Lue keskustelun säännöt.
tupakoinnin lopettaneet!
15.08.2006 |
Miten kauan tää sietämätön tupakanhimo kestää?
Olen nyt ollut 3 päivää polttamatta, ja on aika helvettiä! Ihan äärimmäiseen hätään mulla on varalla nicorettea, mutta kun olen raskaana, niin en viitsisi niitäkään paljoa käyttää.
Kuinka kauan menee, että tämä tuskainen vaihe menee ohi? Ja kuinka kauan kestää, että ei enää tee mieli oikeastaan koskaan?
Jotenkin nyt tuntuu, että tätä menoa taidan kyllä sortua polttamaan " sen yhden" aika pian... :(
Kommentit (12)
kokemuksia tupakanpoltosta. itse kokeilin tuhkiksen haistelua ja vasta tupakalla käyneen hengen haistamista. YÄK!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole siis paljon jäljellä, kyllä sinä kestät!
Itsekin lopetin aikoinaan raskauden takia ja minä olin sen pari viikkoa kyllä aika kärttyinen jne. mutta niin ne pahimmat oireet menevät vain ohi. Koko raskauden teki vähän väliä mieli tupakkaa, mutta sen alun kestettyä sai itsenstä helpommin pidettyä kurissa.
Minulla oireisiin auttoivat muuten salmiakkipurukumi ja turkinpippureiden imeskely, jospa auttaisi sinullakin.
Noin kahden viikon ajan tuli niitä sellaisia ärtymyskohtauksia, jotka johtuivat tupakattomuudesta ja teki mennä tupakalle, sitten nekin loppuivat ja kaikki oli ok... Siis no välillä toki tekee mieli MENNÄ tupakalle, mutta ei tee mieli tupakkaa.
Minä lopetin samaan aikaan erään lääkkeen syönnin josta tuli AIVAN KAAMEAT vierotusoireet ja ne tupakanhimot meni siinä samassa... Joten en oikein osaa sano, että kauanko olisi pahin vaihe kestänyt.
Älä luovuta! Pian se on ohi.
Kärvistele vain, se on ihan varmasti sen arvoista!
Ajattele: ei hengästy niin helposti, voi katsoa kolmetuntisenkin leffan ihan rauhassa, ei tarvitse hengata tihkusateessa ovensuussa ja pakkasessa partsilla, rahaa jää toisenlaisiin turhuuksiin. Iho kaunistuu, hampaat ja sormet ei ole enää keltaiset ja ominaistuoksu paranee. Hajuaisti toimii, ruoat maistuu paremmalle. Monien sairauksien riski pienenee huomattavasti.
Ota hetki kerrallaan. Nyt olet jo todistanut itsellesi, että voit olla kolme päivää polttamatta. Ole toiset kolme päivää - todistettavasti pystyt siihen kyllä, teithän sen jo kerran.
Tsemppiä, hurjasti tsemppiä!!
On tää vaan niiin vaikeaa, joku 2 viikkoa tuntuu nyt aivan ikuisuusajalta. Kumma miten voi olla näin koukussa, vaikka en edes polttanut kun ehkä 5 tupakkaa päivässä.
Kun voiskin ottaa vähän " vapaata" , polttaa pari, ja jatkaa sitten siitä missä nyt on...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haistele miten hyvältä hiukset tuoksuvat nyt...ja tupakoimattomille on kivempi antaa suuseksiä, kun eritteet maistuvat paremmalta. Näillä minä tsemppaan :-D
ja pian et enää ajattele sitä ollenkaan. ajattelet vain että en polta nyt. äläkä mieti että etkö koskaan enää polta, etkö huomenna polta. mietit vain tätä hetkeä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pahin peikko on itsepetokset " kun ei kukaan näe, enkä osta askia vaan pihistän vaikka kaverilta yhden ja poltan salaa, niin se on melkein kun ei polttaisi"
jos kukaan ei näe niin et oikeastaan polta, ajatukset tulee jossain vaiheessa
heti imetyksen jälkeen olen retkahtanut uudelleen, joten en osaa sanoa, koska tulee se vaihe, ettei enää ollenkaan tee mieli, olen lopettanut kolmesti, ollut 2vuotta aina polttamatta, polttanut sitten vuoden ja taas alusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tupakoinnin lopettajalle pahimmat vaiheet on aina seitsemäs päivä, seitsemäs viikko, seitsemäs vuosi... En sitte tiedä pitääkö paikkaansa. Itse poltin yli kymmenen vuotta, olin raskauden ajan polttamatta, aloitin uudestaan, ja nyt olen ollut runsaan viikon ajan polttamatta. Ensimmäiset pari päivää oli tunne, että pitäis käydä tupakalla, muttei oikeastaan tehnyt tupakkaa mieli, teki mieli käydä vaan polttamassa.
Kyllä se siitä kun vaan tekee sen päätöksen.
Mulla se on jo tullut, joskaan en tarkkaan muista, milloin se oli. Poltin 9 vuotta, ja olen nyt ollut polttamatta kohta 8 vuotta. (Tämäkin jo kertoo sen, että yli pääsee - nyt joudun jo miettimään, kuinka kauan siitä on, kun lopetin. Aluksi muistan miettineeni, että tuskin tulee aikaa, jolloin en päivälleen tiedä, kauanko viiemisestä röökistä on kulunut!)
Alku on se vaikea osuus. Sä olet varmaan jo pahimman kärsinyt. Mä jauhoin purkkaa kuin mikäkin lehmä, toisinaan nicorettea, mutta ihan tavallistakin. Ja koko ajan. Pari ekaa viikkoa oli posket ihan kipeinä, mutta se auttoi.
Toivon, että onnistut! Tupakoimattomuus on NIIN paljon parempi vaihtoehto. Pidän sulle peukkuja.
t. 8
Oon ollut ite nyt reilu vuoden polttamatta ja vieläkin tulee hetkiä jolloin tekis mieli tupakkaa, mutta olen päättänyt, että ei enää koskaan, niin aikas nopeesti se halu menee sit ohi.
Ei muuta kuin sinnikkäästi vaan eteenpäin, kyllä sinä onnistut lopettamaan. Vaikeeta se on, mutta se kannattaa. ONNEA MATKAAN.