Raskaaksi tulemisen halu ja haluttomuus...

Itsekin taisit jo mainita erään apukeinon.. eli sen pullon viiniä ja kynttilät...



Mulla itelläni on ollut tuollainen kausi kans, sille ei voi mitään kun ei vaan tee mieli ja stressi raskaaksitulosta on niin pinnalla...



Paras keino, mikä minuun tepsi oli se kun mies näki vaivaa sen vuoksi että minäkin haluaisin... Siivosi kotia pyytämättäni, hieroi niskojani, oli vain lähellä vaatimatta mitään.. Parina iltana nukahdin miehen silitellessä hiuksiani ja kuiskutellessa korvaani... Halut palasivat jonkinajan kuluttua...



Ja ei liukkaristakaan mitään haittaa ole ;)



Tsemppiä viettelelyihin ja raskaaksituloon...

Meillä myös inssit menossa ja elämä sekaisin!

Me ollaan yritetty toista lasta kohta 3,5 v ja parisuhde on ollut välillä kovillakin... Reagoin kaikkiin hoitojuttuihin niin rankasti, että itsestäkin tuntuu kaikki ihan mahdottomalta. Suutun lähestulkoon joka asiasta ja itku ei ole kaukana. Halutkin siis aika nollassa... Eteenpäin ollaan kuitenkin menty ja välillä selvitetään pahaa mieltä keskenämme. Viime vuonna käytiin myös pariterapiassa kun alkoi pää hajota kummaltakin.



Meillä miehelle on seksi tosi tärkeää ja itse olen aina ollut se vähemmän haluaja. Ja tietysti kun on stressiä niin haluja ei ole oikein ollenkaan. Silloin kun on oikein paha mieli niin kaikesta eniten arvostan mieheltäni aitoa osaanottoa. Hän ei elä pettymyksiä niin rankasti kun minä, mutta kaikista parhaimmalle tuntuu, kun hän vaan kuuntelee ja pitää sylissä. Silloin kaikki seksiin viittaava on lähes loukkaus!



Pariterapiassa opimme sen, että kaikille tulee elämään hetkiä jolloin seksi ei vaan maistu. Ja naiset varsinkin ovat sellaisia, että pieninkin huoli ja murhe saa halut nopeasti nollaan. Mies taas purkaa paineita seksillä, että ne huolet katoaisivat! Terapeuttimme sanoikin, että sitä varten on keksitty sooloseksi, jota voi itsekseen harrastaa kunnes kumppanin halut tulee takaisin.

Kynttilät ja viini on hyvä idea, mutta älä järjestä sitä vaan seksin takia! Jos ilta onkin juuri se ilta, jolloin puolisoasi ei voisi seksi vähempää kiinnostaa, niin hänen on vielä vaikeampi kieltäytyä siitä. Hyvä idea on heti alkuun ilmoittaa, että tarkoitus on nauttia vaan toisistamme, mutta sen ei tarvitse johtaa seksiin...



Ja minusta on ihanaa, kun mies tekee kotihommat, laittaa ruokaa ja kaikki on hoidettu, kun tulen töistä. Se piristää mieltä yhtä tehokkaasti, kun sylittely ja paijaaminen. Ja välillä on taivaallista, kun sanaa " seksi" ei sanota meidän huushollissa viikkoon!!!=D

Muistan hyvin sen, miten stressaavaa oli kuukaudesta toiseen tikuttaa ovulaatiota ja yrittää ja yrittää. Ovulaatiopäivänä oli pakosta mentävä lakanoiden väliin vaikkei juuri silloin olisi huvittanutkaan. Ja kaikki turhaan, kun parin viikon kuluttua ferrari kurvasi kulmantakaa takuuvarmasti vaikkakaan ei ihan kellontarkasti (niin että pieni toivo ehti jo herätä) ja taas tultiin ryminällä alas. Ei ihme, että aviolliset ilot alkoivat maistua jo vähintäänkin puulta ja kaikki ilo ja spontaanius hävisi.



Kun lopulta kaikkien tutkimusten jälkeen selvisi, että meille tuskin lasta tulee ilman IVF:ää, tuntui kuin kivi olisi pudonnut sydämeltä! Kuulostaa ehkä hullulta, mutta minua helpotti, kun seksistä tuli taas ihan meidän kahden välinen iloinen ja ihana asia. Meidän lapset tehdään laboratoriossa, eikä makkarissa tarvitse näitä asioita enää pohtia. Eikä myöskään tarvitse enää koskaan käyttää mitään ehkäisyä, mikä sekin osaltaan on vapauttavaa. =)



Mutta mitäpä sinulle sanoisin... Tuossa edellä on tullut hyviä vinkkejä. Tärkeää on että et edes puolella sanalla ' vaadi' , se jos mikä karkottaa ainakin minulta ehkä jo heräämässäkin olleen halun tipotiehensä. Jutelkaa asiasta avoimesti ja keskustelkaa tilanteesta mutta älkää riidelkö äläkä vonkaa, jos näyttää siltä, ettei häntä nyt sänkypuuhat kiinnosta. Tärkeää on, että annat vaimollesi aikaa ja että hänellä on tunne, että rakastat häntä ehdoitta, arvostat ja haluat häntä, oli seksiä juuri nyt tarpeeksi usein tai ei. Läheisyys ja koskettelu on tärkeää ilman painetta siitä, että sen aina täytyisi johtaa seksiin. Ja se viinipullo kynttiläillallisineen on aivan fantastinen idea myös. Koskaanhan ei tiedä jos vaikka... one thing leads to another... =)



Uskon, että kaikki muuttuu vielä paremmaksi, kunhan teilläkin tilanne selkenee. Nyt teillä on tavallaan varmaan tämän asian suhteen stressaavin vaihe menossa, kun mitään selvyyttä ei ole saatu eikä tulostakaan kuitenkaan vielä näy.

.......... eli itselläni ainakin haluttomuus vaivasi koko hoitojen ajan, mutta nyt kun ollaan adoptiossa ja tuska on jo helpottunut, niin halutkin ovat palanneet.



Stressi oli kyllä isoin syy ja sitten vielä syyllisyys siitä kun ei halunnut.



Aikaisemmat vinkit tepsivät välillä minuunkin ja etenkin pään hieronta. Sanotaan, että stressin aikana pää käy kuumana ja se pitää paikkansa. Lämpöä ei riitä muualle. Mieheni hierosi hellästi ja välillä kovinkin ottein päätäni ja se, että oli aikaa rentoutua tepsi ainakin minuun.



Nyt vauhtia halukkuuteen on antanut kiinalainen akupunktiohieronta ja samalla siitä on muutakin apua. En tiedä mikä teillä on syynä lapsettomuuteen, mutta itselläni on paha endometrioosi ja akupuntio on lievittänyt sen oireita. Kannattaa vaimosi kokeilla.



Terkuin, Kaarina

Tuossa ylempänä joku jo vinkkasikin, että hyvänä pitäminen ilman varsinaisia seksiajatuksia tekee tosi hyvää. ELi silittelyä, lähellä pitämistä, halailua ja supattelua (kuten silloin joskus alkuaikoina) ilman mitään taka-ajatuksia. Kun nainen huomaa, että haluat todella olla vain lähellä ja antaa turvaa, niin tirvallisuuden tunne myös tulee. Hiljalleen sitä alkaa siitä seksistä mennä se pakon maku, kun siihen ei ole ollut pakko vaikka lähellä on pidettykin.



Ja jos kalenterin kanssa pitää päiviä katsella.. Me tehtiin niin, että kun oli " pakkopäivä" niin ei yritettykään ladata seksiin varsinaista hellyyttä, vaan pidettiin akti melko kliinisenä. Yllättävän monta kertaa siitä kuitenkin tuli hyvää, nautittavaaa seksiä. Se on se kynnys saada itsensä henkisesti syttymään.. Tai ainakin mulla se on se pahin. Toivottavasti saatte tilanteen aukeamaan - taka-ajatukseton hellyys ja pakottomuus auttaa myös pitämään halut tallella.



Net-ta

miltä vaimostasi tuntuu. Itse olemme miehen kanssa yrittäneet jo yli 2-vuotta lasta tuloksetta. Mitään vikaa ei kummastakaan ole löytynyt. Aloitin hoidot ja syön glomeja. Eipä niistäkään apua. Niin monen raskaustestin jälkeen minulle tuli masennus ja kaikki oli pelkkää alamäkeä. Eikä mieskään enää oikein tiennyt mitä tehdä. Olin niin ahdistunut ja masentunut kun koko ajan vain mietin lapsia ja miksei sitä omaa tule vaikka mitään vikaa kummassakaan ei ole. Luulin tulevani hulluksi. Tilannettani ei helpottanut yhtään se, ettei ollut ketään ystävää jolle olisi voinut kertoa tai purkaa tuskaansa. Kaikki tuskat ja pahanmielen pidin omana tietonani ja se oli raskasta. Sitten onneksi kuulin tästä netti sivusta ja on ollut paljon apua minulle. Toivottavasti saat edes vähäksi aikaa vaimosi ajatukset muualle kuin vauva juttuihin. Se ei kyllä ole helppoa, mutta pidän todella peukkuja sinun yrityksille.