Kysymys niille, keiden vauvat nukkuvat alusta asti omassa huoneessaan

Olin liian uupunut sellaiseen. Huonounisena heräsin jokaiseen ähinään, naapurihuoneesta vain joka toiseen.

Ihan tervepäinen aikuinen tuli.

Lapseni eivät nukkuneet omassa huoneessaan, mutta pelkästään jo päiväunien aikana ensimmäisen ja toisen lapsen kanssa kätkyt-kuolemaa. Kävin tarkistamassa aina välillä, että lapsi hengitti. 

Kyllä sitä totta kai tuli pelättyä, mutta kun jättää vauvan aina selälleen nukkumaan, niin riski pienentyy huomattavasti. Ekan kuukauden nukuttiin tosin samassa huoneessa. Itse olen myös niin herkkäuninen, etten pystynyt nukkumaan samassa huoneessa vauvan kanssa. Mutta kaipa sinullakin sananvaltaa asiaan on? Ei kai se puolisosi päätettävissä ole. 

Kaksosemme nukkuivat alusta alkaen omassa huoneessaan. Täme menettely antoi vähän paremmin äidille unirauhan, ja jos oli unihäiriöitä niin minä nukuin sitten lastenhuoneen lattialla. Säästin vaimon voimavaroja.

/kaksosten isä

Se joka hoitaa vauvan yöheräilyt, saa päättää missä vauva nukkuu. Mutta ei huudatusta!

Meillä oli samatilanne.

Mies nukkui olkkarissa sohvalla ja mö vauvan kanssa parisängyssä ekat 2 kuukautta.

Päivällä nukkui omassa huoneessa

Molemmat lapset nukkuneet omassa huoneessa sairaalasta kotiutumisesta saakka. En pelännyt kätkytkuolemariskiä. Ihan sama riski olisi ollut, jos olisi nukkunut pinnasängyssä vanhempien sängyn vieressä. Ja vieressä nukkuessa olisi myös ollut riski kätkytkuolemalle ja sen lisäksi vielä riski, että jää alle, kun nukkuva vanhempi kääntää kylkeä. 

Ensimmäinen huusi kuin hyeena kaikki yöt (ja päivät). Pidettiin koliikkina, kunnes 4kk iässä selvisi, että olikin allergiaa. Oli hyvä, että vauvalla oli oma huone, jotta edes toinen vanhempi sai nukkua, kun toinen kantoi itkevää vauvaa. Toinen oli ns. hyväuninen, mutta sairauden vuoksi jouduttiin heräämään lääkeiden annon vuoksi kaksi ylimääräistä kertaa joka yö, normaalien syöttöjen lisäksi. 

Tässä on monia tyylejä ja uskon että eri äideillä on myös todella eri vahvuisina ne hoivavietit ja -hormonit. Minä tunsin kovaa ahdistusta jos olisi pitänyt laittaa vauva eri huoneseen. Perhepeti oli siis käytössä, pitkät imetykset ja vauvantahtisuus. Jos mies olisi sitä vastutanut, hän olisi saanut pakata kimpsunsa ja kampsunsa.  Ajattelin ennen esikoisen syntymistä, että on kätevää eristää vauva omaan huoneeseensa, mutta totuus oli sitten toista. Minussa heräsi naarasleijona, joka halusi suojella poikasiaan yötä päivää enkä olisi voinut nukkua, jos he olisivat olleet poissa. En tiedä johtuiko tästä varhaisvaiheen läheisyydestä, mutta lapsistani kasvoi tosi kivoja, sosiaalisia ja rohkeita ihmisiä. He saivat siis lähteä "pesästä" omaan tahtiinsa. Älä ihmettele jos sinulle tulee tällaisia vahvoja hoivan tunteita ja kannattaa myös ehkä ilmoittaa miehelle, että sellaista voi tulla ja hänenkin pitää hyväksyä se, ettei ole perheen ykkönen, kun vauva tulee. Äidille vauva on ykkönen. 

Tietämäni kaksi kätkytkuolemavauvaa nukkuivat molemmat perhepetissä.

heille, joiden

Puoliso ei ymmärrä, mitä vaatii. Jos sinä olet vauvan ensisijainen hoitaja, sinun velvollisuutesi on asettaa vauvan hyvinvointi miehesi mukavuuden etusijalle. Jos teet toisin, on vaarana, että se kostaututuu teille kaikille.

En kuitenkaan väheksyisi miehen kateutta lasta kohtaan. Ole varovainen. Jos mies on omistushaluinen, hänelle voi olla ok, että vauva jää toiselle sijalle. Hän ei varmaankaan ajattele, että vauvan traumatisoituminen vie häneltä sinut, hänen omaisuutensa, entistä etäämmälle. 

Kätkytkuolema johtuu yleensä fyysisestä epäkypsyydestä ja/tai vanhempi-vauva -suhteen ongelmista.

Eristämällä vauva tämä riski helposti kasvaa, mutta ei itsessään johda siihen, aivan kuten vieressä nukkuminen ei automaattisesti pelasta.