Lue keskustelun säännöt.
Vainkeskiluokkajutut! Kerätään tähän ketjuun statussymboleita
Kommentit (2011)
Suksiboksi katolla (mieluiten ympäri vuoden).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuukausitulot päälle 5200e/kk, miehellä 6500e/kk, osakkeista, toiminimestä ja pienestä yrityksestä vielä vaihtelevia summia päälle.
Oma kerrostalokoti n. 85 neliötä hyvällä alueella, kaikki tavara kodissa käytettyä, ei mitään heräteostoksia, lasten vaatteet siirtyvät esikoiselta kuopukselle, ei autoa, ei vapaa-ajan asuntoa, minulla ei ole yhden ensimmäistä käsilaukkua vaan seitsemän vuotta vanha, laadukkaaksi todettu reppu.
Harrastukset kalliita, lapset käyvät koulua englanniksi ja jokainen lapsi lukee kahta muutakin vierasta kieltä, ruokalasku kuukaudessa 1200 -1500e + wolt-tilaukset, ulkomaanreissuihin paloi rahaa tuhansia euroja vuodessa ennen koronaa. Emme koe olevamme oikein mitään luokkaa. Ulkonäön perusteella joku varmasti luulee köyhäksi, mutta sepä onkin hienoa kun ei kiinnosta mitä muut ajattelee. Naapurin rouva joskus tuijottaa, kun saavun pyörällä töistä kotiin rapaisena sadevaatteissa. Statussymbolit ovat luusereille.
Saanko kysyä paria asiaa: montako lasta teillä on, ja minkä ikäisiä he ovat? Tuo ruokalasku on meinaan aika hulppea ja vielö wolttailut päälle! Onko päivittäisellä ruokalistallanne mädätettyä valasta tms. todella kalliita herkkuja vai mihin tuo kaikki menee? Valmistatteko itse ruokanne? Englanninkielisestä koulusta, ja kaksi vierasta kieltä päälle...onko tälle jokin erityissyy? Englanninkielinen puoliso tai sukua, tms.? Ovatko lapsenne todettu kielellisesti erityisen lahjakkaiksi vai mistä innostus moiseen kielikylpyyn. Kuvauksesi oli hauska lukea sillä siinä yhdistyi ihanasti erottautuminen ”rahvaanomaisilla” statussymboleilla snobbailevista ja samalla hienovarainen snobbailu sinun arvostamillasi asioilla, jotka voidaan katsoa aivan vastaavanlaisiksi statussymboleiksi.
Kolme lasta, kaikki teinejä tai lähes teinejä. Ruokalasku on todella hulppea, koska pakottava, kallis erityisruokavalio ja harrastamme kokkaamista. Emme edes heitä ruokaa hukkaan, kaikki syödään. Osittain kallis lasku selittyy myös sillä, että kokaamme joillekin ystäville, kun pyydämme kylään. Eineksiin tai säilykkeisiin meistä ei koske kukaan, paitsi oliiveihin. Joskus ruokalasku on alle 1000e, mutta harvemmin. Tuoreet vihannekset, laadukkaat hedelmät ja merenelävät eivät ole halpoja. Olemme tuoretiskin suurkuluttajia. Emme syö punaista lihaa, vaan nimenomaan kalaa ja äyriäisiä. Meille laatu on määrää oleellisempi myös herkuissa. Suklaan on oltava kunnon suklaata ja mehut ovat tuorepuristettuja, vaikka yleensä janojuomana on vesi.
Lapset osaavat englantia kuin äidinkieltä, koska aloittivat koulunsa englanninkielisessä maassa. Lisänä on ranskaa, saksaa, venäjää, kiinaa ja espanjaa koska matkustelusta lapsille on jäänyt positiivinen kuva kielten oppimisesta ja he ovat uteliaita kielten suhteen. Keskimmäinen lapsi haluaisi opiskella myös japania, mutta siihen ei ole toistaiseksi aikaa eikä sitä tarjota peruskoulussa. Ei kai tämä erityislahjakkuutta vaadi, jos motivaatio on kohdallaan?
Meitä ei sinänsä kiinnosta sekään, kokeeko joku meidän syömiset ja kielitaidon snobbailuna ja statussymboleina, koska se ei ole ensisijainen syy miksi näin teemme. Aika harva ystävistämme edes tietää, mitä päivittäin syömme tai että lapsiamme kiinnostaa kielet.
Jääkö lapsilla aikaa valmistautua pitkän matikan ja fysiikan opintoihin? Kuitenkin paljon hyödyllisempää kuin kolme vierasta kieltä.
Asia koskee vasta esikoista, mutta kyllä riittää ja menestyy matikassa, fysiikassa ja kemiassa hyvin. Haluaa lääkäriksi, kielet ovat lähinnä harrastus. Oletko kade? Mutta jos proletaaria lohduttaa, niin teinillä ei jää riittävästi aikaa huilun soitolle, eikä hän ole siinä kovin hyvä. Hän on myös hieman kömpelö, eikä menestynyt telinevoimistelussa, joten lopetti harrastuksen.
Kateellinen tuntemattoman vauvapalstalaisen 20 vuotta nuoremmalle lapselle? New low:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Materialla päteminen > pikemmin nousukkuus (ei keskiluokkaisuus)
Sosiaalinen erottuvuus > näkyy seuraavissa: koulutus, maku, elämäntavat (ei tekemistä yhteiskuntaluokan kanssa)
Ja elämänkokemus tuo tähän lisämausteensa päälle. Sellainen fiilis, että tämä luokkakysymys on erityisen tärkeää nuorille aikuisille.
Lisäksi se näyttää olevan tärkeää omaa asemaansa etsiville toimittajille sekä Katriina Järviselle ja Laura Kolbelle.
Mua huvittaa tuo kaksikko. Toinen istuu tärkeän näköisenä pöydän ääressä ja on ’yläluokkaa’, kun on toimittajan tytär. Toinen on sitten sovitusti ’nyt vähän parempiin piireihin noussut’ alaluokan kersa. Nämä varmaan keskustelevat keskenään: ’niin kun mä olen yläluokkaa ja sä oot vaan tuollainen surkea alaluokkainen, olet kuitenkin päässyt naimisiin vähän parempiin piireihin..’
Uskomatonta ja huvittavaa.[/quote
Minusta se Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa on kiinnostava kirja. Ja se, että Järvinen on tullut yliopistoon sellaisista lähtökohdista, joista sinne ei yleensä tulla, on kyllä ihan fakta, ei vain jotain mistä he ovat "sopineet".
Järvisen opiskelujen aikaan suuri osa yliopisto-opiskelijoista tuli lähtökohdista joissa vanhemmilla oli alempi koulutus mihin lapset pyrkivät. Olen hieman Järvisen ikäinen, ja siihen aikaan opiskelupiireissä oli hyvin kirjavataustaisia ihmisiä - kuten nykyäänkin kun katselen lasteni kavereita. Järvinen on hesarin jutun mukaan psykoterapeutiksi itsensä lukenut, parisuhteissaan kompastellut ja niissäkin voimakkaasti omaa "luokkataustaa" miettinyt, ja varmaan hänelle tuo luokka on hirveän tärkeä juttu. Samoin Kolbelle tuntuu olevan, Matti Klingen kanssa edustavat sellaista akateemisuutta joka minulle hyvin vierasta ja tunkkaista. Mutta jokainen tyylillään, kunhan ei liikaa totuuksina ala selittää ihmisten ja parisuhteiden ongelmia pelkillä kärpäsenkokoisilla luokkaeroilla.
Vierailija kirjoitti:
Kuukausitulot päälle 5200e/kk, miehellä 6500e/kk, osakkeista, toiminimestä ja pienestä yrityksestä vielä vaihtelevia summia päälle.
Oma kerrostalokoti n. 85 neliötä hyvällä alueella, kaikki tavara kodissa käytettyä, ei mitään heräteostoksia, lasten vaatteet siirtyvät esikoiselta kuopukselle, ei autoa, ei vapaa-ajan asuntoa, minulla ei ole yhden ensimmäistä käsilaukkua vaan seitsemän vuotta vanha, laadukkaaksi todettu reppu.
Harrastukset kalliita, lapset käyvät koulua englanniksi ja jokainen lapsi lukee kahta muutakin vierasta kieltä, ruokalasku kuukaudessa 1200 -1500e + wolt-tilaukset, ulkomaanreissuihin paloi rahaa tuhansia euroja vuodessa ennen koronaa. Emme koe olevamme oikein mitään luokkaa. Ulkonäön perusteella joku varmasti luulee köyhäksi, mutta sepä onkin hienoa kun ei kiinnosta mitä muut ajattelee. Naapurin rouva joskus tuijottaa, kun saavun pyörällä töistä kotiin rapaisena sadevaatteissa. Statussymbolit ovat luusereille.
Palkkatyö, toiminimi ja vielä toinen yritys. Miten saatte tämän kaiken pyörimään arjen ohella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskalainen sosiologi, Pierre Bourdieu, kehitti dinstinction-teorian, jonka mukaan eri luokat haluavat tehdä pesäeroa muihin.
Keskiluokka on lasten kasvatuksessa ja koulutuksessa huomattavasti kunnianhimoisempaa kuin alemmat luokat.
Lapsille hankitaan kehittävämpiä harratuksia ja kannustetaan akateemiseen opiskeluun. Ystäväpiirin valintaan osallistuvat myös vanhemmat.Aikanaan keskiluokka piti Mozartin 40. sinfoniasta, mutta kun alemmat sosiaaliluokatkin ihastuivat kyseiseen "tsipaleeseen" ja tekivät siitä jopa iskelmäversioita, siitä tuli "junttia" ja keskiluokka alkoi kuunnella esim. Debussya.
Suomessa yläluokka arvosti Ferdinand von Wrightin "Taistelevat Metsot"-maalausta, kunnes alemmat luokat ihastuivat tauluun ja sitä nähtiin joka tuvassa kanavatöinä ja julisteina. Kun alemmat luokat omivat sen, joutui keskiluokka hylkäämään teoksen.
Nykyään, kun keskiluokan on vaikea erottautua massasta esim. pukeutumisen ja muun materian suhteen, kun työväenluokka tienaa usein jopa enemmän, he eroittautuvat ideologisesti. Eli kaiken maailman "maailmanparannus", liittyen se sitten ilmastonmuutokseen tai wokeen.
Tässäkin näkyy tietynlainen narsismi. Erottaudutaan paitsi ideologisesti "persujunteista", niin myös ihon pigmentin avulla nostetaan itsemme "etuoikeutetuiksi valkoisiksi" ohi "rodullistettujen".Kun kuulen av:lla nimen Bourdieu, poistan pistoolistani varmistimen. Tuo on teoriaa, joka ei todista oikeaksi kaikenlaista mutuilua.
Tutustupa aluksi vaikka tilastoihin siitä, millaisilla keskimääräisillä perhetaustoilla ihmiset pääsevät yliopistoihin.
Yliopistoon haluaminen, sinne pääseminen ja siellä suoriutuminen korreloi vahvasti myös ihan geneettisten ominaisuuksien kanssa. Siksi aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet ajan myötä kasvattavat koulutuksen periytyvyyttä, eivät vähennä sitä. Jos juristiksi on ohjautunut jo 1990-luvulla se parhaiten oikikseen soveltuva aines riippumatta taustoista, näemme nyt kun heidän lapsensa ovat opeskeluiässä, että entistä useampi juristin lapsi pääsee oikikseen. Tämä ei kerro eriarvoisuudesta, jos 1990-luvulla taustat olivat monipuolisempia kuin nykyään.
"Siksi aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet ajan myötä kasvattavat koulutuksen periytyvyyttä, eivät vähennä sitä."
Miten niin kasvattavat? Tuo logiikkasi jää minulle hämäräksi.
Ihmiset ohjautuvat pikku hiljaa sinne, mihin soveltuvat parhaiten, ja tämä on kaikkien etu. Kyllä sitä sairastuessaan haluaa mahdollisimman hyvän lääkärin eikä positiivisen diskriminaation kautta lääkikseen ohjattua ihmistä, joka olisi omimmillaan vaikka taiteilijana tai lentäjänä, muttei ihan ole jaksanut lukea kaikkia kirjoja.
Joitakin vuosikymmeniä sitten meillä oli paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, kun vaikkapa matemaattiset huippulahjakkuudet eivät olleet aina päässeet edes oppikouluun. Nyt ei enää ole samalla tavalla, kun mahdollisuudet ovat tasa-arvoisia. Ja vaikkapa sotilassuvussa voi olla niinkin, että sekä periytyvät psyykkiset ominaisuudet, kuten rauhallisuus, tunnollisuus ja paineensieto, että kotikasvatus ja ympäristön esimerkkinohjaavat lapsia kehittymään juuri sopiviksi upseerin tehtäviin. Onhan sekin meidän kaikkien etu, että meillä on tosi hyvät ammattisotilaat, joilla ei hermot petä missään tilanteessa.
Positiivinen diskriminaatio ei siis todellakaan ole yhteiskunnan etu enää silloin, jos se ei ohjaa ihmisiä sinne, minne he parhaiten soveltuvat. Ei ole mikään itseisarvo, että kenen tahansa todennäköisyys päätyä aivokirurgiksi on sama.
Sen sijaan on suuri ongelma, että yhteiskuntaan päästetään pesiytymään selvää heikompiosaisten riistoa, kuten nyt tietyillä aloilla tapahtuu. Vierastyövoimaan ja muualta tulleiden työhön tukeutuvat alat maksavat naurettavan pieniä palkkoja ja pitävät työntekijöitä huonoissa oloissa. Tämä ei ole ok, ja se myös haittaa suomalaisten muualta tulleiden osalta mahdollisuuksien tasa-arvon toimimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Materialla päteminen > pikemmin nousukkuus (ei keskiluokkaisuus)
Sosiaalinen erottuvuus > näkyy seuraavissa: koulutus, maku, elämäntavat (ei tekemistä yhteiskuntaluokan kanssa)
Ja elämänkokemus tuo tähän lisämausteensa päälle. Sellainen fiilis, että tämä luokkakysymys on erityisen tärkeää nuorille aikuisille.
Lisäksi se näyttää olevan tärkeää omaa asemaansa etsiville toimittajille sekä Katriina Järviselle ja Laura Kolbelle.
Mua huvittaa tuo kaksikko. Toinen istuu tärkeän näköisenä pöydän ääressä ja on ’yläluokkaa’, kun on toimittajan tytär. Toinen on sitten sovitusti ’nyt vähän parempiin piireihin noussut’ alaluokan kersa. Nämä varmaan keskustelevat keskenään: ’niin kun mä olen yläluokkaa ja sä oot vaan tuollainen surkea alaluokkainen, olet kuitenkin päässyt naimisiin vähän parempiin piireihin..’
Uskomatonta ja huvittavaa.[/quote
Minusta se Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa on kiinnostava kirja. Ja se, että Järvinen on tullut yliopistoon sellaisista lähtökohdista, joista sinne ei yleensä tulla, on kyllä ihan fakta, ei vain jotain mistä he ovat "sopineet".
Järvisen opiskelujen aikaan suuri osa yliopisto-opiskelijoista tuli lähtökohdista joissa vanhemmilla oli alempi koulutus mihin lapset pyrkivät. Olen hieman Järvisen ikäinen, ja siihen aikaan opiskelupiireissä oli hyvin kirjavataustaisia ihmisiä - kuten nykyäänkin kun katselen lasteni kavereita. Järvinen on hesarin jutun mukaan psykoterapeutiksi itsensä lukenut, parisuhteissaan kompastellut ja niissäkin voimakkaasti omaa "luokkataustaa" miettinyt, ja varmaan hänelle tuo luokka on hirveän tärkeä juttu. Samoin Kolbelle tuntuu olevan, Matti Klingen kanssa edustavat sellaista akateemisuutta joka minulle hyvin vierasta ja tunkkaista. Mutta jokainen tyylillään, kunhan ei liikaa totuuksina ala selittää ihmisten ja parisuhteiden ongelmia pelkillä kärpäsenkokoisilla luokkaeroilla.
Jos minulla olisi vastaava tausta kuin Järvisellä, niin taatusti miettisin sitä itsekin. Kyllä se nyt vaan vaikuttaa aika lailla, missä olet kasvanut.
Yliopistoissa on ihmisiä monenlaisilla taustoilla, mutta ei tasaisesti kaikilla. Tilasto kertoo enemmän kuin se, keitä omien lasten kaveripiiriin sattuu kuulumaan. Lisäksi eri yliopistoilla tässä on vielä aste-eroja.
Ruotsinkieli. Omat lapset laitetaan mielellään kielikylpykouluun ja jopa ihmiset jotka voivat saada itseasiassa palkkansa ruotsia dissaamalla pitävät huolen että oma jälkikasvu oppii kieltä, harhaisimmat persut poislukien. Ruotsinkielen osaaminen on humble braggingin ilmentymää, Tuomas Enbuske vastustaa ruotsia mutta tykkää puhua sitä esim Efter nio ohjelmassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muumimukien keräileminen.
Iittala-astioissa logotarra paikoillaan.
Bugaboon lastenrattaat.
Muumimukien keräämistä en kyllä näe keskiluokkaisena..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväntahtoinen utelias kirjoitti:
Muumimukien keräämistä en kyllä näe keskiluokkaisena..
Miten niin? Muumimukeja on melkein joka kodissa.
Vierailija kirjoitti:
Hyväntahtoinen utelias kirjoitti:
Muumimukien keräämistä en kyllä näe keskiluokkaisena..
Miten niin? Muumimukeja on melkein joka kodissa.
Tämän keskustelun seurauksena rupesinkin heti etsimään nettikaupoista muunlaisia kuppeja kotiini, muumimukien tilalle. Etten vaan olisi nolo muumimukien käyttäjä. Ovathan ne jo passé. Taidan olla keskiluokkaisuuden ytimessä näine pohdintoineni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaus vaikutus, velaton koti, merimaisemaa mökki Espanjassa, osake ja rahasto tiili, merkkivaatteita( louis vuitton chanel) ulkomaa reissu 2 kertaa vuodessa, käydä rahaa ja osata sijoittaa rahaa.
No iso maha!
Middle class should be the owner of own fortune, instead of slave of money.
Ei oo purjevenettä ei lentolupakirjaa jne. Nyt korona aikaan ei voi matkustaa mutta en katso että se olisi ylellisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuukausitulot päälle 5200e/kk, miehellä 6500e/kk, osakkeista, toiminimestä ja pienestä yrityksestä vielä vaihtelevia summia päälle.
Oma kerrostalokoti n. 85 neliötä hyvällä alueella, kaikki tavara kodissa käytettyä, ei mitään heräteostoksia, lasten vaatteet siirtyvät esikoiselta kuopukselle, ei autoa, ei vapaa-ajan asuntoa, minulla ei ole yhden ensimmäistä käsilaukkua vaan seitsemän vuotta vanha, laadukkaaksi todettu reppu.
Harrastukset kalliita, lapset käyvät koulua englanniksi ja jokainen lapsi lukee kahta muutakin vierasta kieltä, ruokalasku kuukaudessa 1200 -1500e + wolt-tilaukset, ulkomaanreissuihin paloi rahaa tuhansia euroja vuodessa ennen koronaa. Emme koe olevamme oikein mitään luokkaa. Ulkonäön perusteella joku varmasti luulee köyhäksi, mutta sepä onkin hienoa kun ei kiinnosta mitä muut ajattelee. Naapurin rouva joskus tuijottaa, kun saavun pyörällä töistä kotiin rapaisena sadevaatteissa. Statussymbolit ovat luusereille.
Saanko kysyä paria asiaa: montako lasta teillä on, ja minkä ikäisiä he ovat? Tuo ruokalasku on meinaan aika hulppea ja vielö wolttailut päälle! Onko päivittäisellä ruokalistallanne mädätettyä valasta tms. todella kalliita herkkuja vai mihin tuo kaikki menee? Valmistatteko itse ruokanne? Englanninkielisestä koulusta, ja kaksi vierasta kieltä päälle...onko tälle jokin erityissyy? Englanninkielinen puoliso tai sukua, tms.? Ovatko lapsenne todettu kielellisesti erityisen lahjakkaiksi vai mistä innostus moiseen kielikylpyyn. Kuvauksesi oli hauska lukea sillä siinä yhdistyi ihanasti erottautuminen ”rahvaanomaisilla” statussymboleilla snobbailevista ja samalla hienovarainen snobbailu sinun arvostamillasi asioilla, jotka voidaan katsoa aivan vastaavanlaisiksi statussymboleiksi.
Kolme lasta, kaikki teinejä tai lähes teinejä. Ruokalasku on todella hulppea, koska pakottava, kallis erityisruokavalio ja harrastamme kokkaamista. Emme edes heitä ruokaa hukkaan, kaikki syödään. Osittain kallis lasku selittyy myös sillä, että kokaamme joillekin ystäville, kun pyydämme kylään. Eineksiin tai säilykkeisiin meistä ei koske kukaan, paitsi oliiveihin. Joskus ruokalasku on alle 1000e, mutta harvemmin. Tuoreet vihannekset, laadukkaat hedelmät ja merenelävät eivät ole halpoja. Olemme tuoretiskin suurkuluttajia. Emme syö punaista lihaa, vaan nimenomaan kalaa ja äyriäisiä. Meille laatu on määrää oleellisempi myös herkuissa. Suklaan on oltava kunnon suklaata ja mehut ovat tuorepuristettuja, vaikka yleensä janojuomana on vesi.
Lapset osaavat englantia kuin äidinkieltä, koska aloittivat koulunsa englanninkielisessä maassa. Lisänä on ranskaa, saksaa, venäjää, kiinaa ja espanjaa koska matkustelusta lapsille on jäänyt positiivinen kuva kielten oppimisesta ja he ovat uteliaita kielten suhteen. Keskimmäinen lapsi haluaisi opiskella myös japania, mutta siihen ei ole toistaiseksi aikaa eikä sitä tarjota peruskoulussa. Ei kai tämä erityislahjakkuutta vaadi, jos motivaatio on kohdallaan?
Meitä ei sinänsä kiinnosta sekään, kokeeko joku meidän syömiset ja kielitaidon snobbailuna ja statussymboleina, koska se ei ole ensisijainen syy miksi näin teemme. Aika harva ystävistämme edes tietää, mitä päivittäin syömme tai että lapsiamme kiinnostaa kielet.
Miten matematiikka sujuu??? Pitkästä matematiikasta saa parhaimmat pisteet pyrittäessä yliopistoon??? 😉
Vierailija kirjoitti:
Sairaus vaikutus, velaton koti, merimaisemaa mökki Espanjassa, osake ja rahasto tiili, merkkivaatteita( louis vuitton chanel) ulkomaa reissu 2 kertaa vuodessa, käydä rahaa ja osata sijoittaa rahaa.
No iso maha!
Middle class should be the owner of own fortune, instead of slave of money.
Huoliteltu kirjoitusasu on keskiluokkaista.
Artekin kalusteet, mehiläispesä -lamppu
Vierailija kirjoitti:
Millä mittarilla kuuluu keskiluokkaan? Meillä vanhempien yhteenlasketut tulot on 100 000e vuodessa, joten ollaanko keskitulosia vai köyhiä. Kyllä näin hoitovapaalla ollessa melko köyhältä tuntuu.
Olette keskiluokkaisia. Suomen korkea verotus tekee keskiluokkaisista köyhiä.
Seinäkellon kokoinen rannekello ja se pitää näkyä
Vierailija kirjoitti:
Mitäs mieltä Iittalasta? Sitä ainakin olen nähnyt monen yhteiskuntaluokan kodeissa (myös appivanhemmillani, jotka ovat miljonäärejä), eli oisko se kuitenkin semmoinen suomalainen klassikko, jota kerätään jossain määrin kaikissa luokissa?
Iittalan design on kaunista ja ajatonta. Ei mikään ihme, että on suosittua.
Niin, tämähän on tosiaan Vauva-palsta eikä esim.sosiologian konferenssi. Mitä odotat?