Mikä auttaa teitä jaksamaan ja kestämään tämän koronan keskellä? Vinkkejä, ideoita?

Koira, perhe, ulkoilu.

Ulkoilu, yksin, kaverin tai perheen kanssa, lähelle tai kauemmas.

Ihana vapaus omalla tontilla! Ei oleylläri vieraita ja pää-asia on se ettei joka viikonloppu tarvitse olla menossa jonnekin osallistumaan.

En tiedä asemaasi? Koti etä-työ ,opiskelia? mutta jokaiselle sanon saman asian.miksi minusta ei pidetä: Kippun ,masenukseen,huonoon fiilikseen on lääke liike! Ota aikasi halintaan!Lähde ulos päivitäin kuljeskelemaan.Voi todella tuntua aluissa tylsältä ,tyhmältä en jaksa.Mutta joka päivä kun teet sen,siitä tulee tapa ja pian huomaat se on ihan kivaa yksinkin.Katsella ympäristöä,mennä eteenpäin.Voi  todella ulkoilla yksinkin.Ulkoilessasi yksin laita se puhelin äänetön,samalla saat vapaata diki ajasta. TV-sijaan vaihda tv-oikeaan kirjaan, älä nyky trendiin ääni kirjat.Kirjojen maailma on mahtava.Hyvä unilääkekin,usko pois kun itse luet kirja.Muista jokaisella on nyt erinlainen elämä koronan takia,ei vain sinulla.Itse noudatan korona ohjeet.Vuosi on kulunut kun olen voinut halata ihmistä.Seinäni yksin asuvana kaatuisivat päälle,jos en lähtisi ovesta ulos.Minuun ei pidetä yhteys koska en ole ilmaisten netti puhelimien,kuin netti foorumejen F.B . käytätäjä.On vain tietoinen valintani.En anna teknoloogian viedä elämääni ja yö uniani.Olen myös sukset hakenut varastosta ja luistimet vuosikymenien jälkeen.Yksin käynyt hiihtämässä ja luistelemassa.En ole  mikään haka tai huippu tai edes peruskuntoliana nivelrikko polvineen ,huonoin keuhkoineni.Mutta ne on uutta,erinlaista päivääni tämä korona aika.Sinä,te voitte tehdä samoin.(ps. anteeski tekstin kirjotus virheet ymm,luki häiriöisenä en niitä itse näe)

Koti harrastukset. 

Ennen katsoin synkempiä leffoja ja sarjoja, nyt positiivisempia, jopa komediaa. Jotenkin ei jaksa just ylimääräistä synkistelyä.

Oma-aika! Teen vihdoin kaikkia niitä asioita joita olen "aina" suunnitellut tekeväni. Vihdoin on aikaa maalaamiseen, kirjoitamiseen ja valokuvaukseen. Tämä virus tuli tarpeeseen, muutoin olisi kyllä jäänyt tekemättä.

Muuta ajateltavaa, tee itsestäsi kiireinen.

Itselläni on ollut niin paljon töitä tänä vuonna, että ei ole paljon ehtinyt koko koronaa huomatakaan.

Olen ottanut osaa harrastepohjaisiin etäkursseihin niin kuin  luovan kirjoittamisen kurssit (aloittamassa jo toista). Solminut viisi miniryijyä (se on terapeuttista). Pyysin SPR:n Verkkoystävistä kirjoituskaverin (sähköpostilla). Myynyt kaapin nurkista tavaroita nettikirppiksillä, koska voin ne luovuttaa turvallisesti avoterassiltani turvavälillä.  Usein ne ovat hauskojakin kohtaamisia, sillä suurin osa kaipaa ihmiskontakteja ja saatamme siinä aikamme jutella niitänäitä kahden metrin välillä(Muutamien kanssa pidetty yhteyttä sen jälkenekin) . Kirjoittanut mielipiteitäni erilaisiin kansalaiskyselyihin ja tosissani miettinyt vastaukset niihin. Vastannut myös tyhmiin kaupallisiin kyselyihin, joista saa 10-12 euron lahjakortin tietyn kyselymäärän jälkeen.  Ajellut autolla ihan minne tahansa ja ulkoillut vieraassa paikassa vaihtelun vuoksi. Pitänyt erityisesti yhteyttä serkkuuni, joka asuu eri maassa ja kysellyt miten siellä pärjää koronan kanssa. (Tiukempaa kuin meillä). SEurannut jotakin aivan  vastoin tottumuksiani tv-sarjaa, johon olen jäänyt koukkuun. Keksinyt aikaa vaativia pikkutarkkoja askartelujuttuja, joita ei saa valmiiksi päivässä tai parissa (koristekuvioinut yhden kotini seinän). Koettanut ihan kiusallakin ohittaa koronavalittajat ja keksiä puheenaiheeksi aivan muuta.

En kaipaamitään entistä! Ihanaa omaa aikaa, joten enemmän pelottaa se että rokotusten jälkeen alkaa vierailujen hullunmylly. Meinaan tahallaan vitkuttaa oman rokottamiseni kesän jälkeen, että tänäkään kesänä ei tarvitse osallistua häihin, ristiäisiin, hautajaisiin, synttäreille eikä rippijuhliin. Normaalisti nuo veisivät puolet kesän viikonlopuista.

Itseäni auttaa jonkin verran se, kun en keskity koronaan, vaan muihin asioihin. Vaikka samalla seuraan tilannetta ja ohjeita, tartuntalukuja ja käytän maskia, pidän turvavälit jne. Eli teen mitä omalta osaltani voin.

En anna hysterianlietsonnan vaikuttaa itseeni, vaan elän ihan normaalisti niin kuin ennen koronaakin. 

Tilanne oli silloin aivan erilainen, mutta välillä ajattelen ihmisiä Suomessakin II MS aikana ja he kestivät. Miesten henki oli vaarassa rintamalla, siviiliväestöön kohdistui po.mmituksia kaupungeissa.

Vierailija kirjoitti:

Itseäni auttaa jonkin verran se, kun en keskity koronaan, vaan muihin asioihin. Vaikka samalla seuraan tilannetta ja ohjeita, tartuntalukuja ja käytän maskia, pidän turvavälit jne. Eli teen mitä omalta osaltani voin.

Tämä sama.

Päätin jo viime keväänä, että seuraan vain asiallista uutisointia, kaikki kohuotsikot ja kiihkoilevat keskustelut olen jättänyt lukematta. Lopetin jopa facen seuraamisen.

Ja eipä tältä ihan tavalliselta arjelta kovin jää aikaa murehtimiseen, kun kaiken on pyörittävä kuten ennenkin (lapset, koti, työ).

Lisäksi mulla on harrastuksia, joihin korona on vaikuttanut vain sen verran, että niihin liittyvät messut ja muut tapahtumat on peruttu (vaikkakin jotain on nyt siirretty verkkoon). Harrastuksissani riittää loputtomasti inspiraatiota ja tekemistä. Olen perusluonteeltani aktiivinen ja itseohjautuva, joten tekemisen puute ei helposti iske.

Eli jaksamaan auttaa ihan tämä tavallinen arki, perheen kanssa tekemiset, harrastukset ja näiden suunnittelu. Musiikki, luonto, liikunta, eläimet, yhteydenpito läheisiin. Ihan ne tavalliset asiat, joilla jaksaa tavallisessa arjessakin.

Luen iltapäivälehtien lööppejä ja muuta ylidramatisoitua lietsontaa niin vähän kuin mahdollista. Eipä ahdista enää niin paljoa.

Vierailija kirjoitti:

Luen iltapäivälehtien lööppejä ja muuta ylidramatisoitua lietsontaa niin vähän kuin mahdollista. Eipä ahdista enää niin paljoa.

Kannattaa myös jättää kaikki AV:n korona-ketjut rauhaan.

Kiitos, on ollut tosi mielenkiintoista lukea kommentteja. Itse olen jaksellut koronan keskellä ihan kohtalaisesti, vaikka joudun työn vuoksi altistumaan. Mutta lisäideat ovat aina tervetulleita :).

Ap

Minä kävin ostamassa viherkasvin (uuden rahapuun) ja perunanarsissin. Tulee uutta kasvua ja pirteyttä tähän harmauteen. Kesä on kuitenkin lähellä. Liikunta ja jokapäiväinen rytmi pitää virkeänä. Rukoilen että saamme pysyä terveinä. Vähennän taas korona-uutisten lukua. Elämä on kuitenkin ainutkertainen ja tässä on menossa jo toinen tautivuosi, asia jolle emme voi mitään. Kaikki mitä voi, olemme tehneet.

Olen masennukseen ja ahdistukseen taipuvainen joten välillä on hankalaa. Mutta kyllä tässä pikkuhiljaa on alkanut löytyä uusia rutiineja ja tekemistä ja ainakin ajoittaista mielenrauhaa. Kesällä pyöräilin paljon, talvella enimmäkseen olen sisällä, mutta olen nyt löytänyt hyviä jumppavideoita. Katselen leffoja ja sarjoja, luen, tutustun ihan uusiin asioihin, mm. eläinten koulutus, musiikki (teoria ja käytäntökin), luonnontieteet... Ihan sellaisella asenteella että mitään ei tarvitse saavuttaa, ei mitään tavoitteita, ihan vain mielenkiinnosta. Ylimääräistä rahaa olen pannut säästöön ja myös käyttänyt sisustukseen aika paljon.

Myönnän että olen tavannut ystäviä ihan livenäkin. Nyt omalla paikkakunnalla alkaa näyttää tilanne niin huonolta, että en enää taida uskaltaa ennen kuin säät sallivat ulkona oleskelun.

Pakko sanoa että vi..... tiukkaa tekee kun on tottunut käymään uimahallissa kolme-kuusi kertaa viikossa, joka päivä lounaalla ravintolassa, aperitiivilla, kahvilassa ja matkustanut vähintäänkin kerran vuodessa. Nyt odotan pääsiäistä jos voisi mennä pyöräilemään ja vaikka piknikille. Toivottavasti pian aurinko paistaa.