Sain tänään ikäviä uutisia.
Sain tänään kuulla sairastuneeni syöpään uudestaan. Edellisestä kerrasta on noin kaksi vuotta. Tämän tiedon saaminen oli toki raskasta,mutta koen olleeni siihen henkisesti valmistautunut.
Ennen sairastamistani koin aina voimakasta pelkoa sairaudesta ja kuolemasta. Sen jälkeen kun jouduin kohtaamaan nämä pelkoni,vapauduin monista negatiivisista tunteista.
Teen tämän postauksen sillä ajatuksella,että ehkä voin auttaa jotain toista,joka kokee pelkoa näistä asioista.
Joten jos haluat keskustella tai kysyä jotakin, niin ole hyvä 🙂.
M45
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Mitä syöpää sairastat?
Imusolmukesyöpä.
Vierailija kirjoitti:
Olipas kurja kuulla. Voimia!
Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Ja tällä palstalla ilmoitat.
Enpähän oikein usko sun stooriasi.
Ok.
Oletko ollut tyytyväinen hoitoon kokonaisuutena?
Miten läheisesi suhtautuvat asiaan?
Vierailija kirjoitti:
Miten oireilee?
Tällä hetkellä huimauksena ja lievänä huonovointisuutena.
Mikä on ennuste? Toivottavasti paranet taas.
Mikä sulla on siinä ennuste?
Kuulostaa siltä, että olet shokkivaiheessa vielä.
Eikä siinä mitään, epävarmuuden päättyminen tietoon ON tosiaan karmeissakin uutisissa oudolla tavalla vapauttavaa ja rauhoittavaa. Nytpä tiedät ja voit keskittyä taisteluun ja konkreettisesti hoitoihin.
Toivottavasti et ole yksin asian kanssa, vaan sinulla on läheisiä tukenasi. Jos ei ole, muistathan potilasjärjestöt ja vertaistuen. Nyt on hyvä kohta hakeutua niihin, ennen kuin hoidot alkavat uudelleen ja vointi niiden takia heikkenee.
Voimia ja paranemista.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ollut tyytyväinen hoitoon kokonaisuutena?
Miten läheisesi suhtautuvat asiaan?
Hoito ja olosuhteet ovat olleet aivan mahtavat! Tässä onneakin matkassa,koska reagoin sytostaatteihin hyvin.
Perheeni on rohkea ja kannustava.
Vierailija kirjoitti:
Kuoletko pian? :(
Toivottavasti en.
Vierailija kirjoitti:
Ja tällä palstalla ilmoitat.
Enpähän oikein usko sun stooriasi.
Samaa mieltä.
Tsemppiä, ap! Harmillista, että tällä palstalla on yleensä niin vähän asiallisia miesten aloituksia ja sitten se yksi ainoa asiallinen on näinkin ikävä uutinen. Toivon kaikkea hyvää sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ennuste? Toivottavasti paranet taas.
En ole ct-kuvien ottamisen jälkeen vielä tavannut lääkäriä, joten en tiedä ennusteesta.
Puhuimme vain nopeasti puhelimessa.
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä, ap! Harmillista, että tällä palstalla on yleensä niin vähän asiallisia miesten aloituksia ja sitten se yksi ainoa asiallinen on näinkin ikävä uutinen. Toivon kaikkea hyvää sinulle.
Kiitos paljon!
Vierailija kirjoitti:
Mikä sulla on siinä ennuste?
Kuulostaa siltä, että olet shokkivaiheessa vielä.
Eikä siinä mitään, epävarmuuden päättyminen tietoon ON tosiaan karmeissakin uutisissa oudolla tavalla vapauttavaa ja rauhoittavaa. Nytpä tiedät ja voit keskittyä taisteluun ja konkreettisesti hoitoihin.
Toivottavasti et ole yksin asian kanssa, vaan sinulla on läheisiä tukenasi. Jos ei ole, muistathan potilasjärjestöt ja vertaistuen. Nyt on hyvä kohta hakeutua niihin, ennen kuin hoidot alkavat uudelleen ja vointi niiden takia heikkenee.
Voimia ja paranemista.
Tiedon saaminen oli todellakin vapauttavaa,kun olin arponut ja kuulustellut oloani jo pari kuukautta.
En onneksi ole yksin tämän tiedon kanssa,vaan saan olla ihanien ihmisten ympäröimänä. Ja läheiseni suhtautuvat tähän optimistisesti,kun kerran on jo selvitty.
Kiitos tämmöistä!
Vierailija kirjoitti:
Mikä sulla on siinä ennuste?
Kuulostaa siltä, että olet shokkivaiheessa vielä.
Eikä siinä mitään, epävarmuuden päättyminen tietoon ON tosiaan karmeissakin uutisissa oudolla tavalla vapauttavaa ja rauhoittavaa. Nytpä tiedät ja voit keskittyä taisteluun ja konkreettisesti hoitoihin.
Toivottavasti et ole yksin asian kanssa, vaan sinulla on läheisiä tukenasi. Jos ei ole, muistathan potilasjärjestöt ja vertaistuen. Nyt on hyvä kohta hakeutua niihin, ennen kuin hoidot alkavat uudelleen ja vointi niiden takia heikkenee.
Voimia ja paranemista.
Kummallista miten syöpään sairastuneiden/syövän kokeneiden tunteita usein ei suostuta validoimaan. Olen myös sairastanut syövän ja minua aina välillä "ymmärretään" siitä, että syövän uusiutuminen pelottaa. Tähän sanon, että ei minua se pelota. Siihen puolestaan vastataan että kyllä se uusimisen pelko siellä taustalla kumminkin kytee. Aha, kai sitten tiedät tunteeni minua paremmin. Minkä takia edes aloittaa asiasta, jos ei aito kuunteleminen ollenkaan kiinnosta? Ohiksena vähän. Aloittajalle tsemppiä.
Mitä syöpää sairastat?