50-55 -vuotiaat naiset, mitä teille kuuluu?

Koko ajan on jotain kremppaa. Astma oireilee koko ajan (työterveyslääkäri:"tyydytään tähän"). Selkäkipua alkuvuodesta monta viikkoa. Jalat kipeytyvät herkästi kävelemisestä, ovat tehneet niin jo monta vuotta (tk-lääkäri: "seurataan"). Alkukuusta pari viikkoa rintakipua, jolle ei selitystä löytynyt. Reilu viikko sitten horjahdin portaissa siten, että vähän vain jouduin tasapainoa hakemaan, sen jälkeen nilkka kipeä ja turvoksissa. Mieliala sentään on pirteä krempoista huolimatta.

Kiitos, ihan hyvää :)

Mulle kuuluu parempaa kuin ikinä. En oikein kehtaa edes kertoa, kun kuulostaa ihan kehuskelulta. Olen täysin terve, ei mitään kremppaa ja kuntokin on hyvä. Ulkonäöllisesti vanheneminen sopii minulle, pyöreät posket kaventuu, mutta ei tule ryppyjä niin helposti. Olen hoikka ja kaunis. Lapset on isoja ja opiskelevat omillaan alaa, mitä ovat halunneet opiskella. Olen työssäni tosi tyytyväinen, arvostettu ja kamalan hyvä. JA kaiken kunniaksi tapasin reilu vuosi sitten elämäni rakkauden.

Eli hyvää kuuluu kiitos. 

Missä mielessä?

Yleisesti kuuluu hyvää. On vielä lapsi peruskoulussa, uusi mukava ja hottis mies, työpaikka, omistusasunto, mökki, harrastuksia jne.

Paremmin asiat nyt kuin nuorempana, vaikka hyvin ne silloinkin yleensä olivat joitain sairauksia lukuunottamatta nuorena, ne ovat jo nyt parantuneet onneksi vuosia sitten.

Ihan hyvää. Tylsää mutta semmosta se nyt on kun lapset on omillaan ja yksikseen miehen kanssa himmailee. 

Olen 58-vuotias työtön, joka nauttii vapaudesta ja kiirettömästä elämästä. Kuulun velvoitetyöllistettäviin

aina 500 työttömyyspäivän jälkeen. Tulot ovat hieman tippuneet työajoista mutta toimeen tullaan ja on ihanaa että ei tarvitse enää stressata oravanpyörästä.

Tyydytän itseäni, seurakin kelpaisi.

Vierailija kirjoitti:

Mulle kuuluu parempaa kuin ikinä. En oikein kehtaa edes kertoa, kun kuulostaa ihan kehuskelulta. Olen täysin terve, ei mitään kremppaa ja kuntokin on hyvä. Ulkonäöllisesti vanheneminen sopii minulle, pyöreät posket kaventuu, mutta ei tule ryppyjä niin helposti. Olen hoikka ja kaunis. Lapset on isoja ja opiskelevat omillaan alaa, mitä ovat halunneet opiskella. Olen työssäni tosi tyytyväinen, arvostettu ja kamalan hyvä. JA kaiken kunniaksi tapasin reilu vuosi sitten elämäni rakkauden.

Eli hyvää kuuluu kiitos. 

Arvasin, että alapeukkuja tulee, kun "kehuskelen" elämälläni. Senpä vuoksi en reaalimaailmassa sitä tee, kunhan itse nautiskelen onnestani. Aina ei ole näin ollut.

Pieniä terveysongelmia, selkä vähän vaivaa ja sokeriarvot on ihan hiukka alle sen rajan, että olisiko diabetes, mutta muuten aika terve vielä. Vaihdevuosihikoilut haittaa yöunia. Työ on, ihan kiva, puolison kanssa tulee 30 vuotishääpäivä pian. Kunto on aika hyvä vielä ja taloudellinen tilanne ok. 

Ihan hyvää kuuluu. Ei mitään kremppoja eikä terveysongelmia.  Kroppa kuosissa ja naamakin, vaikka vähän harakanvarpaita tullutkin silmäkulmaan.  Raha-asiatkin ihan mukavalla mallilla. Sinkku olen ja viihdyn hyvin näinkin. Erosin pari vuotta sitten ja lapset on jo aikuisia.

57v nauttii myös- touhuan mökillä ja kotona, tykkään työstäni. Lapset onnellisia ja tulen mummoksi eka kertaa alkusyksystä.

Avioliitto vakiintunut, tyytyväisiä ollaan- seksikerrat toki vähentyneet mutta laatua löytyy.

Olen hyväksynyt itseni kiloineni ja ryppyineni.

Tänään ihana lomapäivä. Koko päivä sängyssä 15 v nuoremman rakastajan kanssa. Mies tuli illaksi kotiin. Edessä leppoisa pitkä viikonloppu rakkaitten kanssa. Paljon mukavaa yhdessäoloa, leikkiä lastenlasten kanssa, hyvää ruokaa. Ei mitään sairauksia. Uusi, mielenkiintoinen työ, esimies asemassa. Uusi, rakkaudella rakennettu koti. Elämä on ihanaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kuuluu parempaa kuin ikinä. En oikein kehtaa edes kertoa, kun kuulostaa ihan kehuskelulta. Olen täysin terve, ei mitään kremppaa ja kuntokin on hyvä. Ulkonäöllisesti vanheneminen sopii minulle, pyöreät posket kaventuu, mutta ei tule ryppyjä niin helposti. Olen hoikka ja kaunis. Lapset on isoja ja opiskelevat omillaan alaa, mitä ovat halunneet opiskella. Olen työssäni tosi tyytyväinen, arvostettu ja kamalan hyvä. JA kaiken kunniaksi tapasin reilu vuosi sitten elämäni rakkauden.

Eli hyvää kuuluu kiitos. 

Arvasin, että alapeukkuja tulee, kun "kehuskelen" elämälläni. Senpä vuoksi en reaalimaailmassa sitä tee, kunhan itse nautiskelen onnestani. Aina ei ole näin ollut.

Laskehan niitä saamiasi yläpeukkujakin välillä. :) Kiva kuulla että olet onnellinen, olen iloinen puolestasi.

Vierailija kirjoitti:

Tänään ihana lomapäivä. Koko päivä sängyssä 15 v nuoremman rakastajan kanssa. Mies tuli illaksi kotiin. Edessä leppoisa pitkä viikonloppu rakkaitten kanssa. Paljon mukavaa yhdessäoloa, leikkiä lastenlasten kanssa, hyvää ruokaa. Ei mitään sairauksia. Uusi, mielenkiintoinen työ, esimies asemassa. Uusi, rakkaudella rakennettu koti. Elämä on ihanaa.

Minkälaisissa väleissä nuori rakastajasi ja miehesi ovat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänään ihana lomapäivä. Koko päivä sängyssä 15 v nuoremman rakastajan kanssa. Mies tuli illaksi kotiin. Edessä leppoisa pitkä viikonloppu rakkaitten kanssa. Paljon mukavaa yhdessäoloa, leikkiä lastenlasten kanssa, hyvää ruokaa. Ei mitään sairauksia. Uusi, mielenkiintoinen työ, esimies asemassa. Uusi, rakkaudella rakennettu koti. Elämä on ihanaa.

Minkälaisissa väleissä nuori rakastajasi ja miehesi ovat?

Eivät minkäänlaisissa. Ovat/elävät ihan eri maailmassa.

olut ompi hyvää ku tarpeeksi juopi

🍺😁

Elämä on ihanaa. Olen terve, hyväkuntoinen, hyvätuloinen, vapaa 55-vuotias.

Olen pitkän pitkässä parisuhteessa ja kaikki kunnossa. Elämä on ihanaa💖❤️. Terveys ja rakkaus. Se on siinä. Kevät vielä☀️

Minullakin pientä kremppaa ollut viimeisen vuoden aikana.

RR-lääkitys on aloitettiin pari v. sitten.

Elämä mallillaan muutoin. Hyvä avioliitto ja ihanat fiksut lapset.

Omat vanhemmat onneksi edelleen hyvässä kunnossa.

Kiva koti ja sijoitusasuntoja.

Matkustellut olen paljon ja sekin on ollut kivaa.

Töissä välillä aika stressaavaa ja työtä olisi ihanaa hiukan jo vähentää. 54 v

Periaattees ihan hyvää. On tosin todella vaikeaa saada mitään aikaiseksi, mutta aina on ollut sitä vikaa. Nykyään osaan reilusti keskittyä vain niihin, mitkä itseäni kiinnostavat ja jätän kaikki epäkiinnostavat ihan huomiotta. Näin saan kumminkin tyydytystä siitä mitä teen, vaikka se viekin kaiken aikani. Pätkätöitä teen varmaan kuolemaani asti, koska olin nelikymppiseksi kotiäitinä. En kyllä pätkääkään kadu sitä, se kiinnosti niin kauan kun sitä kesti :D