Olen suhteen mies

Vaikka olen nainen.

Tienaan enemmän, hoidan kaikki talous- ja sopimusasiat, leikkaan nurmikot ja huolehdin talon vuosihuollot.

Kotitöissä näennäinen tasa-arvo, mutta olen niin paljon aikaansaavempi, että teen käytännössä 90% kaikesta.

Selkeä tahti- ja temperamenttiero siis. Mies romantisoi kaiken ja antaa tunteiden ohjata elämää. Valitettavasti perustunne on alakulo - nuorena jotenkin sympaattista, vanhempana vain väsyttävää ja jarru kaikelle.

Olen ehkä tehokas, mutten kylmä. Mielestäni elämä on vain liian lyhyt sohvalla lagaamiseen ja velvollisuudet on jonkun kuitenkin huolehdittava. Olisi edes vastapainona hyviä keskusteluja, muttei niitäkään. Miestä eivät tunnu maailman asiat ja ilmiöt kiinnostavan.

Tuntuu, että kunnioitus alkaa mennä ja sitten ei olekaan enää mitään...

Ja pahoittelut sukupuolinormituksesta, mutta miehen mielestä naisen kuuluisi olla hiljainen ja herttainen ja jotenkin alisteinen miehelleen pönkittääkseen tämän egoa ja seksuaaliviettiä. Eli perinteinen taustanainen, jolle voi romanttisesti ostaa seksihepeneitä ja suklaata. Kuka $#£ ne hommat sitten hoitaa?

Mä oon niin väsynyt kaikkeen.