Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Voisitko luovuttaa munasoluja?
17.04.2021 |
Minä mietin, että menisin luovuttamaan, mutta onko se nykyään niin, että luovuttajan henkilöllisyys kerrotaan ja mahdollinen lapsi voi tulla ovelle kolkuttelemaan.
Kommentit (54)
Voisin mutta olen liian vanha jo. Harmittaa kun en nuorempana niin tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En, koska se toimenpide sattui ihan perkeleesti.
Ei se itse toimenpide punktio satu ollenkaan. Kipulääkkeet ovat niin hyvät. Jälkikäteen voi tulla vatsan ja munasarjojen turvotusta, kun tyhjentynyt munasarja täyttyy nesteellä, mutta tämäkin vain silloin, kun munasoluja saadaan kerättyä paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, koska se toimenpide sattui ihan perkeleesti.
Ei se itse toimenpide punktio satu ollenkaan. Kipulääkkeet ovat niin hyvät. Jälkikäteen voi tulla vatsan ja munasarjojen turvotusta, kun tyhjentynyt munasarja täyttyy nesteellä, mutta tämäkin vain silloin, kun munasoluja saadaan kerättyä paljon.
No kyllä se vaan mulle sattui, vaikka kuinka sain kipulääkettä ja puudutusainetta lisää pitkin toimenpidettä. Ja viikon olin petipotilaana sen jälkeen, kun oli kipua ja turvotusta. Ymmärtänet, että toimenpiteet ovat henkilökohtaisia ja jokaisella erilaisia?
Olen käynyt kaksi kertaa luovuttamassa. Aika hyvin siinä prosessissa käydään läpi mitä solujen luovutus tarkoittaa sinun kannaltasi. Prosessin voi jättää kesken niin kauan, kunnes luovutettu munasolu on hedelmöitetty, eli kannattaa rohkeasti ainakin ottaa yhteyttä klinikkaan. Ainakin yksi pakollinen käynti tulee psykologin luona missä keskustellaan siitä, miltä mahdollisesti tulevaisuudessa voisi tuntua jos lahjasoluista syntyy lapsi. Siellä voi itsekin sitten pohtia asiaa jos ei ole etukäteen varma omista tunteista. Käynnit ovat tietenkin luovuttajalle ilmaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, mulla pitää olla pää poikki ja kooma ennenkuin menen tervedenhuollon ammattilaisten pakeille.
En lähtenyt selvittelemään hedelmättömyyden syytä kun ei useampaan vuoteen tärpännyt, ei se niin tärkeätä ole elämässä.
En, koska ajattelisin sen mahdollisesti munasolustani aikaansaadun lapsen olevan minun lapsi. Ja tällä ajatuksella ei varmasti edes pääsisi luovuttamaan. Toki olen nyt jo liian vanhakin, mutta en siis nuorempanakaan olisi luivuttanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen verran iso ja pitkäkestoinen toimenpide, kivuliaskin vielä että en lähtisi.
Lisäksi minusta luovuttajan pitäisi saada reilu rahallinen korvaus. Pullakahvit ei ihan riitä korvaukseksi. Tai 9e kulukorvaus.
En ilmeisesti olisi koskaan voinut, sillä minulla ei ole lapsia. Muuten olisin aikanani voinutkin, nyt on jo liikaa ikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En.
1. Pelkään mahdollista kipua
2. Pelkään omia fiiliksiäni siitä mahdollisuudesta, että en pääse tuntemaan kaikkia biologisia lapsiani
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sen verran iso ja pitkäkestoinen toimenpide, kivuliaskin vielä että en lähtisi.
Lisäksi minusta luovuttajan pitäisi saada reilu rahallinen korvaus. Pullakahvit ei ihan riitä korvaukseksi. Tai 9e kulukorvaus.
Saahan siitä enemmän kuin pullakahvit. Kulukorvaus + muutaman tonnin könttä. Siitä vaan ei huudella.
Olen luovuttanut munasoluja. Operaatio oli kohdallani vaivattomampi kuin odotin. Kun kerran voin auttaa jossain näin suuressa, halusin auttaa.
En. En vain viitsi. Itse en koe kyllä mitään rakkautta tai omistushalua soluihini (vaikka toki ne on minun), en siis kokisi munasolustani syntynyttä lasta lapsekseni. Sensijaan jos olisin saanut lahjoitetun munasolun, kokisin hänet lapsekseni. Enkä lahjoittajan.
Mutta on tässä muutakin tekemistä, lisäksi alan varmaan olla jo liian vanha, ja omienkin lasten saaminen on ollut vaikeaa, eli munasoluni eivät edes liene kovin hedelmöittyvää sorttia (olen ainut lapsi, myös äitini on ainut lapsi - mikä oli todella harvinaista silloin. Itse sain onneksi 3 lopulta.)
Joskus nuorempana mietin tuota mutta silloinen mieheni oli jyrkästi asiaa vastaan. Hän mielsi asian niin että meidän lapsillamme olisi sitten mahdollisesti jossain sisaruksia.
Minun perimäni ei ole jatkamisen arvoinen. Asiaa ei muuta se, että joku rakastava ja hyvä vanhempi tarvitsisi kipeästi solujani. Joku vastuu on yksilönkin otettava, ei kaikkien pidä antaa lisääntyä edes altruismin nimissä.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä, on juuri noin.