Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kummin tekisit tässä tilanteessa?
13.08.2006 |
Muutimme reilu vuosi sitten pk-seudun laidalta toiseen, oikeastaan vain ihanan talon perässä. No, talo on edelleen unelma ja lapset saaneet naapurustosta kavereita, mutta itse olen alkanut kaivata takaisin vanhaan asuinpaikkaamme, josta olen myös kotoisin. Jotenkin tämä ympäristö ei vain tunnu omalta.
Vanhalle alueelle jäi pari läheistä ystävää ja liuta tuttuja ja sukulaisia, joiden kanssa vierailut pitää nykyään erikseen järjestää tänne 40 km päähän. Autottomien ystävien tapaaminen on jäänyt tosi vähälle.
Tuntuu, että olen mokannut elämämme tärkeimmän kaupan. Pitäisikö lapset riipiä taas juuriltaan, joita he ovat juuri onnistuneet tänne kasvattamaan ja itse luopua uneltatalosta, jollaisia ei tuolla toisella alueella ole?
Kommentit (6)
lisäksi tottakai vie aikaa ennen kuin aikuinen kotiutuu ja asettuu - vuosi on siinä lyhyt aika.
Jos kyse on vain omista sosiaalisista kontakteista niin olisi varsin itsekästä muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme jo kolmen vuoden ajan puhuneet (eli melkein muutosta lähtien), että muutamme takaisin entiseen asuinpaikkaan, vaikka sieltä ei unelma-asuntoa saakaan. Silti olemme jämähtäneet tähän yhteen paikkaan. Täytyy katsoa, mitä tapahtuu tulevaisuudessa.
ettei kaikilla muillakaan mene asunnonvaihdot ihan nappiin. Mietin vain, että uskaltaako tavallaan myöntää itselleen mokanneensa ja palata lähtöruutuun...
ap
Alue: Aihe vapaa
Aikuisilla on paljon paremmat mahdollisuudet huolehtia sosiaalisista kontakteista kuin lapsilla.