Lue keskustelun säännöt.
Voiko eropuheista päästä yli?
26.03.2021 |
Ollaan oltu vajaa 10 vuotta yhdessä ja meillä on kaksi pientä lasta. Puoliso rupesi joulun aikoihin puhumaan että on miettinyt eroa. Kuulemma arki ahdistaa ja on tylsää, haluaa ihan erilaista elämää, tunteet minua kohtaan hiipuneet jne. Sanoi että ei oikeasti kuitenkaan nyt halua erota mutta että on ajatellut välillä eroa. On pari kertaa ottanut asian puheeksi.
Sanoin hänelle että jos erota haluaa niin selvä kirjoitetaan eropaperit. Silloin sanoi että ei nyt kuitenkaan halua erota. Mutta en oikein tiedä... minun tunteet kuoli siihen kun hän alkoi puhua ajatelleensa eroa. Minua ei oikein enää yhtään kiinnosta tämä parisuhde eikä hänen asiat. Jotenkin henkisesti irtaannuin tästä avioliitosta hänen puheiden takia vaikka hän tavallaan ne perui tai sanoi niiden olleen vain sellaista että joskus miettinyt asioita kun on niin uupunut.
Voiko eropuheista päästä yli? Nyt tuntuu että en enää pysty haluamaan jatkaa yhdessä, koska hänen puheet tappoi tunteeni ja kiinnostukseni.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi sanat loukkasivat sinua, ymmärrettävää. Kysyitkö häneltä, miten voisitte tehdä toisin, jotta elämä ei tuntuisi niin tylsältä? Eiköhän korona-aikaan aika monen elämä tunnu tylsältä...
Kaiken se kestää, uskoo ja toivoo <3 Ei rakkaus saa kuolla tylsään vaiheeseen, rakkaus on niin paljon muutakin kuin tunnetta! Se on tahtoa ja hyviä tekoja toista kohtaan. Etenkin silloin, kun se toinen tuntuu tylsältä tai tunteet tuntuu kuolleen. SILLOIN vasta aletaan koitella rakkautta, kaivetaan se tahto esiin.
Miehelläsi on tarpeita ja sinulla on tarpeita. Nyt puhutte avoimesti ja rehellisesti niistä ja keksitte yhdessä, mikä auttaisi molempia.
Kysyin kyllä mitä pitäisi olla toisin. Kuulemma minun pitäisi olla jotenkin erilainen mutta ei suostunut sanomaan miten. Kuulemma meidän elämässä pitäisi olla kiinnostavia asioita kuten kesämökki. Kyllähän se minulle sopii mutta ei meillä ole mitenkään sellaiseen rahaa, edes vuokralle ja hän tietää sen kyllä. En saanut siis kuulla yhtään mitään sellaista mihin voisin jotenkin vaikuttaa. Ap
Millaista teidän elämä sitten on?
Tavallista arkea. Pienten kuljetusta ja hakemista päiväkodista, töitä (ok työpaikat mutta ei mitkään unelmatyöt kummallakaan), kotiaskareita, pienempi herättää yhä öisin eli meille liian vähän unta jne. Ei tukiverkkoja koronan takia nyt ollenkaan, aiemminkin huonosti. Rahahuolia kun kumpikaan ei ole hyväpalkkaisella alalla mutta tällä Helsingissä on isot asumiskustannukset vaikka asutaan pienehkössä kerrostaloasunnossa lähiössä. Ainakin minä silti nautin lapsista ja perhe-elämästä ja olen antanut puolisolle niin paljon aikaa harrastuksiinsa kuin on vain halunnut. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on tämä korona, kun kaikki masentumaan.
Vierailija kirjoitti:
Se on tämä korona, kun kaikki masentumaan.
Joo on ihan selvää että meilläkin korona masentaa meitä molempia ja se että kaikki on jotenkin nyt aika hankalaa koronan takia, paljon rahahuoliakin tullut kun puoliso ollut välillä lomautettuna jne. Mutta en minä kyllä koronan takia olisi itse eroa ruvennut miettimään. Ap
Ehkä eropuheista voisinkin päästä yli mutta miten siitä että sanoi että tunteet minua kohtaan on hiipuneet/kadonneet? En minä halua olla sellaisen kanssa joka ei minusta välitä. Mieluummin eroan kuin jatkan avioliittoa jossa minua ei rakasteta. Ap
Itse en varmaan osaisi päästä yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluatko lapsille äitipuolen ja kaksi kotia? En todellakaan suosittele. Vielä voit tehdä jotain.
Hei kaikki naiset eivät ilosta hihkuen ala äiti puoleksi. On miehiä, jotka hoitavat lapsensa yksin omalla vuorollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatko lapsille äitipuolen ja kaksi kotia? En todellakaan suosittele. Vielä voit tehdä jotain.
Hei kaikki naiset eivät ilosta hihkuen ala äiti puoleksi. On miehiä, jotka hoitavat lapsensa yksin omalla vuorollaan.
Ja niitä jotka jättävät hoitamatta (eli ottamatta lapsia luokseen), jos eivät saa sitä uutta äitipuolta hoitamaan niitä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tämä korona, kun kaikki masentumaan.
Joo on ihan selvää että meilläkin korona masentaa meitä molempia ja se että kaikki on jotenkin nyt aika hankalaa koronan takia, paljon rahahuoliakin tullut kun puoliso ollut välillä lomautettuna jne. Mutta en minä kyllä koronan takia olisi itse eroa ruvennut miettimään. Ap
Mutta joillain masennus aiheuttaa halun erota.
Mun mies haluaa erota aina kun kokee epäonnistuneensa ja kokee että on kelvoton. On akateemisella uralla ja jokainen hylsy rahoitushauista ym on alkanut murskata häntä enemmän ja enemmän. Pätkätyö, epävarmuus, surkea palkka..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko kertonut miehellesi mitä hänen puheensa ovat aiheuttaneet, että sinun tunteesi ovat kuolleet ja mietit eroa? Jos et, kerro nyt, halusi hän kuulla tai ei. Ei vihaisena vaan toteat asian. Joskus ihmiset saattavat kuvitella voivansa puhua eropuheita ja päättää itse milloin se tapahtuu jos tapahtuu. Silloin puolisosta on tullut itsestäänselvyys, ja on tarpeen muistuttaa mieleen että Molemmat ovat suhteessa vapaasta tahdostaan. Koska valitsevat niin.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies haluaa erota aina kun kokee epäonnistuneensa ja kokee että on kelvoton. On akateemisella uralla ja jokainen hylsy rahoitushauista ym on alkanut murskata häntä enemmän ja enemmän. Pätkätyö, epävarmuus, surkea palkka..
Ai siis jos hän epäonnistuu töissä niin haluaa erota sinusta?
Kamalan raskasta tuollainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[
Kyllä haluaisin tällaista keskustelua mutta puoliso ilmeisesti ei, ainakaan hän ei lähde keskusteluun mukaan kun yritän puhua, vaihtaa joko puheenaihetta tai sanoo että nyt on väärä hetki (ei suostu sanomaan milloin on oikea hetki). Jos taas hän itse aloittaa puhumisen niin minä kuuntelen kyllä mutta ei hän silloinkaan vastaa kysymyksiini vaan puhuu pari minuuttia erosta ja sitten sanoo että ei enempää nyt keskustella. Ap
Kyllä toi on jo lapsellista leikkimistä miehen taholta, ero tulee tästä joka tapauksessa parin vuoden sisällä, kannattaako sitä pitkittää? Toinen ei selkeästi ole valmis mitenkään panostamaan asioiden työstämiseen. Sekin että näkee ongelmat vain sinussa eli jos sä muutut niin..ja se listahan ei tule loppumaan. Mitä mies on tehnyt taloudellisen tilanteen parantamiseksi, jos kerran mökistä haaveilee? Kuulostaa vähän exältäni joka oli kanssa kova haaveilemaan ja haluamaan, muiden tekemänä :D erolla leikittelykuviot oli samoja. Siinä vaiheessa kun mä pistin eropaperit vetämään tulikin kaikki järkyttävänä yllätyksenä. Mikäli olette naimisissa, niin teillähän on yhteensä vuoden harkinta-aika käytössä ennen lopullisen eron hakemista. Jos asian vain antaa olla, niin olet jatkuvassa löysässä hirressä että milloin mies heittää taas eron pöydälle ja sitten päättää että nyt ei sit taas puhutakaan asiasta.
Joskus kannattaa asettaa itselleen määräaikoja kauan katselee tilannetta rauhassa. Jos vuodet alkavat vierimään samassa tilanteessa, siinä vain katkeroituu. Olette ajatuneet negatiiviseen kierteeseen, joka tuskin itsekseen poistuu. Sinulla on oikeus vaatia kunnollista keskustelua aiheesta, ja asettaa omat rajat eikä vain jäädä odottamaan, mitä mies asian suhteen päättää. Mies on kyllä laittanut sinut ikävään tilanteeseen, epämääräisiä erovihjailuja ilman konkreettisia muutostoiveita ja ilman halua keskustella aiheesta. Se ei ole vastuullisen aikuisen käytöstä. Tsemppiä sinulle!
SAA asua eri asunnoissa. Ei sinun tarvitse odottaa varmuutta, jota ei nyt tule, koska toisen tunteet hiipuivat tai etsii elämään jotain. Oikea mies on varma että haluaa olla yhdessä. Et voi muuttua, olet sellainen kuin olet.
Kaikissa parisuhteissa tulee joskus eroajatuksia. Toinen juttu sitten on, että kannattaako niitä puhua ääneen jos ei ihan oikeasti ole haluamassa erota.
Vierailija kirjoitti:
Joskus kannattaa asettaa itselleen määräaikoja kauan katselee tilannetta rauhassa. Jos vuodet alkavat vierimään samassa tilanteessa, siinä vain katkeroituu. Olette ajatuneet negatiiviseen kierteeseen, joka tuskin itsekseen poistuu. Sinulla on oikeus vaatia kunnollista keskustelua aiheesta, ja asettaa omat rajat eikä vain jäädä odottamaan, mitä mies asian suhteen päättää. Mies on kyllä laittanut sinut ikävään tilanteeseen, epämääräisiä erovihjailuja ilman konkreettisia muutostoiveita ja ilman halua keskustella aiheesta. Se ei ole vastuullisen aikuisen käytöstä. Tsemppiä sinulle!
Millä vaatii jos toinen ei vain puhu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi päästä yli. *been there*
Vähän lapsellista sinulta, että heität pyyhkeen kehään, kun toinen kertoo ajatuksistaan. Sinuna tarttuisin itse asiaan, eli lähisin yhdessä ja erikseen pohtimaan, miksi toisesta tuntuu siltä miltä tuntuu. Ja toisaalta, miksi sinäkin olet valmis antamaan periksi muutaman huonon sanan johdosta. Sanoit ettei toinen enää kiinnosta. Kiinnostiko kybällä ennen noita sanoja? Teillä on selvästi käsittelemättömiä asioita, eli niihin kiinnittäisin huomioni ja energiani.
Älkää vielä antako periksi, terapiaa suosittelen, toivottavasti saatte avun <3 Me saatiin.
En tahallani heitä pyyhettä kehään ja järjen tasolla haluan jatkaa liittoa, mutta en voi sille mitään että tunteet kuoli, kadotin luottamuksen. Ehdotin kyllä terapiaa mutta hän ei suostu. Ap
Olette ottaneet aikaa keskustelulle? Sitähän se terapia on, eikä sitä varten tarvitse lähteä kodin ulkopuolelle vaan varata se aika sille keskustelulle ihan kotioloissa.
Esim ensin kirjoitetaan ylös niitä ajatuksia, mitä esim toivoo tulevaisuudelta, millaista elämää haluaa elää, jne.
Ensin on esim miehen vuoro puhua ja sinä vain kuuntelet. Seuraavana päivänä jatketaan siitä mitä nämä ajatukset sinussa herätti.
Ja sitten sama toisin päin.
Ei elämää yhdessä yössä muuteta paremmaksi edes terapiassa. Se on projekti jolle pitää antaa aikaa.Kyllä haluaisin tällaista keskustelua mutta puoliso ilmeisesti ei, ainakaan hän ei lähde keskusteluun mukaan kun yritän puhua, vaihtaa joko puheenaihetta tai sanoo että nyt on väärä hetki (ei suostu sanomaan milloin on oikea hetki). Jos taas hän itse aloittaa puhumisen niin minä kuuntelen kyllä mutta ei hän silloinkaan vastaa kysymyksiini vaan puhuu pari minuuttia erosta ja sitten sanoo että ei enempää nyt keskustella. Ap
Ei uskalla itsekään vielä ajatella ajatuksiaan loppuun....
Kyllä haluaisin tällaista keskustelua mutta puoliso ilmeisesti ei, ainakaan hän ei lähde keskusteluun mukaan kun yritän puhua, vaihtaa joko puheenaihetta tai sanoo että nyt on väärä hetki (ei suostu sanomaan milloin on oikea hetki). Jos taas hän itse aloittaa puhumisen niin minä kuuntelen kyllä mutta ei hän silloinkaan vastaa kysymyksiini vaan puhuu pari minuuttia erosta ja sitten sanoo että ei enempää nyt keskustella. Ap