Taapero hakee huomiota lyömällä, jatkuvalla mölyämisellä ja muiden häiritsemisellä.

Missä tilanteissa tätä ilmenee? Minkä ikäinen lapsi tarkemmin on?

Huostaan.

Vierailija kirjoitti:

Missä tilanteissa tätä ilmenee? Minkä ikäinen lapsi tarkemmin on?

Lapsi on 2v. Jos muut lapset leikkii nätisti, niin menee repimään lelut käsistä tai muuten möykkäämään ja häiritsemään leikkiä. Aikuisilta hakee myös jatkuvaa huomiota esim tulemalla päristelemään tai huutamaan naaman eteen. Puhuu kuitenkin hyvin ikäisekseen ja jatkuvasti hakea sanallisestikin aikuisen huomiota, vaikka lapsiakin olisi ympärillä kenen kanssa voisi leikkiä, mutta hakee tosiaan myös kyseenalaisin keinoin muiden lasten huomiota. Eli käytännössä jatkuvasti häiritsee jollain tapaa muita ihmisiä.

Miksi annat käyttäytyä huonosti.

Katso supernanny.

Siinä on tuleva koulukiusaaja ja muiden ihmisten elämän pilaaja kasvamassa.

Vierailija kirjoitti:

Siinä on tuleva koulukiusaaja ja muiden ihmisten elämän pilaaja kasvamassa.

Niin ja kun lasta toruu, joko ei ole kuulevinaan tai sitten aloittaa lohduttoman parkumisen. Muutenkin parkuu lohduttomasti aina jos ei saa tahtoaan läpi. Haluaa päättää esim siitä vaihdetaanko vaippa vai ei, juoko vai ei..

Jos lapsen pitää hakea huomiota, silloinhan se tarkoittaa, ettei hän saa riittävästi huomiota. Eli nyt muuttamaan ensin omaa käytöstä ja antamaan sitä positiivista huomiota, kun lapsi käyttäytyy hyvin ja keksimään yhteistä tekemistä lapsen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinä on tuleva koulukiusaaja ja muiden ihmisten elämän pilaaja kasvamassa.

Niin ja kun lasta toruu, joko ei ole kuulevinaan tai sitten aloittaa lohduttoman parkumisen. Muutenkin parkuu lohduttomasti aina jos ei saa tahtoaan läpi. Haluaa päättää esim siitä vaihdetaanko vaippa vai ei, juoko vai ei..

Ja nuo ovat ihan normaaleja uhmaiän merkkejä.

nro 8

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä tilanteissa tätä ilmenee? Minkä ikäinen lapsi tarkemmin on?

Lapsi on 2v. Jos muut lapset leikkii nätisti, niin menee repimään lelut käsistä tai muuten möykkäämään ja häiritsemään leikkiä. Aikuisilta hakee myös jatkuvaa huomiota esim tulemalla päristelemään tai huutamaan naaman eteen. Puhuu kuitenkin hyvin ikäisekseen ja jatkuvasti hakea sanallisestikin aikuisen huomiota, vaikka lapsiakin olisi ympärillä kenen kanssa voisi leikkiä, mutta hakee tosiaan myös kyseenalaisin keinoin muiden lasten huomiota. Eli käytännössä jatkuvasti häiritsee jollain tapaa muita ihmisiä.

Varmaan kuulostaa vittuilulta, mutta mulle ei tulisi mieleenkään päästää kaksivuotiasta tuolla tavalla toisten kimppuun. Jos joku muu päästäisi omani kimppuun (omat lapseni tosin jo isoja) niin menisi ekan kerran jälkeen hermo että joku sallii lapsensa tehdä noin. Taaperot ovat täysin arvaamattomia - tai osa toki arvattavia, ja sun tehtävä on ESTÄÄ lasta tekemästä noin. Miten muut aikuiset reagoivat kun sallit käytöksen?

Mennään joskus leikkimään yhdessä lastemme kanssa. Lupaan että kerta tommosta käytöstä omaani kohtaan ja sun lapsi ei enää koskaan kiusaa vieraita. Olen sen verran tiukka kiusaamisen ja löpsöjen vanhempien kanssa, että yksi katse ja sana multa niin lapsesi oppii. Oppisi sultakin mutta et saa sanottua etkä estettyä. Ei lapset ole mitään riivattuja eläimiä jotka tekevät mitä sattuu, lapsi tekeea asioita jotka hänelle mahdollistetaan ja sallitaan.

Paikka? Hki Koskela?

Estämällä, kantamalla pois tilanteesta kerta toisensa jälkeen. Se parku pitää vaan kestää. Ei lasta pidä opettaa siihen että huutamalla ja parkumalla saa tahtonsa läpi. Kun kerta toisensa jälkeen totuttaa siihen, että ei onnistu, kyllä se alkaa tajuta että ei onnistu. Lapsi voi puhua hyvin, mutta ei pidä tuudittautua siihen, että lapsi silti ymmärtäisi puhetta. Puhu selkeästi, lyhuin lausein. " Ei saa satuttaa". Kun lapsi parkuu, jatkat saman toistamista "ei saa satuttaa". 3-4 sanan lauseilla ja älä nyt ainakaan lohduta lasta joka parkuu siksi, ettei saa tehdä kiellettyä. Lapsen itku saada tahto läpi on kehitysvaihe ja sen kanssa pitää jaksaa. Anna myös lapselle kahdenkeskistä huomiota, hyvää sellaista. 

Nämä neuvot tulevat äidiltä, joka kasvatti vasta nelivuotiaana puhumaan oppineesta autistista hyväkäytöksiksen nuoren miehen, siinä sivussa toisen terveen lapsen. Olen kantanut parkuvan terveen kaupasta ulos ilman että ostetaan mitään - kertaan jäi. Olen toistanut erityiselle mitä saa tehdä ja mitä ei satoja kertoja. Opetin autistin siihen, että asiat eivät mene aina samalla tavalla, vaikka hänen mielestään olisi aina pitänyt. Tein muutoksia, vastoin kaikkia ohjeita miten autistin kanssa ollaan. Kehun itseäni, tein omasta mielestäni oikein. Eikä nuori mies valita, vaan meillä on hyvät välit. 

No hän on ilmeisesti huomannut, että parkumalla saa tahtonsa läpi, ja hän käyttää sitä hyväkseen tasan niin kauan, kun mahdollista.

Selkeät rajat ja välitön puuttuminen huonoon käytökseen. Samaan aikaan myös positiivista palautetta hyvästä käytöksestä ja huomion antamista, kun käyttäytyy hyvin. Kyllä se lapsi nopeasti äkkää, miten kannattaa käyttäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Mennään joskus leikkimään yhdessä lastemme kanssa. Lupaan että kerta tommosta käytöstä omaani kohtaan ja sun lapsi ei enää koskaan kiusaa vieraita. Olen sen verran tiukka kiusaamisen ja löpsöjen vanhempien kanssa, että yksi katse ja sana multa niin lapsesi oppii. Oppisi sultakin mutta et saa sanottua etkä estettyä. Ei lapset ole mitään riivattuja eläimiä jotka tekevät mitä sattuu, lapsi tekeea asioita jotka hänelle mahdollistetaan ja sallitaan.

Nimenomaan. Kertoo jo paljon vanhemman laiskuudesta ja uusavuttomuudesta, jos tulee röllifoorumille kyselemään vinkkejä.

WeeTee-perhe?

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsen pitää hakea huomiota, silloinhan se tarkoittaa, ettei hän saa riittävästi huomiota. Eli nyt muuttamaan ensin omaa käytöstä ja antamaan sitä positiivista huomiota, kun lapsi käyttäytyy hyvin ja keksimään yhteistä tekemistä lapsen kanssa.

Niin tai sitten lapselle ei vaan ole laitettu rajoja ja hän ei tiedä mitkä on sopivia keinoja hakea huomiota? Rajaton lapsi.

Heittäisin pihalle ja käskisin etsiä oman asunnon.

Vierailija kirjoitti:

No hän on ilmeisesti huomannut, että parkumalla saa tahtonsa läpi, ja hän käyttää sitä hyväkseen tasan niin kauan, kun mahdollista.

Selkeät rajat ja välitön puuttuminen huonoon käytökseen. Samaan aikaan myös positiivista palautetta hyvästä käytöksestä ja huomion antamista, kun käyttäytyy hyvin. Kyllä se lapsi nopeasti äkkää, miten kannattaa käyttäytyä.

Ja tämä toiminta loppuun asti. Usein näkee vanhempia, jotka osaavat toimia hyvin, mutta eivät vie loppuun asti. Lapsi jatkaa ja jatkaa ja vanhempi luovuttaa ja näin lapsi saa jatkaa huonoa toimintaansa. Lapsi oppii, että vanhemman sanomisilla ei loppupelissä ole mitään väliä.

Kännykkälapsi....

Hae neuvolasta apua kun olet noin kädetön kakarasi kasvatuksen suhteen. Ja ala tehdä kakarasi kanssa asioita, huomioi sitä positiivisesti. Eli: keskity vähemmän kännykkään ja enemmän kakaraan.