Päteviä opettajia "vasta" 5-vuotiaille

Vierailija kirjoitti:

Mutta kun ne koulutetut varh.k opet ei välttämättä ole yhtään sen parempia. Riippuu hyvin paljon persoonasta miten jonkun ryhmän homma hoituu.

Työ on sen laatuista etä persoona ratkaisee. Koulutus on vain lisämauste.

En kyllä allekirjoita ollenkaan. Kymmenen vuotta lastenhoitajana ja keskimäärin mukavinta aina niissä ryhmissä, missä on yliopiston käynyt opettaja. Erityistarpeiset saavat nopeammin tuen, kun tuen tarpeen arviointeja tehdään ihan oikeasti ja vaaditaan avustajaa kun tarve on.

Enemmän arvostusta ja luottamusta omaan työhön on tullut myös yliopiston käyneiltä. Toiminnassa on myös eroa. Jos opettajalla ei ole vahvaa näkemystä niin ryhmässä oli helposti vain vapaata leikkiä (=riitelyä) ja ulkoilua. Ei se toimi, kun lapsia on kaksikymmentä. Suurin osa lapsista tarvitsee ohjattua toimintaa, jotta eivät turhaudu. Itsekin suunnittelen ja ohjaan toimintaa mielelläni ja otan kantaa lasten vasuihin. Paljon helpommin tämä on onnistunut yo-pohjaisen opettajan kanssa. Eniten tätä kuilua opettajan ja hoitajan välille ovat ajaneet sosionomit.

Eihän se yliopisto mikään taikatemppu tietenkään ole. Kurja tyyppi on kurja tyyppi, oli koulutus mikä tahansa. Keskimäärin omat kokemukset ovat kuitenkin olleet tällaisia. Voihan sen olla, että juuri minulle on sattunut hyviä kokemuksia, mutta monesti näitä lukiessa tulee olo, että kuinka moni kirjoittaja oikeastaan edes työskentelee alalla. Ja ainakin omalla paikkakunnalla on ihan keskivertoa, että päiväkodissa on 1-2 yliopiston käynyttä opettajaa (ja nämä ovat kiinni eskarissa), niin siinäkin mielessä ihmettelen.

Mitä kaksivuotiseen esiopetukseen tulee, niin kyllä siinä on taustalla vahvempi tuki erityislapsille. Jos olisitte alalla, niin ymmärtäisitte kyllä. Varsinkin 5-vuotiaiden kohdalla kun lapsi alkaa tippumaan joukosta, kuin hän todella tipahtaa ja se alkaa vaikuttamaan kaikkeen. Omassa päiväkodissa ei ole yhtäkään joka vastustaa ajatusta, sillä sen verran huonolla mallilla on edelleen nuo tukiasiat lapsilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse teen sijaisuuksia päiväkodeissa ja valitettavasti joudun toteamaan, että kyllä sen huomaa, jos ryhmässä ei ole pätevää opettajaa tai opettajaa ollenkaan. Vaikea selittää, mutta jonkinlaista ajelehtimista se meno tuppaa silloin olemaan, ketään ei kiinnosta tarpeeksi luoda ryhtiä päiviin jne. Ilman opettajan ammattitaitoa myös lapsen etu ja lasten yksilölliset tarpeet tuntuvat jäävän massojen liikuttelun alle.

Keskiverto vanhempi, joka ei itse toimi kasvatusalalla, tuskin ihan ymmärtää varhaiskasvatuksen opettajan roolia ja tehtäväkenttää. Ei se opettajuus ole sellaista opettamista kuin koulussa. Vaka-ope on myös tiimivastaava ja esimerkki tiiminsä hoitajille. Ilman opettajaa kukaan ei ole vastuussa ryhmän pedagogisesta toiminnasta.

Pitäisikö perhepäivähoito kieltää, kun siellä ei ole opettajia eli toiminta on pelkkää haahuilua ja pegdagogiikka puuttuu?

Kyllä mekin perhepäivähoidosta ohjaamme sellaiset lapset päiväkotiin, jotka tarvitsevat opettajaa ja muutenkin tulee sellainen olo että tarvitsee enemmän mitä voi hoidossa antaa. Toki oma koulutukseni on enemmän kuin lastenhoitaja, joten saatan olla puolueellinen. En kuitenkaan näe kaksivuotista esiopetusta tai yliopiston käynyttä opettajaa oman työni "uhkana". Esim. meidän kiertävä veo arvostaa ihan hirveästi työtämme ja osaamistamme, joka on ihan eri tasolla kuin kaksikymmentä vuotta sitten!

Ja ihan rehellisesti sanottuna lapsesta riippuen pph on paras paikka 1-3-vuotiaille. 5-vuotiailla on jo erilaisia tarpeita ja tämän olen sanonut suoraan myös vanhemmille, jotka ovat kysyneet.

Päiväkodit ja päiväkotiryhmät vaan voisivat olla pienempiä ja henkilökuntaa enemmän. Ihanaa olisi vaikka, että ryhmässä olisi aina 2 hoitajaa ja 2 opettajaa.