Pelko ei kerro todellisuudesta - naisten uhriutuminen

Lähiaikoina on noussut jälleen esiin, kuinka naiset eivät tunne oloaan turvalliseksi ulkona iltaisin, etenkin suuremmissa kaupungeissa, ja kuinka naiset tunnistavat monia toimintapoja, joilla pitävät itseään turvassa (avaimet nyrkissä ja vastaavaa). Tätä pelkoa on käytetty todisteena siihen, että erityisesti naisiin kohdistuu väkivaltarikollisuutta, mikä kertoo yhteiskunnan seksismistä ja miesten pahuudesta. Tilastojen nojalla tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Käyttämäni tilastot löytyvät tilastokeskuksen taulukoista "Rikosten asianomistajat sukupuolen, iän ja maakunnan mukaan, 2006-2019".

Ensiksi pahoinpitelyt. 2019 tilastoitiin noin 53 000 pahoinpitelyä, joista noin 30 000, 56%, kohdistui miehiin. Pahoinpitelyiden paikassa on merkittäviä eroja sukupuolen suhteen. Valtaosa naisiin kohdistuvista pahoinpitelyistä tapahtuu yksityisasunnossa. Jos tarkastellaan pahoinpitelyitä, jotka tapahtuivat yleisessä paikassa (mutta ei ravitsemisliikkeessä, kuten baarissa), pahoinpitelyistä 70% kohdistui miehiin. Kun tarkastellaan törkeitä pahoinpitelyitä, näistä kokonaisuudessaan 74% kohdistui miehiin (yleisellä paikalla tapahtuneet varmaan vielä useimmin).
Ryöstöistä 70% kohdistui miehiin.
Henkirikoksien suhteen miehet ja naiset ovat tasoissa. Ainoa tapaus, jossa löytyy merkittävä ero, on "muu yleinen paikka tapon, murhan tai surman yrityksen tekopaikkana", joista 84% on kohdistunut miehiin.
Raiskauksista luonnollisesti löytyy merkittävä naisten yliedustus. Suurin osa raiskauksista kuitenkin tapahtuu yksityisasunnossa. Yleisellä paikalla raiskauksista tapahtuu reilu 10%. Näiden raiskausten osuus muusta rikollisuudesta, ryöstöistä, pahoinpitelyistä ja henkirikoksista, on pieni.

Illalla tai yöllä ulkona joudut paljon todennäköisemmin väkivaltarikoksen uhriksi miehenä kuin naisena. Väkivalta on myös todennäköisemmin vakavampaa (kts törkeän pahoinpitelyn ero lievään). Tästä huolimatta emme näen miesten uhriutuvan.