekin mietin, että miten huolestunut minun oikeasti pitäisi olla? Tuntuu, että jotain pientä löytyy joka ultrassa nyt lisää, mutta niin kai se on kenen tahansa kohdalla, kun vaan tutkitaan riittävän sinnikkäästi. Saanko kysyä, millä viikoilla sinulle kävi se ikävin? Luonnollisesti se on pelkona minullakin, kuten sekin että joutuisin päättämään lapseni elämästä jos jotain vakavaa sitten löytyisikin. Jos kyse on häiriöstä istukan virtauksissa, niin toki ymmärrän jo maallikkonakin ettei hapenpuute voi millään mittarilla merkitä mitään hyvää.
Kohtukuolema tapahtui rv28. sikiö oli tuolloin 430g.
Merkkejä kasvuhidastumasta havaittiin jo n rv20 ja tuolloin tutkittiin mm kromosomit. Mitään poikkeamaa kromosomeissa ei havaittu. Omalla kohdalla helpottavaa tässä tilanteessa oli edes se että itse en joutunut tekemään lopullista päätöstä. Tästä tapauksesta on jo vuosia aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kokemusta vakavasta kasvuhidastumasta. Epäsymmentrinen, pää oli isompi kuin muu vartalo. Minulla tilanne oli vielä huonompi kuin sinulla. Odotettiin (ja toivottiin) että sikiön painoarvio olisi ollut 500g siinä vaiheessa olisi leikattu. Niin kauhealta kuin kuulostaakin, vauvalla olisi ollut tässä vaiheessa paremmat selviytymismahdollisuudet kohdun ulkopuolella kuin kohdussa. Kukaan ei tosin voinut arvioida mitä vaurioita olisi jo lapselle tullut. Sikiö kuoli kohtuun. Mitään syytä ei koskaan löytynyt. Minulla on ollut myös lukuisia keskenmenoja, en tiedä onko niillä jotain yhteistä tämän kanssa.
En missään nimessä halua pelotella ja toivon kaikesta sydämestäni että teillä menee hyvin. Itse näen jopa tilanteesi positiivisena, onhan sikiö jo 500g.
Itsekin mietin, että miten huolestunut minun oikeasti pitäisi olla? Tuntuu, että jotain pientä löytyy joka ultrassa nyt lisää, mutta niin kai se on kenen tahansa kohdalla, kun vaan tutkitaan riittävän sinnikkäästi. Saanko kysyä, millä viikoilla sinulle kävi se ikävin? Luonnollisesti se on pelkona minullakin, kuten sekin että joutuisin päättämään lapseni elämästä jos jotain vakavaa sitten löytyisikin. Jos kyse on häiriöstä istukan virtauksissa, niin toki ymmärrän jo maallikkonakin ettei hapenpuute voi millään mittarilla merkitä mitään hyvää.
Kohtukuolema tapahtui rv28. sikiö oli tuolloin 430g.
Merkkejä kasvuhidastumasta havaittiin jo n rv20 ja tuolloin tutkittiin mm kromosomit. Mitään poikkeamaa kromosomeissa ei havaittu. Omalla kohdalla helpottavaa tässä tilanteessa oli edes se että itse en joutunut tekemään lopullista päätöstä. Tästä tapauksesta on jo vuosia aikaa.
Niin, vaikka lopputulema oli ikävä ja surullinen, niin uskon että omallakin kohdalla helpottaisi, kunhan sitä päätöstä ei vaan joutuisi itse tekemään. Tämä raskaus oli jo itsessään yllätys minulle ja puolisolleni, enkä pystynyt edes aborttia harkitsemaan. Jos hän nyt sitten jaksaisi edes muutamia viikkoja vielä kasvaa, vaikka vähän hitaamminkin, niin olisin tyytyväinen.
Kävin edellisen kerran ultrassa noin kk sitten (joskus rv 21-22) ja silloinkin vauvan todettiin olevan vähän pienikokoinen, mutta muutoin ihan normaalisti kehittynyt ja vilkas. Mietin, että jos minulla ei iän vuoksi (olen siis 41-vuotias eli iän puolesta kyseessä siis riskiraskaus) olisi määrätty toista ultraa tälle viikolle, niin olisin varmaan vieläkin siinä käsityksessä, että kaikki on hyvin. Voihan olla, että jos sitä aikaa ei olisi ollut jo valmiina, niin he olisivat sen ekasta ultrasta kuitenkin varmuuden vuoksi määränneet. No, mene ja tiedä.
Mun vauvalla oli kasvuhidastuma juuri noin että pää kasvoi normaalisti ja muu vartalo jäljessä. Seurattiin n. viikot 28-34, kunnes mulla alkoi raskausmyrkytys ja synnytys piti käynnistää. Vauva oli 1,8 kg. Ei mitään suurempia ongelmia sitten kuitenkaan.