Sain keskenmenon, mies lähti kaverien kanssa mökille

Vaikkemme ole haaveissa saada yhteisiä lapsia niin uskoisin silti, ettei puolisoni lähtisi. Hänen päähänsä on joskus vaikea saada hänen päättämiään asioita oiottua, mutta tällaisissa asioissa hän olisi herkkänä korvana. Tosin hän on hoitaja, joten menetys ei itsessään ole vieras asia.

Itse tulin kohdun ulkoisen jälkeen sairaalasta kotiin ja mies sanoi "otatko suihin?"

Lähtisi varmaan.

Porvoolaista!

Mulla oli aikoinaan vähän samanlainen tilanne. Meidän tapauksessa kyllä miehelläkin oli paha mieli asiasta. En kommunikoinut miehelle selvästi että haluaisin hänen jäävän kotiin mua tukemaan, lähti koska luuli sen olevan mulle ok. Ehkä teillä sama tilanne?

Ei lähtisi. Koin reilu vuosi sitten keskenmenon ja mies tuli samantien töistä kotiin ja viikonlopun jälkeen varmisti vielä, että pärjään yksin kotona.

Olen pahoillani kokemastasi.

Jokainen meistä käsittelee asiat eri tavoin. Itse sain keskenmenon rv11+5. Toki tuntui kamalalta hylätä haaveet. Mutta olen hybin realistinen ihminen, joten pian tuli tunne, että hyvä näin. Minusta ei olisi ollut erityislapsen äidiksi. Ja jokin ongelmahan oli, kun raskaus keskeytyi.

Jos olet näytellyt urheaa, ei miehesi osaa lukea ajatuksiasi. Sinun olisi pitänyt sanoa ääneen, että ei lähde mökille ja haluat pääsiäisen viettää suruaikaa miehesi kanssa

Sama aloitus, kun viime viikolla. Vakiokamaa, että päästään haukkumaan miehiä

Ja raskaus oli kestänyt 3 vko?

Miksi ihmeessä näytellä jotain mitä ei ole ja sitten suuttua? Tunteensa voi ihan rehellisesti kertoa ja sanoi, että älä mene. Nyt ollaan reipas ja närkästytään, kun mies ei ymmärrä lukea tilannetta oikein.

Ai tällainen tällä kertaa.

Viimeksi oltiin 13 tuntia pyöräilemässä. 

No jos, se alussa meni kesken niin se ei varsinaisesti ollut muuta kuin geeneiltään virheellinen solumöykky eikä edes sikiö jos sitäkään. Lähinnä epäonnistunut munasolun kypsyminen. Monille naisille tulee keskenmenoja heidän tietämättään, koska ovat luulleet vain kuukautisten olevan myöhässä. Tuskin sinäkään olisit huomannut jos et erityisesti olisi seurannut asiaa.

Mitä ihmettä! Suret nyt epäonnistunutta solumökykkyä. Niihän se täällä aina sanotaan olevan varhaisilla viikoilla. Tietenkin annat miehen mennä ja keksit itsellesi muuta kivaa.

Oliko raskaus siis tullut peppuun vedosta?

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli aikoinaan vähän samanlainen tilanne. Meidän tapauksessa kyllä miehelläkin oli paha mieli asiasta. En kommunikoinut miehelle selvästi että haluaisin hänen jäävän kotiin mua tukemaan, lähti koska luuli sen olevan mulle ok. Ehkä teillä sama tilanne?

Juuri tuota mietin että olisi kai pitänyt osata sanoa suoraan, että tarvitsen tukea. En sitä tehnyt vaan ehkä kuvittelin miehen tajuavan sen itse... Joten saanko olla oikeastaan edes vihainen tai pettynyt tästä.

Ap

Mun mies aika varmasti kysyisi haluanko hänen jäävän vai lähteekö, kysyisi mitä oikeasti toivoisin siinä tilanteessa. Oikeasti toivoisin varmaan, että lähtisi sinne reissuun jos keskenmeno oli kuitenkin alkuvaiheessa ennen rv 12 vielä. Mun tapauksessa on kuitenkin sisko ja veli ja muitakin ihmisiä, joita pyytäisin sitten meille tai tuppautuisin yökylään. En ihan yksin tahtoisi minäkään olla koirien kanssa. Toivoa teille!

Siis ilman keskenmenoako mies olisi myös mennyt pääsiäiseksi kavereiden kanssa ja jättänyt sinut yksin? Korona aikana mies lähtee porukalla bilettämään?

Jos tuo olisi minun parisuhteesta ja raskaus ensimmäinen laittaisin vauvan yrittämisen mietintätauolle. Onneksi löysin miehen joka ei halua bilettää kavereiden kanssa monta päivää putkeen tai oikeastaan edes bilettää. Nytkin kaverin luona käymässä (ulkona) mutta tulee kotiin saunomaan perheensä kanssa. Kannattaa harkita millaisen miehen kanssa hommaa lapsia sillä niiden kautta on miehen kanssa yhteyksissä loppuelämän vaikka eroaisi. Jos mies fiksu niin elämä niin paljon helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei lähtisi. Koin reilu vuosi sitten keskenmenon ja mies tuli samantien töistä kotiin ja viikonlopun jälkeen varmisti vielä, että pärjään yksin kotona.

Olen pahoillani kokemastasi.

Kiitos sanoistasi ja ymmärryksestä. Tuli olo, että saan olla surullinen, vaikka tämä olikin vasta alkuraskaus. Ap.

Katumus pillereitä miehet antaa naisille mikäli eivät itse halua lapsia .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli aikoinaan vähän samanlainen tilanne. Meidän tapauksessa kyllä miehelläkin oli paha mieli asiasta. En kommunikoinut miehelle selvästi että haluaisin hänen jäävän kotiin mua tukemaan, lähti koska luuli sen olevan mulle ok. Ehkä teillä sama tilanne?

Juuri tuota mietin että olisi kai pitänyt osata sanoa suoraan, että tarvitsen tukea. En sitä tehnyt vaan ehkä kuvittelin miehen tajuavan sen itse... Joten saanko olla oikeastaan edes vihainen tai pettynyt tästä.

Ap

Mä olin kyllä miehelleni vihainen asiasta, vaikkei reilua välttämättä olisi ollutkaan. Mutta saatiin asia selvitettyä puhumalla, sitä suosittelen lämpimästi