Ihminen keskellä sekasortoista kotia

Minä, siivoilen kun joku on tulossa, muuten keskityn harrastuksiin, aihe vapaalle, opintoihin tai teen työjuttuja koneella kotona. Töihin ja työmatkoihin menee 10-12 h pv. Yhden yhdistyksen sihteeri.

Keittiö tekee toimiston virkaa.

Mies, tekee kahta työtä, kokoaikainen palkkatyö ja yrittäjä siin ohessa, parit yhdistyshommelit hänelläkin.

Harrastevälineet ja mapit pitkin poikin olohuonetta.

Ei kunnolla varastotilaa.

Siis laiskuus syynä.

Pieni koti ja kaikki perheenjäsenet on huonoja korjaamaan omia  jälkiään - siisteys kestää max 24 tuntia.... 

Likaista meillä ei ole mutta kasoja kaikkialla. AINA. 

Mulla on jonkilainen kaaos nykyisessä asunnossa. Kasoja siellä täällä. Lattioilla ja pöydillä sekalaista tavaraa. Kaikki on aina hukassa kun jotain tarvitsee. Siivoan kyllä ruokatahrat yms. heti. Ja näkyvät pölyt kerään. Rottia ei sentään vilise laittioilla :D

Vihaan tätä sotkua. Pidän itseäni siistinä ihmisenä, mutta sitä ei voi uskoa jos katsoisi asuntoani. Väitän, että tämän hetkinen kaaos johtuu kaappien puutteesta. Tavaroille ei ole paikkaa niin ne on lattialla. Toki syy on myös se, että olen niin väsynyt etten jaksa tehdä järjestyksen eteen mitään.

Kasvoin isossa perheessä. Ja joskus meitä saattoi olla neljä lasta samassa huoneessa nukkumassa. Lauantai oli siivouspäivä. Minä olin meistä se siistein ja tarkoin. Pidin huolta, että huone oli kunnolla siivottu.

Kun muutin ekaan asuntooni, siivoilin usein ja lakaisin keittiön lattian varmaan joka päivä. Siellä oli isot kaapit johon sai kaikki vaatteet ja tavarat hyvin mahtumaan. Lattioilla ei ollut juuri mitään.

Että varmaan tämä nykyinen kaaos on jotain väsymystä ja kaappien puutetta. Mielenterveysongelmia minulla on ja oli kyllä silloinkin kun muutin ekaan asuntooni (jossa olin siistimpi).