Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos et liiku yhtään, miksi et?
Kommentit (53)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasketaanko runkkaaminen liikunnaksi?
Totta munassa se lasketaan liikunnaksi.
Silloin kun olin vielä liikunnallinen minä oikeasti nautin liikunnasta. En enää. Se on vaan tuskaa ja hyödytöntäkin kaiken lisäksi. Kilot ei karise, voima ei lisäänny ja lopputuloksena on vain huono olo.
Olen laiska. Kausittain liikun paljonkin ja yleisesti ottaen pidän liikunnasta ja saan niitä endorfiinejakin, mutta olen laiska aloittamaan. Sitten kun on pidempi tauko, on vielä vaikeampi aloittaa kun kunto on jo rapistunut. Ärsyttää se vaatteiden vaihto ja suihkussa ravaaminen, iho kuivuu ja pitäisi rasvata, meikata ei voi ikinä kun koko ajan pitäisi olla naamaa pesemässä. Eli siis tosiaankin laiskuus on se syy.
En uskalla mennä ulos, pelkään ihmisiä =/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa, ei kiinnosta. Täältä kun lähtee kävelemään, niin ympärillä on pelkkää peltoa. Koko ajan saa varoa tiellä kaahaavia autoja, kun ei kävelyteitä tai polkuja ole.
Oleen raunioitunut mutta en vielä muumioitunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikun kyllä. Harrastukseni on tosin pistetty jäihin, koska hallitus näin haluaa. En pidä tavisreippailuista tai -ulkoiluista, vaan harrastamani lajit vaativat erityiset harratustilat.
Vierailija kirjoitti:
Oleen raunioitunut mutta en vielä muumioitunut.
Eikuun nyt mä loukkaan sanoilllani mikä ei ollut tarkoitus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kysymys, jonka kysyn itseltäni joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oleen raunioitunut mutta en vielä muumioitunut.
Eikuun nyt mä loukkaan sanoilllani mikä ei ollut tarkoitus.
Ja nytt mä loukkaan vielä enemmän koska voii luulla että kun tiedostan ja myönnnän niin epäröiinti siitä että teeenkö tahallaan vai vilpittömästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pyörätuolissa ja tällä hetkellä melko lailla kotini vanki.
Minulla on neliraajahalvaus. Lasketaanko leukojen louskutus liikkumiseksi minun tapauksessani (kirjoitan suullani)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn välillä kävelyllä, sen jälkeen olen niin väsynyt, nälkä ja päätä särkee joten usein ei viiti.
Jalkapöytä on ollut 1,5v kipeä. Olen jopa pyytänyt että jalka amputoitaisiin, koska mitään ei muka jalasta löydy, eikä mikään fysioterapia tai lääke auta.
En tykkää liikunnasta, en tykkää olla ulkona enkä välitä terveydestäni tai ulkonäöstäni. Tuntuu että elän odottaakseni kuolemaa.
Ulkona on hulluja ihmisapinoita, parempi pysyä sisällä. Mitä parempi sää, sitä enemmän apinoita. En pidä apinoista.
puoli- ja täysmaraton ei ole tae sille että jaksaisi tehdä jotain vaan tarvitaan nopeutta yms. sekä lihaskuntoa ettei liikuta nahan ja luun varassa.
tosin nyt erinäiset toimet jotka eivät ole pelkästään avista kiinni rajoittavat; tulee ylös alas liike jossa joudutaan stoppaamaan tavoitteellisuus ukoisista syistä, hankkimaan smat vanhat vaivat takaisn ja aloittamaan kuluttavasti jälleen alusta.loistavaa!
En uskalla lähteä kävelylle, koska jalat lähtee alta, kun huimaa. Lääkäri sanoi, että kun olen työtön niin olen kovassa stressissä.
Alue: Aihe vapaa
Ei huvita tehdä töiden jälkeen mitään muuta kuin juoda keskiolutta ja nukkua.
Eliniän pidentäminen kiinnostaa noin 0%, miksi ihmeessä täällä perseenreiässä haluaisi vetelehtiä ylimääräisiä vuosia?