Lue keskustelun säännöt.
En kestä vanhempieni aatemaailmaa
19.04.2021 |
Omilla vanhemmillani on ollut hyvin vanhoillinen, äärettömän vanhanaikainen ja konservatiiviset roolit.
Äiti on hoitanut kodin/lapset ja isä on tuonut leivän pöytään. Äiti on jotenki naivi ja sinisilmäinen. Ajattelee aina kaikista hyvää. Koulutusta on vain lukion verran, jotenkin tyhmä ja yksinkertainen, perusmatikkakin tuottaa ongelmia. Nauttii kodin hoitamisesta ja siivoamisesta, siinä kun ei tarvitse ajatella mitään. On joskus sanonutkin mulle et miksi et ota vaimoa elämääsi hoitamaan kotia. Meinasi oksennus tulla. Yksikään ikäiseni nuori nainen ei suostu enää toimimaan piikana. Se on vanhaa aikaa ja äärettömän vanhanaikaista.
Hänen mielestä kunnianhimo on vastenmielistä ja jokaisen pitäisi tyytyä vähään ja olla tyytyväinen siihen mitä on. Onko tuo jotenkin kommunistisuomen aikakauden ajatusmaailma?
Nykyään koulutus on ilmaista, köyhäkin voi opiskella ja Suomi on äärettömän tasa-arvoinen maailma. En vain itse voi mitenkään ymmärtää tätä vanhoillisuutta ja konservatiivisuutta. Sen jälkeen ei ole mitään kysellyt vaimoista, kun kerroin etten kouluttautuneena voi huolia tyhmää ja kouluja käymätöntä.
Kommentit (56)
Kumpi teistä on elämäänsä tyytyväinen, sinä vai äitisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapaan työssäni paljon ( terveitä) suurten ikäluokkien edustajia. Yksi tavallinen ihmistyyppi siinä väessä on äitisi kaltainen tavallinen, vaatimaton ja perinteinen ihminen jonka puheenaiheita ovat marjapensaan sadot ja räsymattojen väsäilyt. Kyllähän he hirveän tylsiä ovat siinä sovinnaisuudessaan. Mutta siinä sukupolvessa on paljon myös alkoholisteja ja renttuja. Ole iloinen että vanhempasi ovat kunnon ihmisiä. He eivät ilmeisesti voi olla ystäviäsi. Ihannetilanne olisi mielenkiintoinen ajatustenvaihto mutta se ei ole aina mahdollista jos ajatukset ei kohtaa.Nuorilla on nuorten ilot, vanhoilla vanhojen.
60- ja 70 -luvulla ihannointiin alkoholia ja tupakkaa. Näitä tuotteita paljon käyttävät olivat cool. Suvussa on muutamia juuri tuohon aikaan nuoruusaikoja eläneitä, jotka ovat kyllä vanhuksena täysin rappioalkoholisteja eivätkä edes itse ymmärrä tai näe siinä ongelmaa. Nykypäivänä aika monen nuoren mielestä tupakointi on noloa ja alkoholin suurkulutusta paheksutaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kumpi teistä on elämäänsä tyytyväinen, sinä vai äitisi?
Tää oli varmaan aika tyhjentävä kysymys. :D
Vierailija kirjoitti:
Tapaan työssäni paljon ( terveitä) suurten ikäluokkien edustajia. Yksi tavallinen ihmistyyppi siinä väessä on äitisi kaltainen tavallinen, vaatimaton ja perinteinen ihminen jonka puheenaiheita ovat marjapensaan sadot ja räsymattojen väsäilyt. Kyllähän he hirveän tylsiä ovat siinä sovinnaisuudessaan. Mutta siinä sukupolvessa on paljon myös alkoholisteja ja renttuja. Ole iloinen että vanhempasi ovat kunnon ihmisiä. He eivät ilmeisesti voi olla ystäviäsi. Ihannetilanne olisi mielenkiintoinen ajatustenvaihto mutta se ei ole aina mahdollista jos ajatukset ei kohtaa.Nuorilla on nuorten ilot, vanhoilla vanhojen.
En nyt tiedä, onko tavallinen nuoremman ikäluokan nainen puheenaiheiltaan juuri sen mielenkiintoisempi kuin vanhemman ikäluokan tavisnainen. Kasvimaa ja käsityöt. Nuoremmilla treenaaminen, missä käytiin viime viikonloppuna brunssilla, ja mitä tuli shoppailtua ja mitä maamerkkejä kuvattua Instaan viimeksi Lontoon matkalla.
Vierailija kirjoitti:
Tapaan työssäni paljon ( terveitä) suurten ikäluokkien edustajia. Yksi tavallinen ihmistyyppi siinä väessä on äitisi kaltainen tavallinen, vaatimaton ja perinteinen ihminen jonka puheenaiheita ovat marjapensaan sadot ja räsymattojen väsäilyt. Kyllähän he hirveän tylsiä ovat siinä sovinnaisuudessaan. Mutta siinä sukupolvessa on paljon myös alkoholisteja ja renttuja. Ole iloinen että vanhempasi ovat kunnon ihmisiä. He eivät ilmeisesti voi olla ystäviäsi. Ihannetilanne olisi mielenkiintoinen ajatustenvaihto mutta se ei ole aina mahdollista jos ajatukset ei kohtaa.Nuorilla on nuorten ilot, vanhoilla vanhojen.
Vaatii paljon eräänlaista henkistä joustavuutta, että pystyy löytämään iloa yksinkertaisistakin asioista keskustelemisesta ja silti nauttii monimutkaisien pohdiskelusta.
Myös noiden vanhusten kanssa keskustellessa voi oppia paljon. He ovat usein käytännön asioissa erittäin osaavia. Mummonikin oli kova kalastaja, ehdottoman hyvä kokki ja näppärä puutarhassa, vaikka lukihäiriön taki vaivoin kykeni lukemaan ja laskento sujui lähinnä niin pitkälle kuin sormet ja varpaat riittivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi voi olla katkera kun ei ole opiskellut enempää.
Oma äitini katuu elämässään eniten sitä, ettei jatkanut opiskelua. Päällepäin hän on ap:n äidin tyyppinen.
Ei kaikki kotiäidit ole katkeria yhtään mistään. Osa voi olla kyllä, mutta myöskään kaikki uraäidit eivät ole onnellisia.
Jossain tutkimuksessa ainakin oli todettu, että kotiäidit ovat keskimäärin jopa onnellisempia kuin uraäidit.
Mutta joka tapauksessa, olisin erittäin varovainen yleistämään mihinkään suuntaan.
Ehkä onnellisuutta saattoi tuoda aikanaa (ainakin joillekin) se, että vanhemmilla oli keskenään niin selkeä roolijako eri asioissa.
Äitini ei ole kotiäiti. Hän käy töissä. Tutkitusti naiset katuvat vanhoina eniten sitä, että ovat heittäneet oman elämänsä hukkaan lapsia ja miehiä palvelemalla. Joten olisin aika varovainen kotiäitiyden tyrkyttämisessä. Se tekee suurimman osan naisista onnettomiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi voi olla katkera kun ei ole opiskellut enempää.
Oma äitini katuu elämässään eniten sitä, ettei jatkanut opiskelua. Päällepäin hän on ap:n äidin tyyppinen.
Ei kaikki kotiäidit ole katkeria yhtään mistään. Osa voi olla kyllä, mutta myöskään kaikki uraäidit eivät ole onnellisia.
Jossain tutkimuksessa ainakin oli todettu, että kotiäidit ovat keskimäärin jopa onnellisempia kuin uraäidit.
Mutta joka tapauksessa, olisin erittäin varovainen yleistämään mihinkään suuntaan.
Ehkä onnellisuutta saattoi tuoda aikanaa (ainakin joillekin) se, että vanhemmilla oli keskenään niin selkeä roolijako eri asioissa.
Äitini ei ole kotiäiti. Hän käy töissä. Tutkitusti naiset katuvat vanhoina eniten sitä, että ovat heittäneet oman elämänsä hukkaan lapsia ja miehiä palvelemalla. Joten olisin aika varovainen kotiäitiyden tyrkyttämisessä. Se tekee suurimman osan naisista onnettomiksi.
Ei kotiäiteys tai urakeskeisyys kumpikaan ole avain onneen. Tärkeintä on se, ettei toisten takia joudu luopumaan liikaa omista toiveistaan. Aina joustavana osapuolena oleminen voi tuoda tuon katkeruuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulepa nyt kloppi, missä on vanhempien kunnioituksesi? He ovat pitäneetsinusta huolta, ruokkineet javaatettaneet sinut ainakin aikuisuuden kynnykselle, kenties pitemmällekin. Jos olet itse käynyt tai käyt vielä koulua tai opiskelet, niin yksi asia sinulta on mennyt kokonaan ohi: sydämen sivistys. Tulet tänne palstalle, onneksi anonyyminä, paskaamaan oman pesäsi. Sietäisit hävetä, mutta et taida osata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet sinä ja vanhempasi ovat toisia ihmisiä. Ovatko vanhempasi kilttejä ja ystävällisiä toisilleen? Nauttivat omista osistaan ja rooleistaan? Ovat valinneet roolinsa itse pakottamatta? Mikäli näin on, niin anna heidän elää omaa elämäänsä. Asioilla on myös taustansa: en tiedä mitä tarkoitat kommunistisuomella, mutta äitisi on voinut tavata elämään väärällä tavalla kunnianhimoisia ihmisiä.
Miten ollaan "väärällä" tavalla kunnianhimoisia? Mitään väärää kunnianhimoa ei ole olemassakaan!
Joku tuossa jo aiemmin listasi sellaisia kunnianhimon ilmentymiä, jotka vahingoittavat muita ihmisiä. Itselleni tulee mieleen yksi tuntemani nainen, jonka kunnianhimo on käynyt hänen omaksi vahingokseen. Nainen tiesi jo nuorena haluavansa uraohjukseksi, suoritti korkeakouluopintonsa hyvin ja sai jo melko nuorena hyvän aseman työelämässä. Nainen halusi jossain vaiheessa myös perheen miehen kanssa, mutta sitä ennen heillä oli tavoitteena vaurastua. Nainen on sittemmin vuosien varrella kerännyt mittavat osakesäästöt ja sijoitusasunnon. Pariskunnan elämäntyyli on myös melko tyyris, paljon matkoja, ravintolaillallisia ja luksusta. No, muutama vuosi sitten nainen on saavuttanut sellaisen vaurauden ja statuksen, joita pitää riittävinä perheen hankkimiseen. Ikää on nipin napin alle 40 ja lasta ei kuulu hoidoillakaan. Ja nainen on ymmärrettävästi katkera. Mies on toivonut lasta jo huomattavasti pitempään ja ehdotti yrityksen aloittamista jo vuosikausia sitten. Nelikymppinen mies ehtii vielä vaihtaa nuorempaan ja yrittää tämän kanssa, toivottavasti tuo ei siihen mene.
Luulen, että nainen olisi nyt onnellisempi, jos hänelle olisi vuosikymmen aiemmin riittänyt se vakiduuni ja 4K:n palkka, ennen kuin antaa itselleen "luvan" yrittää lasta. .
Moni ei tajua, että hedelmällisyys on laskenut jo huomattavasti neljäänkymmeneen ikävuoteen mennessä, eikä tämä biologinen tosiasia muutu, vaikka kuinka toivoisi sen omalla kohdallaan muuttuvan.
En usko ollenkaan tuohon, että ihmiset eivät tietäisi hedelmällisyyden laskusta.
Elämässä on paljon muutakin kuin lasten synnytys. Lasten synnytys on vain yksi asia. Kaikki naiset eivät fanaattisesti halua lapsia. Monelle naiselle lapset ovat ok, mutta ei mikään välttämättömyys. Synnytysfanaatikkojen on mahdotonta tajuta sitä. Nuo sinun kuvitelmasi, että tuo nainen olisi onnellisempi jos hän eläisi sinun tahtosi mukaan, on vain sinun omia harhojasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapaan työssäni paljon ( terveitä) suurten ikäluokkien edustajia. Yksi tavallinen ihmistyyppi siinä väessä on äitisi kaltainen tavallinen, vaatimaton ja perinteinen ihminen jonka puheenaiheita ovat marjapensaan sadot ja räsymattojen väsäilyt. Kyllähän he hirveän tylsiä ovat siinä sovinnaisuudessaan. Mutta siinä sukupolvessa on paljon myös alkoholisteja ja renttuja. Ole iloinen että vanhempasi ovat kunnon ihmisiä. He eivät ilmeisesti voi olla ystäviäsi. Ihannetilanne olisi mielenkiintoinen ajatustenvaihto mutta se ei ole aina mahdollista jos ajatukset ei kohtaa.Nuorilla on nuorten ilot, vanhoilla vanhojen.
60- ja 70 -luvulla ihannointiin alkoholia ja tupakkaa. Näitä tuotteita paljon käyttävät olivat cool. Suvussa on muutamia juuri tuohon aikaan nuoruusaikoja eläneitä, jotka ovat kyllä vanhuksena täysin rappioalkoholisteja eivätkä edes itse ymmärrä tai näe siinä ongelmaa. Nykypäivänä aika monen nuoren mielestä tupakointi on noloa ja alkoholin suurkulutusta paheksutaan.
Ap
Riippuu piireistä. Omassa suvussani ei kumpaakaan ole ihainnoitu. Suurin osa ei polttanut yhtään, osa poltti vähän, mutta syrjässä. Humaltumista pidettiin huonona, vaikka se alkoholi kuuluikin aikuisten juhliin. En ole nähnyt omia vanhempiani, sukulaisaikuisia tai näiden ystäviäa/tuttavia koskaan humalassa, vaikka alkoholijuomia oli tarjolla.
Kyse on ihan tavallisista vanhemmista: heistä, jotka ovat sukunsa ensimmäinen ylioppilas- ja maisterisukupolvi. Kaikenlaista näkemysta naisen ja mihen asemasta riittää: suurin osa sellaista vanhentunutta ajatusta tämän päivän keski-ikäisen mielestä. Tämänkin asian kanssa tulee toimeen, kun miettii, että kuinka suuren hyppäyksen he ovat tehneet: heidän elämänsä aikana Suomi nousi hyvinvointiin, koettiin, että tyttöjäkin kannatti kouluttaa, raiskaus avioliitossa tuli rikokseksi, kun lapset oli jo hankittu aikaa sitten, nainen sai pitää naimisiin mennessä oman sukunimensä jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi voi olla katkera kun ei ole opiskellut enempää.
Oma äitini katuu elämässään eniten sitä, ettei jatkanut opiskelua. Päällepäin hän on ap:n äidin tyyppinen.
Ei kaikki kotiäidit ole katkeria yhtään mistään. Osa voi olla kyllä, mutta myöskään kaikki uraäidit eivät ole onnellisia.
Jossain tutkimuksessa ainakin oli todettu, että kotiäidit ovat keskimäärin jopa onnellisempia kuin uraäidit.
Mutta joka tapauksessa, olisin erittäin varovainen yleistämään mihinkään suuntaan.
Ehkä onnellisuutta saattoi tuoda aikanaa (ainakin joillekin) se, että vanhemmilla oli keskenään niin selkeä roolijako eri asioissa.
Äitini ei ole kotiäiti. Hän käy töissä. Tutkitusti naiset katuvat vanhoina eniten sitä, että ovat heittäneet oman elämänsä hukkaan lapsia ja miehiä palvelemalla. Joten olisin aika varovainen kotiäitiyden tyrkyttämisessä. Se tekee suurimman osan naisista onnettomiksi.
Ei kotiäiteys tai urakeskeisyys kumpikaan ole avain onneen. Tärkeintä on se, ettei toisten takia joudu luopumaan liikaa omista toiveistaan. Aina joustavana osapuolena oleminen voi tuoda tuon katkeruuden.
Olet ääripäiden ihminen. Kykenetkö tajuamaan että valtaosa naisista EI OLE kotiäitejä tai uranaisia?
Ongelma on se, että naiset pilaavat elämänsä palvelemalla lapsia ja miehiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapaan työssäni paljon ( terveitä) suurten ikäluokkien edustajia. Yksi tavallinen ihmistyyppi siinä väessä on äitisi kaltainen tavallinen, vaatimaton ja perinteinen ihminen jonka puheenaiheita ovat marjapensaan sadot ja räsymattojen väsäilyt. Kyllähän he hirveän tylsiä ovat siinä sovinnaisuudessaan. Mutta siinä sukupolvessa on paljon myös alkoholisteja ja renttuja. Ole iloinen että vanhempasi ovat kunnon ihmisiä. He eivät ilmeisesti voi olla ystäviäsi. Ihannetilanne olisi mielenkiintoinen ajatustenvaihto mutta se ei ole aina mahdollista jos ajatukset ei kohtaa.Nuorilla on nuorten ilot, vanhoilla vanhojen.
60- ja 70 -luvulla ihannointiin alkoholia ja tupakkaa. Näitä tuotteita paljon käyttävät olivat cool. Suvussa on muutamia juuri tuohon aikaan nuoruusaikoja eläneitä, jotka ovat kyllä vanhuksena täysin rappioalkoholisteja eivätkä edes itse ymmärrä tai näe siinä ongelmaa. Nykypäivänä aika monen nuoren mielestä tupakointi on noloa ja alkoholin suurkulutusta paheksutaan.
Ap
No, ei ihannoitu. 60-luvulla sai potkut koulusta, jos opettajat näkivät, että olit _vapaa-ajalla_ juonut oluen tai polttanut tupakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapaan työssäni paljon ( terveitä) suurten ikäluokkien edustajia. Yksi tavallinen ihmistyyppi siinä väessä on äitisi kaltainen tavallinen, vaatimaton ja perinteinen ihminen jonka puheenaiheita ovat marjapensaan sadot ja räsymattojen väsäilyt. Kyllähän he hirveän tylsiä ovat siinä sovinnaisuudessaan. Mutta siinä sukupolvessa on paljon myös alkoholisteja ja renttuja. Ole iloinen että vanhempasi ovat kunnon ihmisiä. He eivät ilmeisesti voi olla ystäviäsi. Ihannetilanne olisi mielenkiintoinen ajatustenvaihto mutta se ei ole aina mahdollista jos ajatukset ei kohtaa.Nuorilla on nuorten ilot, vanhoilla vanhojen.
60- ja 70 -luvulla ihannointiin alkoholia ja tupakkaa. Näitä tuotteita paljon käyttävät olivat cool. Suvussa on muutamia juuri tuohon aikaan nuoruusaikoja eläneitä, jotka ovat kyllä vanhuksena täysin rappioalkoholisteja eivätkä edes itse ymmärrä tai näe siinä ongelmaa. Nykypäivänä aika monen nuoren mielestä tupakointi on noloa ja alkoholin suurkulutusta paheksutaan.
Ap
No, ei ihannoitu. 60-luvulla sai potkut koulusta, jos opettajat näkivät, että olit _vapaa-ajalla_ juonut oluen tai polttanut tupakkaa.
ja tämä tapahtui, vaikka olisit ollut 18v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempasi yrittävät ehkä rivien väleissä antamaan sinulle ohjeita siitä miten pitäisi elää. Se tietysti ärsyttää. Jos olet kunnianhimoinen niin sitten olet ja vaimoksi otat ihan sellaisen kuin haluat.
Sukupolvien ristiriidat voivat roihahtaa jos ei malteta olla opastamatta. Oma anoppi ihannoi naista joka valkoisessa essussa palvelee miestään. Minä en vain ole sellainen.
Anna ihmisten olla ja elä sinä OMAA elämääsi. Minusta vanhempasi ei kuulosta ollenkaan pahoille. Huonomminkin voisi olla.
Kotitöistä nauttiminen on ihan hyvä asia. Koska ne on kuitenkin pakko aika ajoin tehdä, on vaan hyvä jos ne ei ole kaikkein vastenmielisimpiä hommia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi voi olla katkera kun ei ole opiskellut enempää.
Oma äitini katuu elämässään eniten sitä, ettei jatkanut opiskelua. Päällepäin hän on ap:n äidin tyyppinen.
Ei kaikki kotiäidit ole katkeria yhtään mistään. Osa voi olla kyllä, mutta myöskään kaikki uraäidit eivät ole onnellisia.
Jossain tutkimuksessa ainakin oli todettu, että kotiäidit ovat keskimäärin jopa onnellisempia kuin uraäidit.
Mutta joka tapauksessa, olisin erittäin varovainen yleistämään mihinkään suuntaan.
Ehkä onnellisuutta saattoi tuoda aikanaa (ainakin joillekin) se, että vanhemmilla oli keskenään niin selkeä roolijako eri asioissa.
Äitini ei ole kotiäiti. Hän käy töissä. Tutkitusti naiset katuvat vanhoina eniten sitä, että ovat heittäneet oman elämänsä hukkaan lapsia ja miehiä palvelemalla. Joten olisin aika varovainen kotiäitiyden tyrkyttämisessä. Se tekee suurimman osan naisista onnettomiksi.
Ei kotiäiteys tai urakeskeisyys kumpikaan ole avain onneen. Tärkeintä on se, ettei toisten takia joudu luopumaan liikaa omista toiveistaan. Aina joustavana osapuolena oleminen voi tuoda tuon katkeruuden.
Olet ääripäiden ihminen. Kykenetkö tajuamaan että valtaosa naisista EI OLE kotiäitejä tai uranaisia?
Ongelma on se, että naiset pilaavat elämänsä palvelemalla lapsia ja miehiä.
Lainasitkohan ihan oikeaa viestiä? Ainoa mitä sanoin oli kantani väitteeseen että kotiäiteys tekee naisen onnettomaksi.
Onnettomaksi tekee se, kun joutuu yksipuolisesti tai liian suurissa määrin luopumaan unelmistaan ja toiveistaan toisten hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapaan työssäni paljon ( terveitä) suurten ikäluokkien edustajia. Yksi tavallinen ihmistyyppi siinä väessä on äitisi kaltainen tavallinen, vaatimaton ja perinteinen ihminen jonka puheenaiheita ovat marjapensaan sadot ja räsymattojen väsäilyt. Kyllähän he hirveän tylsiä ovat siinä sovinnaisuudessaan. Mutta siinä sukupolvessa on paljon myös alkoholisteja ja renttuja. Ole iloinen että vanhempasi ovat kunnon ihmisiä. He eivät ilmeisesti voi olla ystäviäsi. Ihannetilanne olisi mielenkiintoinen ajatustenvaihto mutta se ei ole aina mahdollista jos ajatukset ei kohtaa.Nuorilla on nuorten ilot, vanhoilla vanhojen.
60- ja 70 -luvulla ihannointiin alkoholia ja tupakkaa. Näitä tuotteita paljon käyttävät olivat cool. Suvussa on muutamia juuri tuohon aikaan nuoruusaikoja eläneitä, jotka ovat kyllä vanhuksena täysin rappioalkoholisteja eivätkä edes itse ymmärrä tai näe siinä ongelmaa. Nykypäivänä aika monen nuoren mielestä tupakointi on noloa ja alkoholin suurkulutusta paheksutaan.
Ap
Tämä on niin totta! Heidän oli myöskin helppo siirtyä siitä muihin pöllyäviin nautintoaineisiin. Lisäksi tuona aikana kiivailtiin kovasti onko tupakka vaarallista. Naurettavaa kyllä, lääkäritkin vähättelivät seurauksia.
Olisipa nyt näyttää videoita tuon ajan tanssisaleista ja Ruotsin lautoilta.
Miksi haluat asettaa naiselle tietyt raamit? Ehkä olet miettinyt kotisi kautta omia arvojasi ja kokenut, ettet halua samanlaista elämää kuin lapsuudenkodissasi on? Se ei silti tarkoita, että äitisi valinnat naisena olisi väärät, jos hän on valinnut ne itse ja on nauttinut kotona olemisesta lasten kanssa :)
Tiedätkö, olen itse töissä loppuun palaneen äidin tytär. Ennen sitä aikaa muistelin kauan äidin työttömyysjaksoa, jolloin hän oli kotona ja kyseli kuinka minulla meni koulussa. Oli ehkä joskus paistanut päivän aikana sämpylää :) Läsnäolevat äiti jopa tiukan rahan aikaan oli enemmän kuin äiti, kuka ei ollut läsnä ja piti aina olla hieman varpaillaan, että millä tuulella tai jaksaako hän lainkaan. Tarkoitan sitä, että äitisi on varmasti ollut onnellisempi kuin omani :)
On silti hienoa, että olet miettinyt, millaisena elämän itsellesi haluat. Jos joskus päädyt asumaan kumppanin kanssa, tiedät haluavasi uranaisen kotiin, joka tiedätkin, ettei voi samaan aikaan tuoksua äitisi kaltaisesti pullalle ja vastavalmistuneelle leivälle. Hyvä sekin :)
Hauska sinällään, että te molemmat vähän kuin pidätte omaa elämäänne oikeana tapana elää, eli ette ole kovinkaan avarakatseisia, joka on yksi viisaan ihmisen ominaisuus ;)
Ole kiitollinen ehjästä taustastasi, joka on mahdollistanut sinut tulemaan sinuksi. Elä, ja anna toisten älää :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi vaikuttaa kuitenkin tuon perusteella ihan mukavalta ihmiseltä. Hän on vain oman aikansa tuote ja sinä olet taas oman aikasi tuote.
Kumpikaan heistä EI ole oman aikansa tuote. AINA on ollut ihmisiä, jotka opiskelevat, tekevät töitä, ovat miesten alistamia orjia, haluavat elää sinkkuna... lista on loputon.
Höpsis! Aikansa tuote tarkoittaa tiettyyn aikaan vallalla ollutta käsitettä eli enemmistön käsitettä. Ja näitähän riittää, esim vapaakasvatus on ollut yksi kukkanen tällä saralla.
Ja oikein ammattilaisten suosima!Ap:n tapauksessa ei ehkä pidetty niin tärkeänä tyttöjen kouluttamista ammattiin, koska he jää kuitenkin kotiin hoitamaan lapsia ja passaamaan ukkoa. Lisäksi koulutus maksoi esim bussimatkat, kirjat, parempi vaatetus, ruokailu oppikoulussa.....
Aloittajan äiti tuskin on niin vanha, että edustaisi ikäluokkansa enemmistöä tuollaisella ajattelutavalla. Ja kotityöt ovat aina olleet pakollinen paha. KOSKAAN ei ole ollut sellaista aikaa, että enemmistö olisi nauttinut kotitöistä.
Esim. 1940-luvun Kotiliesi-lehdissä naiset itkevät ja valittavat sitä kun miehet eivät tee kotitöitä. Silloinkin pidettiin tärkeänä opettaa pojat tekemään kotitöitä, jotta he tekisivät niitä aikuisinakin.
Kuka määrittelee tylsän ihmisen?
Eihän kaikilla ole samat kiinnostuksen kohteet, eivätkä he siis puhu samoista asioista.
Sinä, joka pidät toisia tylsänä, saatat jonkun mielestä olla itse umpitylsä.
On ylimielistä määritellä toisia ihmisiä tylsiksi omien mieltymystensä perusteella.