Mistä asioista olet äitinä olessasi huolehtinut?
Minkälaisia huolia sinulla on ollut lapseesi ja hänen kehitykseensä liittyen ja onko huolehtiminen ollut turhaa vai aiheellista?
Näin esikoisen kanssa tuntuu, että huolehdin jatkuvasti jostain, yleensä etukäteen, ja yleensä turhaan.
Viimeisin huolenaiheeni oli se, että lapsi ei opi nukkumaan päiväunia päiväkodissa sängyssä, koska nukkunut kotona aina rattaissa. Lopputulos: lapsella meni kaksi päivää oppia nukkumaan sängyssä päiväunet. Eli täysin turha huoli.
Yritän kerätä itselleni järkeä päähän ja lopettaa ajan käyttämisen tällaiseen turhaan huolehtimiseen. Vertaistukea?
Kommentit (4)
Lapset ovat nyt 5v ja 7v ja ehkä alan olla aavistuksen vähemmän kauhusta jäykkänä jo nykyään Aivan Kaiken suhteen. Esikoisen esim. pelkäsin olevan autistinen. Hän oppi puhumaan vasta parivuotiaana ja oli varsin vakava ja vetäytyvä vauva ja taapero. Mutta eiköpähän tuosta kuitenkin riittävän normaali tullut.
Ensimmäisen kanssa pelkäsin kyllä ihan kaikkea, esim. perhepeti ei tullut kuulonkaan, sehän voi olla hengen vaarallinen, nää muut ovat saaneet olla vieressä, ei sitä unissaan vaan vyöry vauvan päälle...
Huono itsetunto on se päähuoli. Yritän tukea ja kannustaa. Oikeasti lapsillani taitaa olla ihan hyvät itsetunnot.
Ensimmäisen lapsen kanssa kaikki on uutta ja kuuluukin huolettaa, se merkitsee vaan vastuuntuntoa. Toisen kanssa pääseekin sitten helpommalla kun osaa jo ennakoida montakin asiaa..