Hei, te henkisen väkivallan uhrit! Eheytymisestä/paranemisesta kysymyksiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin vapautuminen tapahtui, kun mies löysi uuden naisen ja lakkasi yrittämästä ottaa yhteyttä. Ei enää tarvinnut pälyillä kadulla ympärilleen ja olla varuillaan, kuuluuko rappukäytävästä ylimääräisiä ääniä. Muutaman kerran on tullut nyt kadulla vastaan ja aivan asiallisesti moikattu toisiamme.

Psykoterapiasta oli apu sekä suhteen lopettamisessa että sen jälkimaininkien selvittelyssä. Pari vuotta erosta aloin jo olla selväpäinen, mutta nyt uutta suhdetta aloittaessa viisi vuotta myöhemmin nousee useinkin esiin muistoja ja edellisessä suhteessa tukahdutettuja tunteita, kuten vihaa ja epäluuloa, jotka meinaavat purkautua uuteen kumppaniin, ellei niitä erikseen pysähdy käsittelemään.

Olenkin kuullut, että trauma saattaa siirtyä uuteen suhteeseen. Olen iloinen puolestasi, että pystyt tämän riskin ajoissa huomaamaan ja käsittelemään.

Kiitos oikein tarkoista ajanilmaisuista. Jos minulta vaadittaisiin vaikkapa täsmälleen sama aika, niin tuntuuhan se iäisyydeltä. Vaikka ei ole!

Tuntuu hyyyyviiiin kaukaiselta se ajatus, että voisimme koskaan moikata toisiamme. Ehkä silti, jonain päivänä.

Ap

Tästä moikkaamisesta. Tulee vielä sellainen päivä kun kohtaat alistajasi ja pystyt hymyilemään hänelle , se kannattaako edes moikata tuollaiselle on toinen juttu. 

Onko realistista, että mies olisi väkivaltainen sinua kohtaan? Minäkin olin tosi peloissani oltuani suhteessa luonnehäiriöisen kanssa. Hänen keinonsa vahingoittaa minua oli mm. mustamaalaaminen yms. mutta hänelle mm. ura oli niin tärkeä, ettei olisi tehnyt mitään rikollista.

Kannattaa kuitenkin miettiä toimintaohjeet. Jos hän pyrkii kotiisi, soitat poliisit ja kaikesta rikosilmoitus. Ei piiruakaan siimaa luonnehäiriöisen kanssa. Jos näet kaupassa, lähde pois. No contact on tärkein ohje. Hän unohtaa sinut todennäköisesti löytäessään uuden.

Pelosta pääset eroon vain käsittelemällä asiaa. Lue kirjallisuutta, hakeudu terapiaan, ala huolehtimaan itsestäsi todenteolla.

Riippuu uskonnosta. Jos ulkomaalainen tai jos itse olet muualta niin muuta maata tai kaupunkia.Jos kostaja uskonnosta vaihda maata.Muuten voit elää tavallisesti niin että toivot hänen löytävän uuden ja keskityt omaan päivääsi ehkä vaihdat asuntoa sekin auttaa.Poltat hänen valokuvansa tai leikkaat niistä itsesi pois.Oliko hänellä oleskelupahakemus kesken vai ???Vaihda nyt asuntoa ensin älä anna osoitetta myös voit kieltää sen antamisen maistraatissa.Älä tilaa lehtiä vähään aikaan tai mitään sillä osoitteella.Naisille on turvakoteja.

Jos uhri menee terapiaan uhri saa diagnoosit ja elämä pilalla jos haet sairaslomaa ahdistukseen ja terapiaan saat vuoden. Mutta diagnoosit pilaa elämäsi. Kun menet terapiaan he vetää kaavan mukaan olisi sinulla vaikea lapsuus eli siis uhria syyllistetään ja saat päälle masennuksenmasennuksen tästä. Etkä mitään apua.

Uhrit on syyllisiä terapiassa kirjoitti:

Jos uhri menee terapiaan uhri saa diagnoosit ja elämä pilalla jos haet sairaslomaa ahdistukseen ja terapiaan saat vuoden. Mutta diagnoosit pilaa elämäsi. Kun menet terapiaan he vetää kaavan mukaan olisi sinulla vaikea lapsuus eli siis uhria syyllistetään ja saat päälle masennuksenmasennuksen tästä. Etkä mitään apua.

Älä viitsi. Itse hakeuduin suhteen aikana terapiaan, koska mies oli saanut minut uskomaan, että olin sietämätön ihminen, jota kukaan ei voisi rakastaa ja tein mieheni elämästä helvettiä. Menin sinne siis tullakseni paremmaksi kumppaniksi, jotta mieheni olisi kanssani helpompi olla.

Lopulta terapeutti käänsikin käsitykset aivan ympäri ja sai minut näkemään, että tilanne olikin toisinpäin. Ilman terapeuttia olisin varmasti vieläkin tuossa huonossa, alistavassa suhteessa.

Dialektinen terapia, taiteet, skeematerapia...

Kaikki mikä auttaa saamaan vakautta ja eheyttä.

Joku syväanalyysi olisi kyllä syvältä.

Normiterveen kanssakin pääsee jakamaan tunteita ja silloin voi alkaa syntyä jotain käsitystä asioissa.

Se vain että ammattilainen voi tietää paremmin ja varsinkin sen mitä tarkoittaa vaitiolovelvollisuus.

Kylän juorukellot...

Uhrit on syyllisiä terapiassa kirjoitti:

Jos uhri menee terapiaan uhri saa diagnoosit ja elämä pilalla jos haet sairaslomaa ahdistukseen ja terapiaan saat vuoden. Mutta diagnoosit pilaa elämäsi. Kun menet terapiaan he vetää kaavan mukaan olisi sinulla vaikea lapsuus eli siis uhria syyllistetään ja saat päälle masennuksenmasennuksen tästä. Etkä mitään apua.

Voimia sinulle. Ikävä kyllä minulla on tismalleen samat kokemukset. Terapeuttien katse kääntyy uhriin. Helppo saada vainoharhaisuus- tai skitsofreniadiagnoosi. Poliisille voi mennä juttelemaan, muttei siitäkään ole mitään apua jos ei ole selkeitä todisteita. Ystäville ei voi puhua, koska pitävät hulluna. Vainoaja ajaa nurkkaan, pienentää reviiriäsi kunnes olet niin nurkkaan ahdettu, että vain kaikkein sitkein selviää. Olet kuitenkin jo saanut ympäristön leiman otsaan: omituinen, epäonnistunut, mt-ongelmainen.

Selvisin kuitenkin, ja toivon teille muillekin tsemppiä. Puhuin itselleni järkeä, karsin elämäni, ystäväni, muutin paikkaan, jossa minua on vaikea vainota. Vältän vainoajan asuinpaikkaa. Kirjoitin ylös kaikki kohtaamiset, vainoamiset. Tuli niin pitkä lista, että se riitti minulle. Jos joskus epäilin hetkenkin itseäni, se kaikki unohtuu kun katson tuota listaa.

Itse koin henkistä väkivaltaa ja alistamista suhteessa vuosia. Kun henkilöllä on mielenterveysongelmia ja alkoholismia, niin olisi pitänyt pysyä todella kaukana koko ihmisestä. Ko henkilö tykkää uhriutua ja esittää rikkonaista ja saaden toiset toimimaan halutulla tavalla. Sinne meni rahat lompakkoloiselle ja oma mielenterveys päälle.

En ole päässyt yli. Näen yhä painajaisia enkä luota enää yhteenkään mieheen.

Miksi koskaan ei puhuta naisista, jotka harjoittaa henkistä väkivaltaa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi koskaan ei puhuta naisista, jotka harjoittaa henkistä väkivaltaa?

Ei tässäkään ketjussa mielestäni ole rajattua keskustelua miehiin.

Uhrit on syyllisiä terapiassa kirjoitti:

Jos uhri menee terapiaan uhri saa diagnoosit ja elämä pilalla jos haet sairaslomaa ahdistukseen ja terapiaan saat vuoden. Mutta diagnoosit pilaa elämäsi. Kun menet terapiaan he vetää kaavan mukaan olisi sinulla vaikea lapsuus eli siis uhria syyllistetään ja saat päälle masennuksenmasennuksen tästä. Etkä mitään apua.

Tämä on täyttä bullshittiä! Taitaa olla narsistin kirjoittama , tätähän he hokee ettei uhri vaan mene hakemaan apua. Tiedoksi kirjoittajalle , minä hain 1980-luvulla apua terapiasta ja kyllä minua ymmärrettiin ja sain tosi paljon apua josta olen tänä päivänäkin kiitollinen. 

Kyllähän siihen pitkään meni, että toivuin, että pelot hellittivät. Koin helpottavaksi, että muutin ja salasin osoitteeni (turvakielto tehtiin muistaakseni maistraatin kautta), vaihdoin ja salasin puhelinnumeroni ja laitoin kaikkiin somekanaviin eston. Lähestymiskiellon jouduin myös hankkimaan.

Pahin väistyi kun sain nuo käytännön muutokset tehtyä, ettei ollut ihan akuuttia pelkoa siitä että tyyppi hengailee jossain kotini lähistöllä. Hengitin heti helpommin.

Mutta pelot kyllä aktivoituivat helposti vielä pitkään ja meni oikeastaan vuosia, että saatoin luottaa siihen ettei tarvitse pelätä enää. Nyt tuosta on 8 vuotta ja koen että olen kyllä aikaa sitten toipunut. Toki tällaiset keskustelut nostattavat edelleen hieman pulssia, tai jos törmään hänen nimeensä tai johonkin sitä muistuttavaan jossakin. Että eihän se kokonaan unohdu.