Lue keskustelun säännöt.
Minkälaisia ärsyttäviä hetkiä olet kokenut terapiassa?
15.03.2021 |
Itsellä oli terapian aikaan rahat aina loppu, tilanne oli todella paha. Se taloudellinen kurimus aiheutti osaltaan henkistä oirehdintaa. Terapeutti nyökytteli empaattisena mutta ei sanonut oikein mitään. Suoraan sanottuna tuli mieleen, että jos olet kerta niin empaattinen, niin jätäpä tämä käynti laskuttamatta niin saan muutaman kympin enemmän, jolla ostaa vaikka ruokaa. Terapeutti itse kun oli varsin hyvätuloinen. No joo, ymmärrän kyllä että asiat ei tietenkään mene niin, mutta väsyneenä tuli tällainen ajatus mieleen ja ärsytti suunnattomasti. Että mitä tästäkään asiasta puhuu, kun terapeutti ei siihen voi vaikuttaa. Joten jätin sitten puhumatta raha-asioista ja kärvistelin köyhänä.
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Mun terapeutti hymyili ekan kerran ja oli iloinen vasta viimeisen käynnin yhteydessä! Muuten tuntui väsähtäneeltä ja ärsyyntyneeltä. Kävi häntä sääliksi!
Kela-korvaus tekee psykologin apaattiseksi.
Omalla rahalla maksavat saavat parempaa terapiaa ja palvelua!
Tämä on valitettava totuus.
Hyvä ap, ettet puhunut mitään taloushuolistasi.
t. vierestä seurannut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näihin aloituksiin olisi hyvä lisätä, että: HUOM! PSYKOOTTISET ÄLKÄÄ VAIVAUTUKO
terapeutin tehtävä on antaa terapoitavalle mahdollisuus pohtia elämän kipeitä kysymyksiä. jos alkaa ärsyttää että terapeutti vain kuuntelee, se kertoo jostain ja sitä kannattaisi tarkastella. ihan itsensä kannalta. terapiasta ei ole apua jos asiakas ei itse ole valmis tekemään töitä vaan odottaa että terapeutti on jonkinlainen parantaja. ei ole, vaan työkalu käsitellä omat vaikeat tunteet ja ajatukset läpi ja tehdä muutoksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun terapeutti hymyili ekan kerran ja oli iloinen vasta viimeisen käynnin yhteydessä! Muuten tuntui väsähtäneeltä ja ärsyyntyneeltä. Kävi häntä sääliksi!
Taidat olla melkoinen tapaus :d
Kyllä :D Kelan kuntoutusterapia. En löytänyt hyvää terapeuttia ja piti ottaa ”kompromissi”. Taisin kutsua ihan ääneen, eikä psykologi pitänyt kommentista. Oli sääli käyttää kahden vuoden tuki huonoon terapiaan ja terapeuttiin, mutta minkäs voit! No money, no honey!
Onpas alapeukkuja aloituksella. Siellä on taas perinnönsaajat ja miehensä rahoilla elävät loukkaantuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin ollut yövuorossa ja menin heti aamulla terapia-ajalle. Terapia oli sitä psykodynaamista hymistelyä, jossa olisi itse pitänyt puhua koko ajan ja terapeutti vaan tuijotti. Vartin jälkeen silmät meni väkisin kiinni ja sammuin siihen tuoliin. Heräsin kun aika oli ohi. Terapeutti ei kuitenkaan ollut voinut herättää kun näki että nukahdin, vaan ilmeisesti tuijotti sen lopun puoli tuntia kun nukuin. Sitten kun aika oli ohi, hän nyki hartioista ja heräsin. Ihmettelin tätä ja se vaan perusteli, että " näin miten olet nyt tosi väsynyt". Sekin käynti laskutettiin, totta kai.
psykodynaamisessa ei ole pakko puhua koko aikaa, voit olla vaikka hiljaa koko käynnin. miksi terapeutin olisi pitänyt herättää jos itse olet valinnut mennä terapiaan rättiväsyneenä yövuoron jälkeen? eikö silloin ole ihan hyvä nukkua jos ei jaksa keskustella. olisin tehnyt samoin kuin terapeutti.
Vierailija kirjoitti:
Terapeutti on opiskellut pitkään. Hänelläkin on varmaan ollut köyhiä vaiheita. Ei se silti sano, että omasta toimeentulosta täytyisi luopua, jos jollakulla (mahdollisesti monella) asiakkaalla menee myös rahallisesti huonosti.
Miksi te persaukiset meette terapiaan, jos ei ole rahaa edes ruokaan? HALOO.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ollut yövuorossa ja menin heti aamulla terapia-ajalle. Terapia oli sitä psykodynaamista hymistelyä, jossa olisi itse pitänyt puhua koko ajan ja terapeutti vaan tuijotti. Vartin jälkeen silmät meni väkisin kiinni ja sammuin siihen tuoliin. Heräsin kun aika oli ohi. Terapeutti ei kuitenkaan ollut voinut herättää kun näki että nukahdin, vaan ilmeisesti tuijotti sen lopun puoli tuntia kun nukuin. Sitten kun aika oli ohi, hän nyki hartioista ja heräsin. Ihmettelin tätä ja se vaan perusteli, että " näin miten olet nyt tosi väsynyt". Sekin käynti laskutettiin, totta kai.
psykodynaamisessa ei ole pakko puhua koko aikaa, voit olla vaikka hiljaa koko käynnin. miksi terapeutin olisi pitänyt herättää jos itse olet valinnut mennä terapiaan rättiväsyneenä yövuoron jälkeen? eikö silloin ole ihan hyvä nukkua jos ei jaksa keskustella. olisin tehnyt samoin kuin terapeutti.
Kyllä mä nukkuisin mieluummin ihan omassa sängyssä ja ilmaiseksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun terapeutti hymyili ekan kerran ja oli iloinen vasta viimeisen käynnin yhteydessä! Muuten tuntui väsähtäneeltä ja ärsyyntyneeltä. Kävi häntä sääliksi!
Taidat olla melkoinen tapaus :d
Kyllä :D Kelan kuntoutusterapia. En löytänyt hyvää terapeuttia ja piti ottaa ”kompromissi”. Taisin kutsua ihan ääneen, eikä psykologi pitänyt kommentista. Oli sääli käyttää kahden vuoden tuki huonoon terapiaan ja terapeuttiin, mutta minkäs voit! No money, no honey!
No prkl.. Tsempit kuitenkin jatkoon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen käynyt vasta 4 kertaa tällä terapeutilla ja jotenkin vituttaa se kaivelu ja merkitysten tyrkyttäminen asioiden välille, joissa sitä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapeutti on opiskellut pitkään. Hänelläkin on varmaan ollut köyhiä vaiheita. Ei se silti sano, että omasta toimeentulosta täytyisi luopua, jos jollakulla (mahdollisesti monella) asiakkaalla menee myös rahallisesti huonosti.
Miksi te persaukiset meette terapiaan, jos ei ole rahaa edes ruokaan? HALOO.
Terapia on rikkaiden harrastus. Ruoka-apu köyhien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terapioista ei ole mitään hyötyä, terapiat on saatanasta, anteeksi ruma ilmaisu mutta näin asiat on, ei niitä kiinnosta kuin rahat, siksi ne sitä työtä tekee, ei niitä kiinnosta mitä ihmisiä vaivaa, varmaan nauravat siellä kahvihuoneessa toisten kärsimyksille.
Missä helvetin "kahvihuoneessa"?
Se on lähellä sitä esikartanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykiatrinen sh joka lässytti kuin yliempaattinen muumimamma ja ylisti "vautsi vau"-tyyliin suunnilleen kaikkea mitä tein ja kehui miten "hirmu paljon aikuisuutta" mussa on (ikää oli tuolloin 41 v). Joo, validaatio ja tsemppaus on positiivisia asioita mutta nekin voi vetää överiksi jolloin vaikutelma on vain kiusallinen ja teennäinen. Kun kerroin vaikeuksistani, mamma kallisteli ja pyöritteli päätään kuin cockerspanieli ja voivotteli ääneen saaden mut tuntemaan itseni vieläkin säälittävämmäksi luuseriksi. Ei hirveästi auttanut, kun olisin kaivannut loogista ja rakentavaa ratkaisuehdotusta, ja tuntui että piti koko ajan pelätä että mummeli romahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin ollut yövuorossa ja menin heti aamulla terapia-ajalle. Terapia oli sitä psykodynaamista hymistelyä, jossa olisi itse pitänyt puhua koko ajan ja terapeutti vaan tuijotti. Vartin jälkeen silmät meni väkisin kiinni ja sammuin siihen tuoliin. Heräsin kun aika oli ohi. Terapeutti ei kuitenkaan ollut voinut herättää kun näki että nukahdin, vaan ilmeisesti tuijotti sen lopun puoli tuntia kun nukuin. Sitten kun aika oli ohi, hän nyki hartioista ja heräsin. Ihmettelin tätä ja se vaan perusteli, että " näin miten olet nyt tosi väsynyt". Sekin käynti laskutettiin, totta kai.
psykodynaamisessa ei ole pakko puhua koko aikaa, voit olla vaikka hiljaa koko käynnin. miksi terapeutin olisi pitänyt herättää jos itse olet valinnut mennä terapiaan rättiväsyneenä yövuoron jälkeen? eikö silloin ole ihan hyvä nukkua jos ei jaksa keskustella. olisin tehnyt samoin kuin terapeutti.
Muita aikoja ei ollut, päiväajat oli jo menneet ja minun oli käytävät terapiassa 2 kertaa viikossa. Vuorotyön vuoksi en voinut sopia mitään kiinteitä aikoja, oli vain se että kaksi kertaa viikossa pitää terapiaa olla. Tämä oli tarkkaa. Joten eipä ollut vaihtoehtoja eikä terapeuttikaan sellaisesta puhunut. Kannattaa muistaa että kaikkien elämä ei ole samalla tavalla rytmitettyä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen käynyt vasta 4 kertaa tällä terapeutilla ja jotenkin vituttaa se kaivelu ja merkitysten tyrkyttäminen asioiden välille, joissa sitä ei ole.
Juuri näin! Kaverin kanssa on parempi jutella.
Psykologilla meni koko energia siihen, millaisen kirjauksen tekee käynnistä ja hän oli aina jotenkin ärsyyntynyt, jos ei tullut ns. ”hyvää kirjausta”. Ihan ääneen mietti näitä kirjauksia Kelaa varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen käynyt vasta 4 kertaa tällä terapeutilla ja jotenkin vituttaa se kaivelu ja merkitysten tyrkyttäminen asioiden välille, joissa sitä ei ole.
Juuri näin! Kaverin kanssa on parempi jutella.
Psykologilla meni koko energia siihen, millaisen kirjauksen tekee käynnistä ja hän oli aina jotenkin ärsyyntynyt, jos ei tullut ns. ”hyvää kirjausta”. Ihan ääneen mietti näitä kirjauksia Kelaa varten.
Siis käyttekö te psykiatrilla vai terapeutilla? Ei minun terapeuttini kirjannut kuin kerran vuodessa jonkun lausunnon takia Kelalle, eikä sekään kummoinen paperi ollut.
Pääsin muutaman kerran akuutisti juttelemaan todella hyvälle terapeutille, jolla ei ollut vakituisia aikoja vapaana. Tämän kokemuksen jälkeen lähinnä kaikki muut kokemukset ovat ärsyttäneet.
Päällimmäisenä tulee mieleen työpsykologini, joka vastaili tietokoneella pikaviesteihin samalla, kun yritin kertoa posttraumaattisen stressireaktion aiheuttaneesta tapahtumasta. Koneessa vieläpä äänet päällä, ja puheeni keskeytyi aina näihin "pling!" -ääniin kun toisesta päästä vastattiin. Varmaan sopi jotain lounastreffeja työkaverin kanssa siinä samalla...
Vierailija kirjoitti:
Pääsin muutaman kerran akuutisti juttelemaan todella hyvälle terapeutille, jolla ei ollut vakituisia aikoja vapaana. Tämän kokemuksen jälkeen lähinnä kaikki muut kokemukset ovat ärsyttäneet.
Päällimmäisenä tulee mieleen työpsykologini, joka vastaili tietokoneella pikaviesteihin samalla, kun yritin kertoa posttraumaattisen stressireaktion aiheuttaneesta tapahtumasta. Koneessa vieläpä äänet päällä, ja puheeni keskeytyi aina näihin "pling!" -ääniin kun toisesta päästä vastattiin. Varmaan sopi jotain lounastreffeja työkaverin kanssa siinä samalla...
Anteeksi mutta nauratti tuo "pling"-ääni. Miten voi olla noin onneton työpsykologi? Ja vielä ptsd-tapauksessa.
Neuropsykologisia testejä tehnyt nuori naispsykologi ei osannut peitellä ihastustaan minuun ja kikatteli. Ärsytti, mutta runnoin typerät kokeet läpi.