Ei hyvää päivää mikä kirjoitus taaperoissa....
Kopsasin tämän pottaulu-ketjusta.
Jenni_äiti - 12.08. 21:02 (3/9)
meidän kokemus ei taida olla se paras tyyli mut se tehos meillä.
Eli minulle sanottii että ikinä ei saa pakottaa, voi tulla pottakammo. Mut me pakotettii ja se tehos. Poika tietenki itki ja pisti vastaan ku me pidettii se väkisin potalla mut sitten sen itkun takia sille tuli aina pissa ja ku huomattii että pissa oli tullut niin päästettii irti ja sit taputettiin ja kehuttii häntä joka kerta. Itku päätty siihen ja se katto ihmeissään pissaa ja selvästi huomasi että sen päässä pyöriä ajatuksia tyyliin " tässä on nyt jotain takana" . Lopulta se tajusi idean ja alkoi menemään potalle aina ku tuli pissa tai kakkahätä ja tekee sitä tänäpäivänäki. Ja se ahaa elämys tuli sille tosi äkkiä eikä meidän tarvinut kauaa pakottaa häntä.
Mutta siis tää tepsi meillä, mut toisen lapsen kohalla taas saattaa iskee se pottakammo. Jokainen on yksilö.
Tsemppiä potta treeneihin!
Kommentit (12)
miten sen nyt sanois... omalaatuinen.
jos miehen maassa on kulttuuri sellainen, et isi saa pakottaa lapsensa mihin vaan, vaikka väkivallalla. En tiedä.
Kaikenlaisia sitä onkin. Vai mahtaako kyseinen nimimerkki olla provo?
Taitaa tulla melkoisen " tasapainoinen" lapsi....
Jos, perkele, se lapsi itkee ihan joka asiaa, niin pakko on kuitenkin sille opettaa ne ihan perusjutut. Meidän kersa aikoinaan itki pottaa, nukkumista iltapesuja, hammastenpesua, pukemista, kampaamista jne. Minä en itkusta välittänyt vaan pistin sen lapsen potalle, nukkumaan ja pesuille. Ja aina muutamien itkujen jälkeen kersa hokas, ettei noutaja tule, vaikka potalla istuukin.
Anteeksi nyt vain, mutta sen lapsen voi hoitaa aika monella eri tavalla. Ihan normaali suloinen tyttö meidänkin itkutaaperosta tuli. Kolmekymppisenä ne penskat jokatapauksessa istuu psykiatrin tuolissa tilittämässä onnettomia pottakokemuksiaan. Tai äitien muita virheitä, jos pottahomma ei itkettänyt.
Enemmän minua huolestuttaa teikäläisten ahdasmielisyys ja rasismi kuin se, että jonkun Jennin pieni lapsi on itkenyt potalla. Älkää, saatana, siirtäkö noita vittumaisia asenteitanne lapsiinne.
Tässä maailmassa kun on kuulkaas useimmille asioille monia tapoja tehdä ne oikein.
Jenniäiti on itsekin muslimi, mutta tuskin se mitenkään liittyy asiaan?
t. kristitty, joka ei ole pakottanut lapsiaan potalle
Tuollainenko on normaalia ja hyväksyttävää potalle opettamista?
Väännän vielä kerran rautalangasta: jotkut tenavat ovat pelokkaita ja itkevät joka napsua. Kuitenkin näillekin lapsille pitää perusasiat opettaa. Oma lapseni oli parivuotiaaksi asti tosi pelokas itkupilli eikä se kasvattaminen aina naurua kirvoittanut. Kuitenkin siitä entisestä itkuvauvasta on kasvanut rohkea ja aurinkoinen pikkutyttö. Joskus sellainen lapsentahtisuus ei vain toimi.
Voin paljastaa, että meillä myös nukahtamista edelsi hirveä hysteerinen huuto. Muutaman kuukauden huuto oli jokailtaista, mutta sitten se loppui ja vaihtui iloiseen jokelteluun. Jotain vauvelin aivoissa tapahtui, kun ymmärsi, että nukahtaminen on ihan jees-juttu. Kaikenmaailman uni-, potta- ja syömisongelmat syntyvät siitäkin, kun tällaisia itkuvauvoja paapotaan väsymykseen saakka. Tiedän nelivuotiaita, joiden äidit ovat kanniskelleet ja välttäneet itkettämistä alusta saakka. No, eivätpä nuo sinänsä ihanat lapsukaiset nuku/syö/pottaile vieläkään. Kyllä pientä karskiutta pitää joskus käyttää.
Väkivalta on väkivaltaa ja siitä pitää pysyä erossa. En suostu uskomaan, että se on ainoa konsti jolla potalle oppii. Lapsi on taaperonakin ihminen ja tunteva yksilö, jonka kehitykselle alistaminen ei tee hyvää.
Koiralle voi tulla hätäpissat alle, mutta jos lapselle tulee hätärit niin silloin on äitillä pahasti kasvatus hukassa.
Ei ihme, että suomalaiset lapset ovat metelöiviä ja itsekkäitä riiviöitä, kun äidit pitää normaalikasvatusta henkisenä väkivaltana. Voin kertoa, että viimeistään koulussa (jos ei jo hoitopaikassa) loppuu tuo hyysäys. Ja tämän tiedän, koska olen ammatiltani opettaja.
Tyylinsä kullakin, mutta minun mielestäni potalle pakottaminen on aika karmivaa...