Syrjiminen on kieltämättä raskasta psyykkeelle
Miettikääpä omalle kohdallenne. Näyttely ihmisiä yhdessä ja ite kuljet aina yksin. Kukaan ei pidä susta, kukaan ei halua edes jutella. Sitten sua hävetään ja piilotellaan muilta. Ei edes vastata vaikka kasvokkain puhuu. Ja joku jopa puhuu sun päälle välittämättä sun asiasta ollenkaan.
Tuijottaminen ja naureskelu on myös osa tätä ihanaa kiusaamisen muotoa.
Mulle on koitunut kohtaloksi just tämmönen käyttäytyminen jopa omilta sukulaisilta.
Vähänkin kun olet erilainen saa kantaa syyllisyyttä siitä ja ei kuulu ikinä porukkaan.
Kommentit (10)
Ketään ei pitäisi kiusata, koskaan, missään. Olen pahoillani siitä mitä joudut kokemaan!
Vierailija kirjoitti:
Opettele ensin taivuttamaan suomea oikein.
Suksi suohon neuvoinesi.
Oikeastaan oon helpottunut siitä että ihmiset tuijottaa eivätpähän ainakaan pidä mielenkiintoaan salassa
Jos tiedätte että joku on erilainen kuin muut miks pitää tuijottaa? Eikö se kyttääminen oo vähän sairasta?
Miltä teistä tuntuisi olla tuijotuksen kohde?
Yleensä ihmiset tuijottaa joko tarkoittaen pahaa tai ihan kiusallaan jotta tekee olon kohteelle epämukavaksi. Jos kohde puhuu tuijottamisesta häntä aletaan sanomaan hulluksi.
Eikä kukaan auta mitenkään että se loppuis
Tiedän tunteen. Olen itsekin lyhyt ja erilainen.
Tulen luultavasti olemaan loppuelämän yksin.
Ei tälle mitään voi. Tasan ei käy onnen lahjat.
Ihmisellä on myös itsellä vastuu. Jos joku puhuu päälle, sano että hei, saanko puhua ensin asiani. Jos joku ei tervehdi, voi mennä vaikka nenän eteen ja sanoa, hei, etkö kuullut moikkaamistani. Näin taivaat itsellesi sosiaalista tilaa.
Opettele ensin taivuttamaan suomea oikein.